Kuudennusmiehiä
Kuudennusmieheksi valittiin nuhteeton, raitis ja rehellinen henkilö. Hän oli seurakunnan luottamushenkilö, jonka tehtäviin kuului mm. kirkollisten sakkojen periminen, kirkollisten rakennusten korjauksien toimeenpano ja siveellisen elämän valvonta papin apuna. Kuudennusmiehet kokosivat myös verot yökuntansa ja kinkeripiirinsä alueelta. Lemin seurakunnassa toimi samanaikaisesti aina kolme kuudennusmiestä.
Huttunen Jacob Erikinpoika, s. noin 1776 k. 19.10.1854, talollinen Huttulan kylästä. Kuudennusmiehenä 1814 - 1815. Puoliso Regina.
Huttunen Juho Juhonpoika, s. noin 1707, talollinen Huttulan kylästä. Kuudennusmiehenä ainakin vuosina 1758 ja 1766.
Huttunen Juhana Mikonpoika, s. 1.2.1778 k. 16.11.1852, talollinen Huttulan kylästä. Kuudennusmiehenä 1820 - 1826. Puoliso Sofia Juhontytär Vilhu.
Huttunen Mikko Juhonpoika, s. noin 1741 k. 26.8.1820, talollinen Huttulan kylästä. Kuudennusmiehenä ainakin vuodesta 1781 - 1820.
Huttunen Tuomas Erikinpoika, s. noin 1692 k. 1742, ratsutilallinen Huttulan kylästä. Kuudennusmiehenä ainakin vuosina 1730 - 1737.
Kaijansinkko Antti Mooseksenpoika, s. 20.9.1816 k. 21.10.1876, talollinen Suontakaisen kylästä. Kuudennusmiehenä 1847 - 1870, jonka jälkeen kirkkoraadin jäsen. Toimi myös lautamiehenä ja kunnanhallituksen varaesimiehenä, kun uusi kunnallishallitus tuli voimaan maalaiskunnissa vuonna 1867. Puoliso Kristiina Christerintytär Pesari.
Klemi Joonas Eliaanpoika, s. 30.5.1803 k. 30.6.1869, talollinen Juvolasta. Kuudennusmiehenä 1839 - 1869. Puoliso Gretha.
Mikkola David Antinpoika, s. 1802 k. 13.4.1872, talollinen Mikkolan kylästä. Kuudennusmiehenä 1851 - 1870. Puolisot: 1) Maria Martintytär Muhli 2) Kristiina Davidintytär Okko os. Hovi. (isoisäni Antti Mikkolan isoisän Adam Mikkolan isä)
Muukka Olli Maununpoika, talollinen ja lautamies, entinen ratsastaja Suontakaisen kylästä (1635), Kuudennusmies 1649 - 1650. Puoliso Margeta Heikintytär.
Nikunen Adam Tuomaanpoika, s. 1777 k. 1848, talollinen Uiminniemen kylästä. Kuudennusmiehenä 1807 - 1842. Puoliso Liisa Yrjöntytär.
Nikunen David, kuudennusmiehenä 1805.
Nikunen Elias Kallenpoika, s. noin 1753, talollinen Uiminniemen kylästä. Kuudennusmiehenä 1796 - 1797, 1799, 1809 - 1816.
Nikunen Martti Heikinpoika, talollinen Uiminniemen kylästä. Kuudennusmiehenä ainakin vuosina 1733 - 1739.
Nikunen Matti Matinpoika, talollinen, kuudennusmiehenä ainakin vuonna 1766.
Nikunen Tuomas Matinpoika, s. noin 1756, talollinen Uiminniemen kylästä. Kuudennusmiehenä ainakin vuosina 1781 - 1806.
Partamies, Risto Ristonpoika, talollinen Kurkelasta. Kuudennusmies 1644 - 1654.
Suomalainen Sipi (Sigfred), talollinen Ruomin kylästä. Kuudennusmies 1644 - 1647.
Talka Erik Matinpoika, talollinen Keskisenpäästä. Kuudennusmiehenä 1845 - 1851.
Turku Adam Juhonpoika, s. 1786 k. 12.12.1857, talollinen Huttulan kylästä. Kuudennusmiehenä 1826 - 1847. Puoliso Hedvig Bertilintytär.
Wainikka Antti Juhananpoika, s. noin 1773, talollinen ja lautamies Vainikkalan kylästä Kuudennusmiehenä 1806 - 1845.
Wainikka Erik Martinpoika, k. ennen v. 1796, kuudennusmiehenä 1766.
Wainikka Juhana Erikinpoika, s. noin 1743, talollinen Vainikkalan kylästä. Kuudennusmiehenä ainakin vuodesta 1781 - 1806, starostina 1783.
Wainikka Martti Martinpoika Kuudennusmiehenä ainakin vuosina 1735, 1740.
Wärdö Antti Martinpoika s. 1733. Kuudennusmiehenä ainakin vuonna 1774.
Wärtö Lauri Matinpoika, talollinen Vainikkalan kylästä kuudennusmies 1644 - 1647.
Kirkon kuudennusmiesten ja esimiesten toimi
Heidän tulee ottaa selville ja ilmoittaa pahentava meno, puute ja kaikkinainen paha tapa, mikä seurakunnassa tapahtuu, jotta se voitaisiin poistaa.
Etenkin on heidän tarkoin pidettävä silmällä, miten rahvas viettää sapatin, että se tottuu pidättäytymään työstä, juomisesta, oluen myynnistä ja matkustamisesta, jonka kautta sapatti tulee rikotuksi.
Kun jotakin pahentavaa menoa on olemassa, on se ajoissa ilmoitettava kaupungeissa pormestarille ja papeille, maaseudulla papeille ja sillä välin myöskin maaherralle, jotta rikolliset saatettaisiin rangaistukseen.
Heidän tulee antaa hyviä neuvoja kirkkoa rakennettaessa ja aina katsoa Herranhuoneen parasta, tarkastaa kirkon tuloja ja menoja, tarkoin pitää silmällä pappilan rakennuksia ja valvoa sen parasta, jottei se pääse rappeutumaan.
Heidän tulee tarkastaa, keitä ihmisiä seurakuntaan muuttaa, mistä he ovat kotoisin ja kuinka kauvan he seurakunnassa oleskelevat; Katsoa, että rahvas selvänä tulee kirkkoon, ja missä he huomaavat uppiniskaisuutta, hankkia kirkolle sakkorahoja säädösten mukaan; sekä Kavahtaa itseänsä ja muita, etteivät he esimiehiänsä panettele.
Lähde: A.H. Virkkunen: Oulun kaupungin historia I (1610-1721) s. 509