© merikapteeni Jukka A. Mikkola
Lemiläisen kuudennusmies David Antinpoika Mikkolan (1802-1872) poika viidennessä
polvessa.
1999 - 2024. Päivitetty 11.1.2024
Kirkko on rakennettu vuonna 1786. Kellotapuli on rakennettu uudelleen lähes alkuperäisenä Vapaussodassa palaneen tilalle vuonna 1936. © Jukka Mikkola 1986.
Kronologiseen eli aikajärjestyksen mukaiseen luetteloon on merkitty myös muita yhteiskuntaan vaikuttaneita tapahtumia. Olen käyttänyt luettelossa historiallista preensensiä.
Luettelosta on helppoa etsiä esimerkiksi sukunimeä painamalla yhtä aikaa Ctrl ja f-näppäimiä sekä sen jälkeen kirjoittamalla haluttu nimi hakusanaksi. Siitä on apua sukututkimuksessa. Sukututkimuksen kannalta kronologiassa olevat sotilasrullat ovat arvokkaita tietolähteitä.
Kronologiassa esiintyviä lehtiartikkeleita voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä osoitteessa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kronologista historiaa:
1540 mainitaan pitäjässä olevan muutamia kymmeniä taloja.
07.08.1542 kuningas Kustaa Waasa antaa Viipurin kaupungille mm. oikeuden Lappveden markkinoihin.
1544 vuoden maakirjaan on merkitty seuraavat lemiläiset kylät: Iitiä, Hyvärilä, Vainikka, Keskisenpää, Juvola, Taipale, Sorvari, Ruomi, Kaamanniemi ja Suontakainen (nide 5003).
1555 Taipalsaaren pitäjä muodostaa Lappeen ohella oman veropiirinsä.
11.03.1555 käydään Joutselän taistelu Karjalan kannaksella, jossa Juho Maunonpojan (Jöns Månsson) noin 560 miehinen sotajoukko voittaa huomattavasti suuremman vihollisjoukon.
1559 Viipurin läänin veronpanoa lähtee suorittamaan Jös Pietarinpoika maanmittaajien kanssa. Suoritetaan maanmittaus eli Mol-mittaus (VA 5186 s. 96). Mol-mittauksen mukaan Lemillä on 193 taloa.
1560 maakirjan mukaan Taipaleen pitäjään kuuluu 795 savua (nide 5209 s. 80). Savulla tarkoitetaan ruokakuntaa (Aulikki Ylönen: Lappeen kihlakunnan historia vuoteen 1620 I s. 160)
1568 määrätään ylimääräinen manttaalivero (gärd). Maaretken vero eli sotavarustusvero on tarkoitettu sotaretken kustannusten peittämiseksi.
24.01.1571 Ruotsin valtion säädyt suostuvat erityisen hopeaveron kantamiseen Älvsborgin linnan lunastamiseksi Tanskalta.
1571 Lemin ja Savitaipaleen yhteinen yökunta liitetään Taipalsaareen. Kerätään hopeavero, jolloin rahaksi arvioidusta omaisuudesta otetaan 1/10 osa. Hopeaveroluettelo antaa tarkat tiedot karjanomistuksesta. Ylimääräinen hopeavero kerätään Älvsborgin linnan lunastamiseksi Tanskalta. Hopeaveroluettelossa ovat seuraavat lemiläiset kylät: Ruomi, Heikkilä, Sorvarila, Nuppola, Uiminniemi, Iitiä, Keskisenpää, Suontaka, Kurkela, Parkkola, Vainikkala, Juvola, Hyvärilä, Huttula, Kaamanniemi ja Pöllölä.
1571 vuoden maakirjaan on merkitty kylien nimet. Taipaleen pitäjään kuuluu 758 savua ja 980 jousta (nide 5361 s. 41). Savulla tarkoitetaan ruokakuntaa (Aulikki Ylönen: Lappeen kihlakunnan historia vuoteen 1620 I s. 160) ja jousella taas itse talonpoikaa, hänen veljeään, poikaansa tai vävyään, mutta ei palvelusväkeen kuuluvaa (Anneli Mäkelä-Alitalo: Vanhat käsialat Avain Ruotsin ajan asiakirjoihin s. 8).
1571 Johannes Simonis tulee Taipalsaaren kirkkoherraksi (1571-1583).
1571 annetaan Laurentius Petrin kirkkosääntö, jossa määritellään kirkon tehtävät.
27.09.1572 Juhana III määrää kuudennusmiehet voutien keralla laskemaan leikatun viljan pelloilla.
1581 kesäkäräjillä toimii lautamiehenä mm. talollinen Lauri Huttuin Huttulan kylästä (nide 5492 s. 43).
1584 syyskäräjillä toimii lautamiehenä mm. Stefann Muka (Muukka) (nide 5557 s. 38 vasen).
1585 Petrus Laurentii tulee Taipalsaaren kirkkoherraksi (1585-1610).
1587 käräjillä toimivat lautamiehinä mm. Heikki Hetames (Hietamies) ja Mauno Muka (Muukka) (nide 5589 s. 33).
15.09.1590 päivätyn maakirjan mukaan Taipaleen pitäjään kuuluu 345 savua ja 374 jousta (nide 5633 s. 36).
15.05.1592 kesäkäräjillä toimii lautamiehenä Olli Ahtiainen (nide 5660 s. 31).
1593 käräjillä lautamiehinä toimivat mm. Staffan Suomalain ja Jöns (Juho) Suomalain sekä Heikki Hietamies (nide 5675 s. 21).
04.12.1594 käräjillä lautamiehinä toimivat mm. talollinen Staffan Suomalain Ruomin kylästä ja talollinen Lauri Huttuin Huttulan kylästä (nide 5709 s. 28).
18.05.1595 solmitaan rauha Ruotsin ja Venäjän välillä Inkerinmaan Täyssinässä. 25-vuotinen sota päättyy Täyssinän rauhaan.
30.06.1596 kesäkäräjillä toimii lautamiehenä mm. Staffan Suomalainen (nide 5727 s. 37 vasen).
17.03.1600 talvikäräjillä mm. Olli Huttuin toimii lautamiehenä (nide 5785 s. 51).
1600 vuoden maakirjan mukaan Taipaleen pitäjään kuuluu 373 savua ja 648 jousta (nide 5785 s. 49 vasen).
10.06.1600 päivätyn Lappeen voutikunnan apuveroluettelon eli viidenkymmenen penningin luettelon mukaan peritään ns. viidenkymmenen penningin vero (nide 5786 s. 1-150). Talonpojan omaisuuden arvosta rahaksi arvioituna peritään 1/50 osa. Luetteloon on merkitty verovelvollisen karja ja kylvö.
1601 Ankara katovuosi. Syksyllä Viipurin maaherra Axell Ryning ilmoittaa Viipurin ja Savonlinnan lääneissä hallan vieneen kaiken viljan pellolta, niin hyvin rukiit, kuin ohrat ja kauratkin, ja jo joulukuussa kerrotaan Jämsän pitäjästä, että asukkaita on kuollut nälkään (Kustavi Grotenfelt: Suomen historia uskonpuhdistuksen aikakaudella 1521 - 1617 s. 357).
1602 annetussa voudinohjeissa määrätään, että autiotilaa on kolmilla käräjillä tarjottava entisen asukkaan perillisille (Akateemikko Eino Jutikkala: Suomen talonpojan historia s. 118).
28.06.1603 vahvistetaan yksityiskohtainen ohjesääntö kuudennusmiehille sekä verojen käsittelystä että seurakunnallisten asioiden hoidosta.
06.03.1604 Kaarle IX tulee Ruotsin kuninkaaksi.
06.06.1607 kuningas Kaarle IX antaa määräyksen amiraali Pentti Juustenille kanavan rakentamisesta Saimaan ja Viipurin välille.
1608 julkaistaan kuningas Kristoferin maanlaki, jota on noudatettu vuodesta 1442. Raamatullinen Mooseksen laki nostettiin myös välittömäksi oikeuslähteeksi.
1608 syksyllä lopetetaan kanavan kaivuutyöt. Noin puoli kilometriä pitkä ns. Pontuksen kaivanto jää jäljelle kanavahankkeesta.
28.02.1609 solmitaan Ruotsin ja Venäjän välillä ns. Viipurin sopimus.
16.03.1609 sotapäällikkö Jaakko de la Gardie lähtee joukkoineen Viipurista kohti Novgorodia.
17.01.1610 Jaakko de la Gardie saa Venäjän tsaarilta vakuutuksen Viipurin sopimuksen täyttymisestä ja lähtee kohti Moskovaa.
12.03.1610 Jaakko de la Gardie saapuu joukkoineen Moskovaan.
30.10.1611 Kuningas Kaarle IX kuolee. Kustaa II Aadolf tulee Ruotsin kuninkaaksi.
04.11.1611 Tanska julistaa Ruotsille sodan. Syttyy Kalmarin sota.
1612 luterilainen vihkiminen säädetään pakolliseksi.
1612 Matthias Laurentii tulee Taipalsaaren kirkkoherraksi (1612-1631).
18.01.1613 Kalmarin sota päättyy Knäredin rauhaan. Ruotsi lunastaa rauhan perusteella yhden miljoonan riikintaalarin summasta (hopearahaa) Älvsborgin linnoituksen.
31.05.1613 kuningas Kustaa II Adolf julkaisee yleisen "suojeluskirjeen kaikille läänitetyille talonpojille Suomessa aateliston väkivaltaa vastaan." (Kustavi Grotenfelt: Suomen historia uskonpuhdistuksen aikakaudella 1521 - 1617 s. 416).
10.02.1614 kuningas Kustaa II Adolf julkaisee kauppa-ordinantsian, jossa sovitaan merkantiilijärjestelmästä (Kustavi Grotenfelt: Suomen historia uskonpuhdistuksen aikakaudella 1521 - 1617 s. 419).
24.04.1614 kuningas Kustaa II Adolf julkaisee "käskykirjeen voutien ja kirjurien oikeasta käytöksestä alamaisia kohtaan Suomessa" (Kustavi Grotenfelt: Suomen historia uskonpuhdistuksen aikakaudella 1521 - 1617 s. 417).
1614 Älvsborgin linnan lunastussumma peritään erityisellä suostuntaverolla, jonka kanto annetaan komissaarien tehtäväksi. Se maksetaan kuudessa erässä kuuden vuoden aikana.
1614 annetun oikeusjärjestyksen mukaan laamannioikeus kokoontuu joka kolmas vuosi.
03.02.1615 kuningas Kustaa II Aadolf antaa täydennetyn asetuksen kestinpidosta ja "taverneista" myös suomen kielellä (Kustavi Grotenfelt: Suomen historia uskonpuhdistuksen aikakaudella 1521 - 1617 s. 416).
1615 maakirjan mukaan Lauri Huttuin on ottanut viljelyyn autiotilan Kuukanniemessä ratsupalvelua vastaan (nide 6001 sivu 38 vasen).
27.06.1615 annetaan julistus, miten voutien koko valtakunnassa oli tehtävä tili kannostaan (Kustavi Grotenfelt: Suomen historia uskonpuhdistuksen aikakaudella 1521 - 1617 s. 418).
08.02.1616 kuningas Kustaa II Aadolf antaa privilegioissa Viipurille yksinomaisen oikeuden olla ostajana Lappveden markkinoilla.
22.01.1616 Kusta II Aadolf avaa maapäivät Helsingissä. Maapäivillä vakinaistetaan maaretken vero.
27.02.1617 solmitaan Stolbovan rauha Ruotsin ja Venäjän välille. Venäjä menettää Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin Ruotsille.
16.10.1617 Örebron valtiopäivillä määrätään maaretken vero kannettavaksi koko maassa (§ 3). Örebron valtiopäivillä hyväksytään sakkotuomiot käytäntöön myös kirkon hallinnossa.
26.12.1617 Henrik Fleming määrätään Viipurin, Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin komissaariksi. Hän saa samalla valtakirjan Viipurin läänin käskynhaltijaksi. Niin ikään hän saa nimityksen Karjalan rykmentin everstiksi. (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia I osa s. 101-102).
1618 määrätään maaretken vero Puolan sotaretkeä varten. Aloitetaan väenotot.
04.03.1618 Suomen ratsuväen uudelleen järjestelyssä määrätäään neljä lipustoa: Suomen, Uudenmaan, Hämeen ja Karjalan lipustot. Päällystöön kuuluu 15 miestä ja lipuston koko vahvuus on miehistöineen 265 hevosta. Hannu Munck määrätään Karjalan lipuston ratsumestariksi (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia I osa s. 131).
06.05.-07.05.1618 kuningas antaa ohjeet jalkaväen lippukuntien käytöstä varuskuntapalvelukseen. Karjalan rykmentti määrätään sijoitettavaksi Inkerin ja Karjalan linnoihin (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia I osa s. 108).
26.06.1618 pidetään Karjalan lipuston katselmus Lappeenrannassa (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia I osa s. 135).
1619 helmikuussa Tanska luovuttaa Älvsborgin linnan Ruotsille.
1619 tehdään myös Suur-Savon ja Lappeen kihlakuntien osalta Älvsborgin lunnaiden tarkastus. Taipaleen pitäjän osalta arvokas luettelo on sivuilla 55-67 (Voudintilit. Yleisiä asiakirjoja, nide 483Gq).
1620 kannetaan yömajaveroa koko Suomessa, mutta ei enää sen jälkeen. Sitä kannetaan samoissa veroparseleissa kuin maaretken veroakin.
1620 astuu voimaan uusi vero: ns. karja- ja kylvörahat. Kylvö ja kaikki kotieläimet kissoja ja koiria lukuun ottamatta joutuvat verotettaviksi.
14.04.1620 Henrik Fleming saa käskyn luovuttaa Viipurin ja Savonlinnnan lääni Sven Maunonpoika Eketrälle ja ottaa vastaan everstin toimensa ohella Narvan ja sen läänin käskynhaltijan virka (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia I osa s. 122).
18.12.1620 annetaan kuninkaan käsky ”kaikille ratsumestareille kehoittaa alaisiaan ratsumiehiä valmistautumaan lähiaikana pidettävään katselmukseen, niin että kullakin olisi joko hyvä luodinkestävä haarniska tai ainakin rinta- ja selkäsuoja sekä hyvät pistoolit ja katselmusvaatimuksen täyttävä hevonen” (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia I osa s. 197).
1621 Viipurin porvarit saavat luvan pitää Lappveden markkinoita kahdessa jaksossa "äidin messun aikaan" 8.-16. syyskuuta ja Mikkelin messun aikaan 29.9.-13.10.
26.06.1621 vahvistetaan maaretken veron uusi taksa. Aatelin talonpojat suorittavat puolet ja papisto neljänneksen jokaista pitäjänsä 64 talonpojan manttaalia kohden siitä, mitä 16 vero- ja kruununtalonpoikaa suorittaa (Hist. Ark. 52, s. 162).
13.08.1621 kuningas Kustaa II Aadolf aloittaa joukkoineen Riikan piirityksen.
15.09.1621 Riika antautuu kuningas Kustaa II Aadolfille.
07.05.1622 Tukholmassa valtiopäivillä hyväksytään pikkutullivero, joka on maksettava kaupunkeihin tulevasta syötävästä ja kulutettavasta tavarasta noin 3 % tavaran arvosta.
04.03.1623 pidetyillä talvikäräjillä talollinen Paavali Paavalinpoika Partamies (Pardamies) Kurkelan kylästä tulee lautamieheksi (nide KO a:1 s. 1). Hän toimii lautamiehenä 1623 - 1655.
1623 rullan mukaan ratsumestari Jaakko Pentinpojan (Jakob Bengtsson) komppaniassa palvelevat taipalsaarelaiset ja lemiläiset ratsumiehet on merkitty Lappeen pitäjän luetteloon. Lemiläisistä löytyy mm. Niilo Maunonpoika Muukka, Olli Ollinpoika Taipalain (Taipale) ja Tuomas Ollinpoika Hakulin (Hakuli) (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1623/7, sivu 26 vasen. Riksarkivet).
23.07.1623 päivätyn rullan mukaan ratsumestari Niilo Maunonpojan (Nils Månsson) komppaniassa palvelevat taipalsaarelaiset ja lemiläiset ratsumiehet on merkitty Lappeen pitäjän luetteloon. Lemiläisistä löytyy mm. Niilo Maunonpoika Muukka, Olli Ollinpoika Taipalain (Taipale) ja Tuomas Ollinpoika Hakulin (Hakuli) (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1623/7, sivu 58. Riksarkivet).
18.02.-23.02.1624 sotamarsalkka Herman Wrangel tarkastaa ratsuväen katselmuksena ratsumestareiden Jaakko Pentinpojan, Henrik Kristerinpojan ja Niilo Maunonpojan komppaniat Lappeenrannassa. Jaakko Pentinpojan komppaniaan kuuluu kahdeksan ratsumiestä Taipalsaarelta. Niilo Maunonpojan komppaniaan kuuluu 18 miestä Lappeen kihlakunnan Taipaleesta (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia I osa s. 426, 454). Niilo Maunonpojan komppaniassa palvelee ratsumiehinä Matti Ollinpoika Wärdö Wärdölästä, Olli Ollinpoika Taipale Taipaleesta ja Lauri Niilonpoika Huttunen Huttulasta (maakirja vuodelta 1624 nide 6100, s. 10-12).
20.02.1624 Lappeenrannassa päivätyn rullan mukaan ratsumestari Niilo Maunonpojan komppaniassa palvelee 18 ratsumiestä Taipaleesta. Lemiläisinä ratsumiehinä ovat mm. Lauri Ollinpoika Juvonen ja Olli Taipale (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1624/5, s. 36-37. Riksarkivet).
1624 helmikuussa päivätyn karja- ja kylvöluettelon ovat vahvistaneet puumerkeillään mm. lemiläiset lautamiehet Niilo Muukka, Sipi Suomalainen ja Paavali Partamies (nide 6097a s. 63).
07.04.1624 Tukholmassa valtiopäiväpäätöksen mukaan maaretken vero katsotaan vakinaiseksi veroksi.
1624 maakirjan mukaan palvelee neljä lemiläistä ratsutilallista/ratsumiestä Niilo Maunonpojan komppaniassa: Wärdölästä talolliset Matti Ollinpoika ja Heikki Ollinpoika (yhteinen ratsumies), Taipaleesta talollinen Olli Ollinpoika, Huttulasta talollinen Lauri Niilonpoika ja Suontakaisen kylästä talollinen Niilo Muukka (nide 6100 s. 10, 11, 12 ja 27).
1625 Suomen ratsuväki jaetaan 12 komppaniaan (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia I osa s. 517).
10.02.1625 pidetyillä talvikäräjillä talollinen Sipi (Sigfred) Matinpoika Suomalainen Ruomin kylästä toimii lautamiehenä (nide KO a:1 s. 27). Hän on lautamiehen tehtävissä vuoteen 1659 saakka.
02.04.1625 määrätään jokaisen työkykyisen maksettavaksi myllytullimaksu. Veronkanto määrätään maksettavaksi siellä viljaa jauhettaessa.
1625 maakirjan mukaan neljä ratsutilallista on Lemiltä: Wärdölästä talollinen Matti Ollinpoika Wärdö, Taipaleesta talollinen Olli Ollinpoika Taipale, Huttulasta talollinen Lauri Niilonpoika Huttuin ja Suontakaisesta talollinen Niilo Muukka (nide 6104 s. 90 vasen, s. 91).
20.08.1625 Jaakko Pentinpojan komppania on Tartossa (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia I osa s. 520).
13.09.1625 Jaakko Pentinpojan komppania on Kreutzburgissa Liivinmaalla (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia I osa s. 520).
09.10.1625 Jaakko Pentinpojan komppania on Steinbrunnissa Liivinmaalla (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia I osa s. 520).
07.01.1626 käydään Wallhofin taistelu Liivinmaalla, jossa Kustaa II Aadolfin suomalaiset joukot voittavat puolalaiset joukot. Ratsumiesten komentajana toimii Kustaa Horn. Taistelun ratkaisee 12 suomalaisen ratsukomppanian rynnäkkö. Taistelussa on mukana Jaakko Pentinpojan ratsukomppania.
1626 kannetaan myllytullia ja tämän lisäksi jokaista pariskuntaa kohden merkitään käsimylly, josta on maksettava veroa yksi markka.
1626 ratsumestari Jöns Antinpojan ratsukomppaniassa palvelee 36 miestä Taipaleesta, johon Lemi kuuluu. Komppania on mukana sotatoimissa Liivinmaalla (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia II osa s. 45).
1626 maakirjan mukaan ratsumiehiä on mm. seuraavista lemiläisistä kylistä/taloista: Heikkilästä talollinen Lauri Ollinpoika Pyjku: Olli Laurinpoika Pyjku ratsastaa, Wärdölästä talollinen Matti Wärdö, Taipaleesta talollinen Olli Taipalinen, Huttulasta talollinen Lauri Niilonpoika, Kaamanniemeltä talollinen Olli Matinpoika Kaamanniemi: Antti Ihalainen ratsastaa, Pöllölästä talolliset Olli Laurinpoika ja Sipi Laurinpoika: Erik Pöllöin ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Niilo Muukka, Sairalasta talollinen Lauri Laurinpoika Peuhkuri, Nisolasta talollinen Olli Taipalain ja Korpelasta talollinen Lauri Laurinpoika Smeds (nide 6106 s. 273-275).
21.09.1626 käydään voitokas Mewen taistelu puolalaisia vastaan.
13.12.1627 avataan valtiopäivät Tukholmassa.
31.12.1627 Braunsbergissa Puolassa pidetyssä katselmuksessa eversti Åke Tottin skvadroonassa ja ratsumestari Henrik Nödingin komppaniassa palvelee 19 miestä Taipaleen pitäjästa. Lemiläisiä on mm. Eskell Wärtö. Komppaniaan kuuluu 119 miestä. (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1628/4, s. 146-147. Riksarkivet).
08.01.1628 annetaan ohje väenotosta sotapalvelukseen.
24.03.1628 päivätyssä kirjeessään kuninkaalle Viipurin käskynhaltija Henrik Olavinpoika Stubbe ilmoittaa väenoton päättymisestä. Lappeen kihlakunnan Taipaleen pitäjästä jalkaväen alokkaita on 56 miestä ja ratsuväen alokkaita on 19 miestä (professori Arvi Korhonen: Hakkapeliittain historia II osa s. 270).
30.04.1628 Braunsbergissa pidetyssä katselmuksessa on rullaan merkitty ratsumestari Henrik Nödingin komppaniaan 18 miestä Taipalsaarelta. Lemiläisenä on mm. Eskell Heikinpoika Wärtö (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1628/8, s. 54-55. Riksarkivet).
04.07.1628 päivätyssä rullassa on eversti Åke Tottin skvadroonassa ratsumestari Henrik Nödingin komppaniassa 15 miestä Taipalsaarelta. Lemiläisenä on mm. Eskell Wärtö. (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1628/10, s. 27. Riksarkivet) .
12.01.1629 julkaistaan kuninkaallinen päätös väenotosta sekä karja-avun ja myllytullin maksusta.
1629 vuoden Taipaleen pitäjän pikkukymmenysluettelossa mainitaan ensimmäisen kerran tulevassa kirkonkylässä oleva Juvola Lemin kylänä (Clemis by) (Viipurin, Savonlinnan ja Kymenkartanon läänien kymmenysluettelo ja autioluettelo nide 6117 s. 25 vasen).
1629 maakirjan mukaan ratsumiehiä on seuraavista lemiläisistä taloista/kylistä: Niilo Matinpoika Mikkolasta, Olli L: Korttinen Juvolasta, Lauri Luukkaanpoika Hyvärilästä, Matti Ollinpoika Wärdö Wärdölästä, Matti Antinpoika Torfvi Torviniemestä, Lemet Ollinpoika Taipaleesta, Lauri Mikonpoika Sutelasta, Lauri Niilonpoika Huttunen Huttulasta, Olli L: Saira ja Matti Heikinpoika Hietamies Uiminniemestä (yhteinen), Mons (Mauno) L: Muohli (Muhli) Uiminniemeltä, Olli M: Camain Kaamanniemeltä, Antti Laurinpoika Ahtialasta, Olli Maunonpoika Muukka Suontakaisesta, Lauri Laurinpoika Peuhkuri Sairalasta ja Lauri Laurinpoika Korpelasta (nide 6116 s. 16-18).
1629 Sutelassa toimii vero- eli tullimylly. Myllytullia maksetaan henkiverona neljä markkaa. Näin tehdään myös vuosina 1630 ja 1631.
12.06.1629 avataan valtiopäivät Tukholmassa.
1631 Paavali Paavalinpoika Kaulia toimii nimismiehenä.
04.08.1631 päivätyssä rullassa palvelee kahdeksan ratsumiestä Taipalsaarelta ratsumestari Johan Hendrichssonin komppaniassa. Lemiläisiä heistä ovat talollinen Mauno Laurinpoika Muhli, Mikko Matinpoika Torfin (Torvi), Philip Pekanpoika Metso ja talollinen Lauri Luukas. (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1631/9, s. 55. Riksarkivet).
05.08.1631 Viipurissa päivätyssä rullassa palvelee 15 ratsumiestä Taipalsaarelta ratsumestari Henrik Nödingin komppaniassa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1633/9), s. 57. Riksarkivet).
03.09.1631 Liivinmaalla Dynemynde Skantzin varuskunnassa pidetyn katselmuksen mukaan Viipurin läntisen jalkaväkirykmentin (eversti Hans Wrangel) kapteeni Tönne Matssonin jalkaväkikomppaniaan kuuluu 106 knehtiä eli värvättyä sotamiestä Taipalsaarelta (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1632/9, s. 152-155. Riksarkivet).
07.09.1631 käydään Breitenfeldin taistelu Leipzigin pohjoispuolella. Siinä Kustaa II Aadolfin johtamat joukot lyövät kreivi Johann Tillyn armeijan. Mukana taistelussa on kaksi ratsuväkiskvadroonaa eli 700 hakkapeliittaa. Taistelussa kaatuu noin 7600 keisarillista miestä ja noin 3500 Ruotsin armeijan miestä.
30.09.1631 Liivinmaalla Dynemynde Skantzin varuskunnassa pidetyn katselmuksen mukaan Viipurin läntisen jalkaväkirykmentin (eversti Hans Wrangel) majuri Erich Jönssonin jalkaväkikomppaniaan kuuluu 106 knehtiä eli värvättyä sotamiestä Taipalsaarelta (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1632/9, s. 145-147. Riksarkivet).
27.01.1632 Viipurissa päivätyssä rullassa palvelee kahdeksan ratsumiestä Taipalsaarelta ratsumestari Johan Henderssonin komppaniassa. Lemiläisiä ovat talollinen Mauno Laurinpoika Muhli, Mikko Matinpoika Torfui (Torvi), Phillpus Pekanpoika Metso ja talollinen Lauri Luukas. (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1632/8, s. 20. Riksarkivet).
27.01.1632 Viipurissa päivätyssä rullassa palvelee 15 ratsumiestä Taipalsaarelta ratsumestari Albrecht Ridderin komppaniassa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1632/8, sivu 24. Riksarkivet).
06.11.1632 kuningas Kustaa II Aadolf kuolee Lützenin taistelussa. Tytär Kristiina tulee hallitsijaksi.
08.01.1633 Viipurissa päivätyssä rullassa palvelee seitsemän miestä Taipalsaarelta ratsumestari Jöns Anderssonin komppaniassa. Lemiltä ovat Mauno Laurinpoika Muhli, Mikko Matinpoika Torfin (Torvi), Philippus Pekanpoika Metso, Lauri Luukas ja Matti Laurinpoika Kaamanen (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1633/9, s. 118. Riksarkivet).
01.03.1633 päivättyyn rullaan on merkitty 65 ratsumiestä Taipalsaarelta everstiluutnantti Otto Yxkullin komppaniaan. Lemiläisiä ovat mm. Olli Taipalinen, Matti Wärdö, Lauri Peuhkuri, Yrjö Susi, Olli Muukka ja Lauri Martinpoika Peuhkuri ja Olli Sairas (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1633/9, s. 120-121. Riksarkivet).
04.03.1633 päivätyn myllytulliluettelon mukaan lautamiehenä toimii mm. Paavali Partamies (nide 6131 s. 56).
29.10.1633 Vehkalahdella pidetyn katselmuksen mukaan ratsumestari Jöns Anderssonin komppaniaan kuuluu talollinen Mauno Laurinpoika: poika Pertteli Maunonpoika Muhli ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1633/10, s. 40 Riksarkivet).
1634 myllytullimaksu muuttuu henkiveroksi. Alle 12-vuotiaat ja yli 63-vuotiaat ovat vapaat verosta. Vero on varakkaampien kohdalla 16 äyriä ja vähävaraisten kohdalla 12 äyriä vuodessa.
29.07.1634 annetaan uusi hallitusmuoto, jossa Suomi jaetaan neljään lääniin, joista yksi on Viipurin, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni.
1635 laaditaan vanhin säilynyt henkikirja (nide 8549). Se on täydellisin henkikirja 1600-luvulta.
1635 kesäkuussa Viipurin linnassa päivätyn rullan mukaan eversti Johan Yxkullin ratsuväkirykmentissä eversti ja ratsumestari Otto Yxkullin ratsuväkikomppaniaan on merkitty mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: Uiminniemeltä talollinen Pertteli (Bertill) Maunonpoika (Muhli) ratsastaa itse, Torviniemestä talollinen Heikki Matinpoika: poika Mikko Matinpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Matti Pekanpoika: veljenpoika Pekka Martinpoika ratsastaa, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: poika Eskill Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Matinpoika: veli Lemet Matinpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Olli Muukka: veljenpoika Niilo Niilonpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Olli Matinpoika: poika Eskill Ollinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Matti Saira: veljenpoika Heikki Heikinpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Risto Ollinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Paavali Niilonpoika: poika Paavali Paavalinpoika ratsastaa ja Juvolasta talollinen Olli Laurinpoika: poika Lauri Ollinpoika ratsastaa. Komppaniaan kuuluu 95 ratsumiestä Taipalsaarelta (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1635/18, s. 124-125. Riksarkivet).
01.05.1636 Viipurissa päivättyyn rullaan eversti Otto Yxkullin ratsuväkikomppaniassa on merkitty ratsumiehinä mm. Lemiltä: talollinen Berthold Maunonpoika Muhli, Pekka Martinpoika Metso, talollinen Berthold Koukku: veli Matti Sipinpoika ratsastaa, talollinen Lauri Peuhkuri: poika Eskell Laurinpoika ratsastaa, talollinen Yrjö Susi ratsastaa itse, talollinen Olli Muukka: veljenpoika Niilo Niilonpoika ratsastaa, talollinen Olli Hietamies: poika Eskel Ollinpoika ratsastaa, talollinen Erik Parkoin: poika Mikko Erikinpoika ratsastaa, talollinen Matti Saira: veljenpoika Heikki Heikinpoika ratsastaa, talollinen Lemet Taipalain: Mauno Maunonpoika ratsastaa ja talollinen Lauri Peuhkuri: poika Lauri Laurinpoika ratsastaa. Komppaniaan kuuluu 88 ratsumiestä Taipalsaarelta (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1636/13, s. 1-2. Riksarkivet).
16.05.1636 Viipurissa päivätyn rullan mukaan majuri Erich Jönssonin jalkaväkikomppaniaan kuuluu 94 miestä Taipalsaarelta (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1636/13, s. 58-59. Riksarkivet).
1636 katselmusrullan mukaan ratsumestari Antti Laurinpojan komppaniaan kuuluu mm. seuraavia ratsumiehiä Lemiltä: Pertteli Sipinpoika Koukku Mikkolasta, Simon Laurinpoika Luukas Hyvärilästä, Henrich Blödt Kuukanniemestä, Lauri Matinpoika Wärdö Wärdölästä, Yrjö Matinpoika Ahosusi Sutelasta, Lemet Ollinpoika Taipalainen Taipaleesta, Henrik Matinpoika Torvi Taipaleesta, Matti Ollinpoika Saira Uiminniemeltä, Olli Matinpoika Hietamies Uiminniemeltä, Paavali Paavalinpoika Kinttu Uiminniemeltä, Olli Matinpoika Kamain Ihalainen Kaamanniemeltä, Olli Maunonpoika Muukka Suontakaisesta, Lauri Laurinpoika Peuhkuri Korpelasta ja Sairalasta, Matti Pekanpoika Metso Metsolasta, Olli Ollinpoika Ahtiainen Ahtialasta ja Mauno Antinpoika Parkoin Parkkolasta (nide 8551 s. 241-242).
20.03.1637 pidetyillä talvikäräjillä Lars Sigfridinpoika toimii lainlukijana. Lainlukija istui käräjiä kihlakunnantuomarin puolesta. Lautamiehenä on Paavali Paavalinpoika Partamies. Michel Bräutigam toimii Lappeen kihlakunnanvoutina.
1637 sotilasmaakirjan mukaan ratsumestari Antti Laurinpojan komppaniaan kuuluu mm.seuraavia lemiläisiä talonpoikia: Pertteli Sipinpoika Koukku Mikkolasta, Simon Laurinpoika Luukas Hyvärilästä, Hinrich Blödt Kuukanniemestä, Lauri Matinpoika Wärdö Wärdölästä, Yrjö Matinpoika Susi Sutelasta, Lemet Ollinpoika Taipaleesta, Henrik Matinpoika Torvi Torviniemestä, Niilo Laurinpoika Huttuin Huttulasta, Matti Ollinpoika Saira Huttulasta, Olli Matinpoika Hietamies Uiminniemeltä, Paavali Paavalinpoika Kintu Kaamanniemeltä, Olli Maunonpoika Muukka Sairalasta, Lauri Laurinpoika Peuhkuri Korpelasta ja Matti Pekanpoika Metso Metsolasta, Erik Heikinpoika Parkoin Parkkolasta, Olli Laurinpoika Kottin Juvolasta (nide 8553 s. 662-663).
01.05.1638 pidetään ylöskirjoitus Lappeen pappilassa. Taipalsaaren pitäjä jaetaan 48 ruotuun, joista kukin ruotu käsittää 10 miestä. Lautamieskuntaan kuuluvat lautamiehinä mm. Paavali Partamies, Sipi Suomalainen ja Matti Wärdö sekä nimismies Lauri Kaulia. (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1638/20, s. 127-133. Riksarkivet).
20.02.1639 Viipurissa päivätyssä rullassa on merkitty 86 ratsumiestä Taipalsaarelta ratsumestari Antti Laurinpojan komppaniaan. Lemiltä löytyy mm. talollinen Pertteli Maunonpoika Muhli, Pekka Martinpoika Metso, talollinen Pertteli Kouku: isäpuoli Lauri Jöninpoika ratsastaa, talollinen Niilo Huttunen: veljenpoika Sipi Ollinpoika ratsastaa, talollinen Lauri Peuhkuri: poika Eskell Laurinpoika ratsastaa, talollinen Olli Muukka: veljenpoika Niilo Niilonpoika ratsastaa, talollinen Matti Saira: veljenpoika Henrik Henrikinpoika ratsastaa, talollinen Hinrich Blödt: Erik Ollinpoika ratsastaa, talollinen Lemet Taipalain: Antti Ollinpoika ratsastaa, talollinen Hannu Hakuli: poika Staffan Hannunpoika ratsastaa ja talollinen Lauri Peuhkuri: poika Lauri Laurinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1639/12, Riksarkivet).
1639 myllytulli, karja- ja kylvöluettelon mukaan Taipaleen pitäjän veroa maksavia ihmisiä asuu 1602 henkilöä. Luettelon ovat allekirjoittaneet pastori Laurentius Petri Herkepaeus, nimismies Paavali Kaulia, taipalsaarelaisten lautamiesten ohella lemiläiset lautamiehet Risto Partamies, Sipi (Sigfred) Suomalainen ja Sipi (Sigfred) Karhu puumerkeillään (nide 8560 s. 178).
1640 Laurentius Petri Herkepaeus tulee Taipalsaaren kirkkoherraksi (1640-1657).
1641 tammikuussa päivätyn katselmusrullan mukaan ratsumestari Antti Laurinpojan komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja ja ratsastajia: talollinen Pertteli Matinpoika Muhli ratsastaa itse, talollinen Heikki Torviniemi: veli Mikko Matinpoika Torviniemi ratsastaa, talollinen Simon Luukkaanpoika: veljenpoika Lauri Ollinpoika Hyvärilästä ratsastaa, talollinen Martti Talka: poika Risto Martinpoika ratsastaa, talollinen Pertteli Koukku: isäpuoli Lauri Jöninpoika ratsastaa Mikkolasta, talollinen Lauri Wärdö: poika Olli Laurinpoika ratsastaa, talollinen Niilo Huttuin: veljenpoika Matti Ollinpoika ratsastaa, talollinen Lauri Peuhkuri: poika Eskell Laurinpoika ratsastaa, talollinen Yrjö Matinpoika Susi ratsastaa itse, talollinen Olli Muukka: veljenpoika Niilo Niilonpoika ratsastaa, talollinen Olli Hietamies: Mauno Maunonpoika ratsastaa, talollinen Matti Saira: Yrjö Antinpoika ratsastaa, talollinen Lemet Taipalus: Antti Ollinpoika ratsastaa, talollinen Hannu Hakuli: poika Stefan Hannunpoika ratsastaa ja talollinen Matti Wärdö: veljenpoika Risto Hannunpoika ratsastaa (nide 8562 s. 252-253).
07.07.1641 Viipurissa päivättyyn katselmusrullaan on merkitty 28 miestä Taipalsaarelta everstiluutnantti Samuel Samuelinpoika Willmanin jalkaväkikomppaniaan (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1641/15, s. 41 vasen. Riksarkivet).
1642 siirrytään verotuksessa manttaalin perusteella laskettuun kiinteään maksuun. Karjan verotus lopetetaan.
1642 Lauri Paavalinpoika Kaulia toimii nimismiehenä ja kuuluu käräjillä lautakuntaan 1642-1646.
03.03.1642 pidetyillä talvikäräjillä Lauri Laurinpoika saa viljelyyn autiotilan Nuppolan kylässä (s. 299).
08.08.1642 päivätyn katselmusrullan mukaan ratsumestari Antti Laurinpojan komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: Pertteli Muhli, Heikki Torvi, Martti Talka, Olli Ahtiainen, Niilo Huttunen, Lauri Peuhkuri Sairalan kylästä, Yrjö Matinpoika Susi, Olli Muukka, Erik Parkoinen, Matti Saira, Henrik Blödtin leski (Carin Skalm), Risto Ihalainen, Paavali Kinttu ja Olli Hietamies (nide 8567 s. 119-120).
12.09.-13.09.1642 pidetyillä syyskäräjillä Olli Maunonpoika Muukka Suontakaisesta ja Paavali Ollinpoika Kärmeniemi vannovat lautamiehen valan (KO a:3 s. 1). Muukka toimii lautamiehenä 1642 - 1660.
1642 Kerjäläisasetuksen mukaan kuudennusmiehet velvoitetaan ottamaan huoltoonsa hoidottomat lapset (§ 7).
1643 talollinen ja lautamies Sipi Matinpoika Suomalainen on talonpoikassäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä Tukholmassa.
13.04.1643 Erik Suonia (Erich Sånia) ottaa viljelyyn tilan Suonialan kylässä (nide 8577 s. 193).
21.07.1643 Viipurin linnassa päivätyn katselmusrullan mukaan eversti Otto Yxkullin ratsuväkirykmentissä ratsumestari Antti Laurinpojan komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: talollinen Pertteli Muhli, talollinen Heikki Torvi: veli Mikko Matinpoika ratsastaa, talollinen Matti Metso: veljenpoika Pekka Martinpoika ratsastaa, talollinen Olli Ahtiainen: poika Lauri Ollinpoika Ahtiainen ratsastaa, talollinen Pertteli Koukku: Lauri Hannunpoika ratsastaa, talollinen Niilo Huttuin: veljenpoika Matti Ollinpoika ratsastaa, talollinen Lauri Peuhkuri: poika Eskell Laurinpoika ratsastaa, talollinen Yrjö Matinpoika Susi ratsastaa itse, talollinen Olli Hietamies: Mauno Maunonpoika ratsastaa, talollinen Erik Pakoin: pojat Mikko Erikinpoika ja Erik Erikinpoika ratsastavat, talollinen Matti Saira: veljenpoika Heikki Heikinpoika ratsastaa, talollinen Lemet Taipilain: Antti Ollinpoika ratsastaa, talollinen Hannu Hakuli: poika Staffan Hannunpoika ratsastaa, talollinen Risto Ihalainen: Knut Heikinpoika ratsastaa, ja talollinen Paavali Kinttu: poika Heikki Paavalinpoika ratsastaa. Komppaniaan kuuluu upseerien lisäksi 125 ratsumiestä (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1643/11, s. 25-26. Riksarkivet).
16.08.-17.08.1643 pidetyillä kesäkäräjillä mm. Olli Niilonpoika Räpio (Okko) vannoo lautamiesvalan (nide KO a:3 sivu 10 vasen).
17.08.1643 Olli Muukka ottaa viljelyyn Pekka Ollinpoika Nisosen tilan Nisolan kylässä (nide 8577 s. 193).
28.03.1644 Viipurin linnan katselmuspaikalla tehdyn katselmusrullan mukaan ratsumestari Antti Laurinpojan komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: talollinen Pertteli Muhli (itse ratsastaa), talollinen Heikki Torvi, talollinen Matti Matinpoika: veljenpoika ratsastaa, talollinen Martti Talka, talollinen Olli Ahtiainen, talollinen Pertteli Couku (Koukku), talollinen Mikko Huttunen: Matti Ollinpoika ratsastaa, talollinenYrjö Matinpoika Susi, talollinen Martti Pundha, talollinen Henrik Muukka, talollinen Olli Hietamies, talollinen Erik Pakoin: poika Erik Erikinpoika ratsastaa, talollinen Matti Saira, talollinen Lauri Punkka, talollinen Lemet Taipalin, talollinen Hans Hakuli, talollinen Risto Ollinpoika Ihalainen, talollinen Paavali Kinttu ja talollinen Matti Werdo. Komppaniaan kuuluu yhteensä 5 upseeria ja 82 miestä (nide 8572 s. 270-272).
1644 myllytulliluettelon ovat vahvistaneet puumerkeillään taipalsaarelaisten kirkon kuudennusmiesten ohella lemiläiset kuudennusmiehet Risto Partamies, Sipi Suomalainen ja Lauri Matinpoika Wärtö (nide 8572 s. 942).
1645 alkaa niin sanottu Maunderin minimi, jossa auringonpilkut ovat harvinaisia ja ne aiheuttavat kylmän sään jakson maapallolle ja varsinkin pohjoiselle pallonpuoliskolle. Talvet ovat normaalia kylmempiä ja mm. Thames-joki Englannissa jäätyy talvisin.
11.05.1645 pidetyssä katselmuksessa ratsumestari Antti Laurinpojan komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/ratsumiehiä: talollinen Pertteli Maunonpoika Muhli, talollinen Heikki Matinpoika Torvi Torviniemestä, talollinen Matti Matinpoika Metsoi Metsolasta, talollinen Pertteli Koukku Mikkolasta, talollinen Mikko Huttunen Huttulasta, talollinen Yrjö Matinpoika Susi Sutelasta, talollinen Henrik Muukka Suontakaisesta, talollinen Olli Hietamies Uiminniemeltä, talollinen Erik Paarkoin Wainikkalasta, talollinen Matti Saira Uiminniemeltä, talollinen Lauri Punkka Kuukanniemeltä, talollinen Lemetti Taipalainen Taipaleesta, talollinen Lauri Peuhkuri Sairalasta ja Korpelasta, talollinen Risto Ollinpoika Ihalainen Kaamanniemeltä, talollinen Paavali Kinttu Uiminniemeltä ja Nisolan kylästä sekä talollinen Lauri Matinpoika Wärdö Wärdölästä (nide 8577 s. 201-203).
08.12.1645 kuningatar Kristiina antaa määräyksen rakuunarykmentin perustamisesta, johon tulee 8 komppaniaa (N. Karl Grotenfelt: Anteckningar om indelta dragoner i Östra Finland 1644-1721) s. 7. Everstiluutnantti Albrecht Ridderin komppaniaan tulee 31 miestä Taipalsaarelta (N. Karl Grotenfelt: Anteckningar om indelta dragoner i Östra Finland 1644-1721) s. 6.
17.08.1646 Viipurin linnan katselmuspaikalla pidetään everstiluutnantti Albrecht Ridderin rakuunakomppanian katselmus. Komppaniaan kuuluvat seuraava lemiläiset: talollinen Erik Laurinpoika Suomalaisesta ratsastaa itse ja talollinen Pekka M: Wainikka Wainikkalasta: poika Pertteli Pekanpoika ratsastaa (nide 8577 s. 208-209).
1647 Mikko Sipinpoika Suomalainen on talonpoikassäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä Tukholmassa.
1647 myllytulliluettelon mukaan lemiläisiä ratsutilallisia ovat mm. Matti Koukku, Eskell Hietamies, Matti Saira, Olli Kinttu, Matti Ihalainen, Pertteli Muhlin vaimo, Juho Laurinpoika Peuhkuri, Henrik Muukka, Lemet Taipaleenmies, Tuomas Olkkonen, Lauri Råhia, Sipi Huttunen ja Simon Matinpoika Metso (nide 8588, s. 430) ja rakuunatilallisia ovat mm. Paavali Hywärilä, Erik Suomalainen, Yrjö Häärän vaimo ja Pertteli Torvelainen (nide 8588, s. 431 vasen). Luettelon ovat vahvistaneet kirkkoherra Laurentius Petri Herkepaeus, nimismies Lauri Paavalinpoika Kaulia ja taipalsaarelaisten lautamiesten ohella lemiläiset lautamiehet Risto Partamies, Sipi Suomalainen ja Lauri Matinpoika Wärtö puumerkeillään.
03.08.1647 Viipurin linnassa päivätyn katselmusrullan mukaan eversti Otto Yxkullin ratsuväkirykmentissä ratsumestari Antti Laurinpojan komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: talollinen Pertteli Muhli ratsastaa itse, Metsolasta talollinen Matti Matinpoika: pojanpoika Pekka Martinpoika ratsastaa, Mikkolasta talollinen Sipi Koukku ratsastaa itse, Huttulasta talollinen Niilo Huttuin: veljenpoika Jacob Matinpoika ratsastaa, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: veljenpoika Matti Niilonpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Matinpoika Susi ratsastaa itse, Suontakaisesta talollinen Henrik Muukka: veli Niilo Niilonpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Olli Hietamies: Mauno Maunopoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Erik Pakoin, poika Erich Erikinpoika ratsastaa,Uiminniemeltä talollinen Matti Saira: Annti Ollinpoika ratsastaa, Kuukanniemeltä talollinen Lauri Punkka ratsastaa itse, Taipaleesta talollinen Lemet Taipalainen: veljenpoika Staffan Staffaninpoika ratsastaa, Kärmeniemeltä talollinen Risto Ollinpoika Ihalainen ratsastaa itse, Uiminniemeltä talollinen Paavali Kinttu: poika Paavali Paavalinpoika ratsastaa ja Juvolasta Olli Kettuin, poikaYrjö Ollinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1647/11, s. 94-95. Riksarkivet).
04.08.1647 pidetään Viipurin linnan katselmuspaikalla everstiluutnantti Albrecht Ridderin rakuunakomppanian katselmus. Komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/rakuunoita: talollinen Erik Laurinpoika Ruomin kylästä, talollinen Simon Laurinpoika Luukas Hyvärilästä: veli Lauri Laurinpoika ratsastaa, talollinen Knut Knutinpoika Here Kaamanniemeltä: poika Yrjö Knutinpoika ratsastaa ja talollinen Pekka Matinpoika Wainikkalasta: poika Pertteli Pekanpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1647/2, s. 49. Riksarkivet).
16.04.1648 pidetään Viipurin linnan katselmuspaikalla everstiluutnantti Albrecht Ridderin rakuunakomppanian katselmus. Komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/rakuunoita: talollinen Erik Matinpoika Suomalainen Ruomista, talollinen Simon Laurinpoika Luukas Hyvärilästä: veli Lauri Laurinpoika ratsastaa, talollinen Knut Knutinpoika Härä Kaamanniemeltä: poika Yrjö Knutinpoika ratsastaa ja talollinen Pekka Matinpoika Wainikkalasta: poika Pertteli Pekanpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1648/14, s. 96. Riksarkivet).
16.05.1648 Helsingissä päivätyn katselmusrullan mukaan eversti Erik Krusen ratsuväkirykmentissä luutnantti Johan Bengtbomin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: talollinen Pertteli Muhli ratsastaa itse, Torviniemestä talollinen Heikki Torvi: veljenpoika Mikko Matinpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Matti Matinpoika: pojanpoika Pekka Martinpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Niilo Huttuin: veljenpoika Jakob Matinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Matinpoika Susi, poika Matti Yrjönpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Henrik Muukka, veli Niilo Niilonpoika ratsastaa, Uiminniemestä talollinen Olli Hietamies, Mauno Maunonpoika ratsastaa, Parkkolasta talollinen Erik Parkkola, poika Mikko Erikinpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Erik Pakoin, poika Erik Erikinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Matti Saira, Antti Ollinpoika ratsastaa, Kuukanniemeltä talollinen Lauri Punkka ratsastaa itse, Kaamanniemeltä talollinen Risto Ollinpoika Ihalainen ratsastaa itse, Uiminniemeltä talollinen Paavali Kinttu: poika Paavali Paavalinpoika ratsastaa ja Juvolasta talollinen Olli Kettuin: poika Yrjö Ollinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1648/14, s. 60-62. Riksarkivet).
1648 perustetaan ensimmäinen ns. Norrlannin tervakomppania, joka saa yksinoikeuden tervan ostoon.
01.02.1649 Viipurisssa tehdyssä katselmuksessa everstiluutnantti Erik Wälsken komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä ratsumiehiä: Pertteli Maunonpoika Muhli, Heikki M: Torvi Torviniemen kylästä, Matti Pekanpoika Metso (parturi) Metsolasta, Pertteli Sipinpoika Koukku Mikkolasta, Niilo Laurinpoika Huttunen Huttulasta, Lauri Laurinpoika Peuhkuri Korpelasta ja Sairalasta, Yrjö Matinpoika Susi Sutelasta, Olli Hietamies Uiminniemeltä, Henrik Muukka Suontakaisesta, Erik Pakoinen Wainikkalasta, Matti Ollinpoika Saira Uiminniemeltä, Lauri Erikinpoika Punkka Kuukanniemeltä, Lemetti Taipaleenmies Taipaleesta ja Risto Ollinpoika Ihalainen Kaamanniemeltä. Majoitusmestari Berhäd Lewen komppaniassa ovat Olli Laurinpoika Susi Sutelasta, Lauri Pekanpoika Rouhiainen Rouhialasta ja Johan Staffaninpoika Tårå Huttulasta (nide 8593 s. 312-313).
13.02.1649 Viipurissa päivätyssä katselmusrullassa everstiluutnantti Albrecht Ridderin rakuunakomppaniassa palvelee mm. seuraavia lemiläisiä: Erik Suomalainen Suomalaisesta, Pertteli Heikinpoika Tewaniemestä, Simon Laurinpoika Luukas Hyvärilästä, Yrjö Knutinpoika Härä Kaamanniemeltä, Pekka Matinpoika Wainikkalasta ja Paavali Antinpoika Hyvärilästä (nide 8593 s. 314-315).
1649 annetaan kestikievariasetus. Lappeenrannan kaupunki perustetaan.
01.01.1649 maakirjan mukaan ratsumiehiä palvelee ratsumestari Christer Asikaisen komppaniassa seuraavista lemiläisistä taloista/kylistä: Pertteli Sipinpoika Koukku Mikkolasta, Lauri Erkinpoika Punkka Kuukanniemestä (itse), Lemet O: Taipalainen Taipaleesta, Lauri Laurinpoika Susi ja Tuomas Olkkonen (yhteinen ratsumies) Sutelasta, Heikki M. Tårfwij Torviniemestä, Lauri Pekanpoika Rouhiainen Rouhialasta, Johan Bergman ja Niilo Laurinpoika Huttunen Huttulasta, Matti Ollinpoika Saira, Olli Matinpoika Hietamies ja Olli Laurinpoika Kinttu (yhteinen ratsumies) Uiminniemeltä, Matti Ollinpoika Ihalainen Kaamanniemeltä, Heikki Muukka Suontakaisesta, Lauri Laurinpoika Peuhkuri Sairalasta, Olli Laurinpoika Nisolasta ja Matti Pekanpoika Metso Metsolasta ( maa- ja tositekirja nide 8596 s. 115-118).
30.09.1649 päivätyn rullan mukaan eversti Erik Krusen ratsuväkirykmentissä ratsumestari Christopher Asikaisen komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: talollinen Pertteli Muhli ratsastaa itse, Torviniemestä talollinen Heikki Torvi: veljenpoika Mikko Matinpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Matti Matinpoika: pojanpoika Pekka Matinpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Niilo Huttuin: veljenpoika Jacob Matinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Matinpoika Susi: poika Matti Yrjönpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Henrik Muukka: veli Niilo Niilonpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Olli Hietamies: Mauno Maunonpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Erik Pakoin: poika Erik Erikinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Matti Saira: Antti Ollinpoika ratsastaa, Kuukanniemestä talollinen Lauri Punkka ratsastaa itse, Taipaleesta talollinen Lemet Taipalain: veljenpoika Staffan Stafffaninpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Risto Ollinpoika Ihalainen ratsastaa itse ja Uiminniemeltä talollinen Paavali Kinttu: poika Paavali Paavalinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1649/9, s. 128-129. Riksarkivet).
19.10.1649 päivätyn rullan mukaan 34 sotilasta on merkitty eversti Bernhard von Gerttenin jalkaväkirykmenttiin ja everstiluutnantti Claes Flemingin komppaniaan Taipalsaarelta. Lemiläisiä ovat mm. Yrjö Eskelinpoika Sinkå (Sinkko), Juho Heikinpoika Parkoinen, Olli Perttelinpoika Kärmeniemestä, Lauri Mikonpoika Sorwar (Okko), Mikko Simonpoika Narttu, Pekka Sipinpoika Suomalainen, Pertteli Martinpoika Tikka ja Risto Antinpoika Kurki (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1650/6, s. 205. Riksarkivet).
1650 papiston privilegiossa vahvistetaan pitäjän kokouksen edustama itsehallintojärjestelmä kauttaaltaan voimaan valtakunnassa. Kirkon isännät ja kuudennusmiehet valitaan 23 §:n mukaisesti.
1650 katselmusrullan mukaan mm. seuraavia ratsumiehiä palvelee ratsumestari Christer Asikaisen komppaniassa: Pertteli Sipinpoika Koukku Mikkolasta, Lauri Erikinpoika Punkka Kuukanniemeltä, Lemetti Ollinpoika Taipalmies Taipaleesta, Lauri Laurinpoika Susi Sutelasta, Heikki Matinpoika Torvi Torviniemestä, Matti Ollinpoika Saira Uiminniemeltä, Olli Matinpoika Hietamies Uiminniemeltä, Pertteli Muhli Nisolasta ja Uiminniemeltä, Matti Ollinpoika Ihalainen Kaamanniemeltä, Henrik Muukka Suontakaisesta, Matti Pekanpoika Metso Metsolasta ja Parkkolasta (yhteinen) ja Lauri Laurinpoika Peuhkuri Korpelasta ja Sairasta (nide 8598 sivujen 149-150 sisällä).
1650 sotilasmaakirjan mukaan mm. seuraavia lemiläisiä taloja kuuluu ratsumestari Tuomas Simonpojan komppanian verotusetuuteen: Erik Laurinpoika Mikkolasta, Antti Laurinpoika Remuin Heikkilästä, Henrik Ollinpoika Juvoin Junnolasta, Jöns Junnoinen Junnolasta, Lauri Antinpoika Nuppoin Nuppolasta, Lauri Eskelinpoika Mickoin, Paavali Junnoin Hyvärilästä, Henrik Laurinpoika Turiain Wainikkalasta, Bertel Punkka Ruomista, Sipi Tuomaanpoika Suickoj Sutelasta, Jöns Ollinpoika Tuulia Uiminniemeltä, Mauno Poikalainen Uiminniemeltä, Pertteli Muhli Uiminniemeltä, Eskell Lapattoij Uiminniemeltä, Niilo Ollinpoika Pöllöin Pöllölästä, Paavali Martinpoika Pöllöin Pöllölästä, Risto Laurikain Ahtialasta, Niilo Hymbyrä Suontakaisesta, Lauri Pekanpoika Perhoi Sairalasta, Henrik Kiesi Metsolasta, Jöns Parkoin Parkkolasta ja Pertteli Reipana Parkkolasta (nide 8598).
1650 sotilasmaakirjan mukaan mm. seuraavia lemiläisiä taloja kuuluu majuri Erik Pekanpoika Pistolhielmin komppanian verotusetuuteen: Olli Niilonpoika Okko Sorvarilasta, Sipi Matinpoika Suomalainen Suomalaisista, Lauri Matinpoika Narttu Ruomista, Mikko Matinpoika Talka Ruomista, Matti Lemetinpoika Hakoin Uiminniemeltä, Matti Niilonpoika Ryttäri Pöllölästä, Lauri Matinpoika Korpelain Korpelasta, Pertteli Pekanpoika Kärmeniemi Kärmeniemestä, Paavali Ollinpoika Kärmeniemi Kärmeniemestä, Lemetti Laurinpoika Kaamanniemeltä ja Martti Ollinpoika Kapiain Kapialasta (nide 8598).
1650 everstiluutnantti Albrecht Ridderin rakuunakomppaniassa palvelee rullan mukaan mm. seuraavat lemiläiset talot/rakuunat: Erik Suomalainen Suomalaisesta, Simon Laurinpoika Luukas Hyvärilästä, Knut Härä Kaamanniemestä, Pekka Matinpoika Wainikkalasta ja Paavali Antinpoika Hyvärilästä (nide 8598 s. 158).
11.08.1651 Lappeenrannassa pidetyn katselmuksen mukaan eversti Erik Krusen johtamassa Viipurin ratsuväkirykmentissä ratsumestari Christopher Asikaisen komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: Ahtialasta talollinen Pertteli Muhli ratsastaa itse, Torviniemestä talollinen Heikki Torviainen: veljenpoika Mikko Paavalinpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Matti Matinpoika: veljenpoika Pekka Martinpoika ratsastaa, Mikkolasta talollinen Pertteli Sipinpoika: Lauri Yrjönpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Niilo Huttuinen: veljenpoika Jacob Matinpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Juho Staffaninpoika: vävy Antti Yrjönpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Olli Laurinpoika Susi: veli Paavali Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Matinpoika Susi: poika Matti Yrjönpoika ratsastaa, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: veljenpoika Eskell Laurinpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Henrik Muukka: veli Niilo Niilonpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Olli Hietamies: Mauno Maunonpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Matti Saira: Antti Ollinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Paavali Kintu: poika Paavali Paavalinpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Erik Pakoin, poika Erik Erikinpoika ratsastaa, Kuukanniemeltä talollinen Lauri Punkka ratsastaa itse, Taipaleesta talollinen Lemet Taipalainen: veljenpoika Staffan Staffaninpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Niilo Ollinpoika Ihanlainen ratsastaa itse ja Juvolasta talollinen Olli Kettuinen: poika Yrjö Ollinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1651/10, s. 13-14. Riksarkivet).
13.08.1651 Lappeenrannassa pidetyn katselmuksen mukaan eversti Fabian Berendesin johtamassa rakuunarykmentissä ja kapteeni Bertel Daumin komppaniassa palvelee mm. seuraavia lemiläisiä taloja/rakuunoita: Uiminniemeltä talollinen Lemet Paavalinpoika Punkain ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Pertteli Niilonpoika Kinttu ratsastaa, Hakulilasta talollinen Matti Pekanpoika: vävy Matti Matinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Matti Antinpoika Susi: poika Heikki Matinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Risto Pekanpoika Kohoin: Heikki Paavalinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Heikki Pekanpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Yrjö Matinpoika Kohon ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Knut Knutinpoika Härä; poika Yrjö Knutinpoika ratsastaa, Keskisenpäästä talollinen Lemet Pekanpoika ratsastaa, Keskisenpäästä talollinen Matti Laurinpoika ratsastaa, Keskisenpäästä talollinen Simon Yrjönpoika ratsastaa, Hyvärilästä talollinen Simon Laurinpoika Luukas ratsastaa ja Hyvärilästä talollinen Paavali Antinpoika Hyfverin (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1651/10, s. 48-49. Riksarkivet).
15.08.1651 Lappeenrannassa pidetyn katselmuksen mukaan eversti Bernhard von Gerttenin jalkaväkirykmentissä ja everstiluutnantti Claes Flemingin komppaniassa on 9 ylempää upseeria, 15 aliupseeria ja 76 miestä. Näistä 25 miestä on Taipalsaarelta. Lemiläisiä on mm. Yrjö Eskillinpoika Sinkko, Olli Perttelinpoika Kärmeniemestä, Jacob Laurinpoika Pucki Suontakaisesta, Risto Laurinpoika Turinen Wainikkalasta ja Lauri Mikonpoika Suorfwar (Okko) (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1651/9, s. 58. Riksarkivet) .
1652 henkirahaa maksavat 15-63 -vuotiaat. Luettelon tekemisestä vastaa papisto tähän vuoteen saakka.
1652 Eversti Fabian Berendesin rakuunarykmenttiin kuuluu 66 miestä Taipalsaaren pitäjästä, johon Lemi kuuluu. He palvelevat 8. komppaniassa, jota komentaa kapteeni Bertel Daum (N. Karl Grotenfelt: Anteckningar om indelta dragoner i Östra Finland 1644-1721).
09.09.-11.09.1653 pidetyillä syyskäräjillä Erik Parkoin saa viljeltäväkseen autiotilan Wainikkalan kylässä. Takausmiehet ovat Petter Pysing, Erik Jauho ja Erik Tallcka (Talka) (s. 64).
1654 sotilasmaakirjan mukaan mm. seuraavia lemiläisiä taloja kuuluu eversti Erik Krusen ratsuväkirykmentin majuri Erik Pekanpoika Pistolhielmin komppanian verotusetuuteen: Olli Niilonpoika Okko Sorvarilasta, Matti Matinpoika Narttu Ruomista, Mikko Talka Ruomista, Matti Lemetinpoika Uiminniemeltä, Lauri Matinpoika Korpelain Korpelasta, Lemet Laurinpoika Kiiski Kaamanniemeltä ja Sipi Matinpoika Suomalainen Suomalaisesta (nide 8613 s. 380). Ratsumestari Brusius Henderssonin komppanian etuuteen kuuluvat Lauri Laurinpoika Rokka Ruomista ja Simon Erikinpoika Rokka Ruomista (nide 8613 s. 382). Ratsumestari Erich Krusen komppanian verotusetuuteen kuuluvat Paavali Partamies Kurkelasta ja Pertteli Pekanpoika Kärmeniemestä (s. 384)
02.02.1654 pidetään katselmus Taipalsaaren nimismiehen talossa. Eversti Erik Krusen ratsuväkirykmentissä ratsumestari Christopher Asikaisen komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: Ahtialasta talollinen Pertteli Muhli ratsastaa itse, Torviniemestä talollinen Heikki Torvinen: veljenpoika Mikko Paavalinpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Pekka Martinpoika: veli Lauri Martinpoika ratsastaa, Mikkolasta talollinen Pertteli Sipinpoika Koukku: Lauri Yrjönpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Olli Laurinpoika Susi: veli Paavali Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Matinpoika Ahosusi: poika Matti Yrjönpoika ratsastaa, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: poika Eskell Laurinpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Henrik Muukka: veli Niilo Niilonpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Eskell Hietamies, Uiminniemeltä talollinen Matti Siira: Antti Ollinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Paavali Paavalinpoika Kinttu ratsastaa itse, Kuukanniemeltä talollinen Lauri Punkka ratsastaa itse ja Taipaleesta talollinen Lemet Taipalainen: pojanpoika Staphan Staphaninpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1654/2, Riksarkivet).
03.02.1654 päivättyyn henkikirjaan on merkitty 17 ratsumiestä ja 17 rakuunaa lemiläisistä kylistä. Ratsutilalliset (rusthollarit), jotka varustavat ratsukon armeijaa varten ovat: Matti Sipinpoika Koukku Mikkolasta, Lauri Ollinpoika Korttinen Juvolasta, Lauri Erkinpoika Punkka Kuukanniemestä (esivanhempiani, kaatui vuonna 1657 Puolassa), Olli Klemetinpoika Taipalain Taipaleesta, Olli Laurinpoika Olkkonen ja Sipi Eskellinpoika Sutelasta, Matti Heikinpoika Torvi Torviniemestä, Mårten Jöransson Bergman, Sipi Huotuin (Huttunen) ja Risto Matinpoika Huttulasta, Tuomas Matinpoika Saira, Eskell Hietamiehen vaimo ja Olli Paavalinpoika Uiminniemeltä, Risto Ihalaisen vaimo Kaamanniemeltä, Heikki Mikonpoika Muukka Suontakaisesta, Pekka Martinpoika Metso Metsolasta ja Juho Laurinpoika Peuhkuri Korpelasta (nide 8613 s. 463-469).
06.06.1654 kuningatar Kristiina luopuu kruunusta. Kruununperijäksi tulee serkku Kaarle X Kustaa.
1654 heinäkuussa 1654 kuningas Kaarle X Kustaa määrää täyden puolustusvalmiuden Viroon, Inkerinmaalle ja Liivinmaalle.
1654 elokuussa kuningas Kaarle X Kustaa määrää koko kansallisen armeijan liikekannallepanon.
26.09.1654 Lappeenrannassa pidetään katselmus. Eversti Erik Krusen ratsuväkirykmentissä ratsumestari Christopher Asikaisen komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: Torviniemestä talollinen Heikki Torvinen: pojanpoika Mikko Paavalinpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Matti Matinpoika: pojanpoika Pekka Martinpoika ratsastaa, Mikkolasta talollinen Pertteli Sipinpoika: Lauri Juhonpoika ratsastaa, Hutttulasta talollinen Sipi Ollinpoika: veljenpoika Jacob Matinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Olli Laurinpoika Susi: veli Paavali Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Matinpoika Susi: poika Matti Yrjönpoika ratsastaa, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: veljenpoika Eskell Laurinpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Henrik Muukka: veli Niilo Niilonpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Olli Hietamies: Johan Sipinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Matti Saira: poika Martti Matinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Paavali Paavalinpoika ratsastaa itse, Wainikkalasta talollinen Lauri Pakoin: Erik Erikinpoika ratsastaa, Taipaleesta talollinen Lemet Taipalainen: veljenpoika Staffan Staffaninpoika ratsastaa, Kamanniemestä talollinen Risto Ollinpoika Ihalainen ratsastaa itse ja Juvolasta talollinen Olli Kutinen: poika Yrjö Ollinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1654/2, s. 93-94. Riksarkivet).
30.09.1654 Lappeenrannassa pidetään katselmus Liivinmaalle lähtevälle skvadroonalle, jota komentaa everstiluutnantti Albrecht Ridder. Kapteeni Bertill Daumin komppaniaan kuuluvat mm. seuraavat lemiläiset talot/rakuunat: Heikkilästä talollinen Antti Jacobinpoika: Simon Pekanpoika ratsastaa, Hakulilasta talollinen Matti Pekanpoika Hakulinen: vävy Matti Matinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Matti Antinpoika Susi: poika Heikki Matinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Eskill Mikonpoika: poika Pertteli Eskillinpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinenYrjö Knutinpoika, Pöllölästä talollinen Tuomas Pekanpoika, Keskisenpäästä talollinen Lemetti Pekanpoika, Keskisenpäästä talollinen Simon Laurinpoika, Suomalaisesta talollinen Erik Martinpoika Suomalainen: Sipi Heikinpoika ratsastaa, Hyvärilästä talollinen Simon Laurinpoika Luukas ja Ahtialasta talollinen Pertteli Muhli ratsastaa itse (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1655/1, s. 476. Riksarkivet).
1654 lokakuussa Lappeenrannassa päivätyn rullan mukaan eversti Bernhard von Gerttenin jalkaväkirykmentissä ja everstiluutnantti Claes Flemingin komppaniassa on 35 sotilasta Taipalsaarelta. Lemiläisä ovat mm. Yrjö Eskillinpoika Sinkko, Olli Pertelinpoika Kaamanniemeltä, Jacob Laurinpoika Pucki Suontakaisesta, Risto Ristonpoika Turrinen Wainikkalasta, Lauri Mikonpoika Swarfwarr (Okko), Tuomas Perttelinpoika Uiminniemeltä, Lauri Matinpoika Korpelasta, Heikki Paavalinpoika Pöllölästä, Heikki Ollinpoika Ahtialasta ja Niilo Laurinpoika Hymbyrä Suontakaisesta (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1654/5, s. 1149-1150. Riksarkivet).
1655 henkirahaa maksavat myös yli 63-vuotiaat
talonisännät.
Säädetään ns. neljännesperuutus, jonka mukaan kruunulle pitää palauttaa neljäsosa
läänityksistä tai maksaa niiden puolesta veroa.
23.03.1655 Eversti Fabian Berendesin rakuunarykmentin kahdesta skvadroonasta toinen saa määräyksen kulkea maitse Liivinmaalle.
25.04.1655 skvadroona lähtee Liivinmaalle, jota komentaa everstiluutnantti Albrecht Ridder.
01.07.1655 skvadroona osallistuu rynnäkköön Dünaburgia eli Väinänlinnaa vastaan Liivinmaalla. Väinänlinna saa suomalaisen varuskunnan.
23.09.1655 Krakova antautuu kuningas Kaarle X Kustaalle.
1655 sotilasmaakirjan mukaan eversti Christopher Burmeisterin rykmentissä ratsumestari Magnus Hans Bergin komppaniaan kuuluu ratsastajia mm. seuraavista lemiläisistä taloista: Sorvarilasta talollinen Olli Niilonpoika Okko, Ruomista talollinen Lauri Matinpoika Narttu, Ruomista talollinen Mikko Matinpoika Talka, Uiminniemestä talollinen Matti Lemetinpoika Hakoin, Korpelasta talollinen Lauri Matinpoika Korpelain, Suomalaisesta talollinen Sipi Matinpoika Suomalainen, Kärmeniemestä talollinen Pertteli Pekanpoika ja Kamanniemestä ja Heikkilästä talollinen Johan Philipson Remuin (nide 8618 s. 369).
1655 sotilasmaakirjan mukaan eversti Fabian Berendesin rakuunarykmentissä kapteeni Bertell Daumin komppaniaan kuuluu rakuunoita mm. seuraavista lemiläisistä taloista: Heikkilästä talollinen Antti Jacobinpoika, Uiminnimeltä talollinen Lemet Paavalinpoika Puckin, Uiminniemeltä talollinen Pertteli Niilonpoika Kinttu, Hakulista talollinen Matti Pekanpoika Hakulinen, Sutelasta talollinen Matti Heikinpoika Susi, Kaamanniemestä talollinen Yrjö Matinpoika Kohoin, Kaamanniemeltä talollinen Knut Knutinpoika Häärä, Pöllölästä talollinen Pekka Laurinpoika, Sutelasta talollinen Eskill Mikonpoika, Suonialasta talollinen Sipi Grelsinpoika Tikka, Keskisenpäästä talollinen Lemet Pekanpoika, Keskisenpäästä talollinen Matti Laurinpoika, Keskisenpäästä talollinen Simon Yrjönpoika Lammi, Suomalaisesta talollinen Erik Matinpoika Suomalainen, Tevaniemestä talollinen Pertteli Heikinpoika, Hyvärilästä talollinen Simon Heikinpoika Luukas ja Kärmeniemestä talollinen Paavali Mikonpoika Repon (nide 8618 s. 397-398).
02.10.-03.10.1655 pidetyillä syyskäräjillä Simon Ollinpoika Ockoi (Okko) saa viljeltäväkseen autiotilan ratsupalvelua vastaan Sorvarilassa, johon hän oli saanut kruununvoudin kirjallisen luvan (zedell) 4.9.1655. Takausmiehet ovat Mikko Talka, Niilo Perttelinpoika Kärmeniemestä ja Pertteli Punkka (s. 51-52).
1656 sotilasmaakirjan mukaan ratsumestari Odert Hastferin komppanian sotilastilaksi kuuluvat mm. Matti Ristonpoika Mikkolasta, Lauri Erikinpoika Punkka Kuukanniemeltä, Olli Laurinpoika Susi Sutelasta, Lauri Ollinpoika Juvolasta, Lemetti Taipaleenmies Taipaleesta, Heikki Matinpoika Torvi Torviniemestä, Lauri Pekanpoika Rohin Rouhialasta, Sipi Huttuin Huttulasta, Henrik Muukka Suontakaisesta, Lauri Laurinpoika Sairalasta ja Matti Matinpoika Parkkola Metsolasta ja Parkkolasta (nide 8622 s. 720).
1656 sotilasmaakirjan mukaan eversti Christopher Burmeisterin rykmentissä ratsumestari Magnus Hans Bergin komppaniaan kuuluu ratsastajia mm. seuraavista lemiläisistä taloista: talollinen Johan Remunen Heikkilästä, talollinen Olli Niilonpoika Okko Sorvarilasta, talollinen Lauri Matinpoika Narttu Ruomista, talollinen Mikko Talka Ruomista, talollinen Sipi Matinpoika Suomalainen Suomalaisesta, talolinen Pertteli Pekanpoika Kärmeniemestä, talollinen Matti Lemetinpoika Uiminniemeltä, talollinen Niilo M: Suomalainen Kaamanniemeltä ja talollinen Lauri Matinpoika Korpelainen Korpelasta (nide 8622 s. 746).
1656 sotilasmaakirjan mukaan eversti Fabian Berendesin rakuunarykmentissä kapteeni Nils Olofsson Böcklingin komppaniaan kuuluu rakuunoita mm. seuraavista lemiläisistä taloista: talollinen Lemetti Paavalinpoika Punkain Uiminniemeltä, talollinen Pertteli Niilonpoika Uiminniemeltä, talollinen Matti Pekanpoika Hakuli Hakulilasta, talollinen Henrik Pekanpoika Sutelasta, talollinen Yrjö Matinpoika Kohoin Kaamanniemeltä, talollinen Knut Knutinpoika Härä Kaamanniemeltä, talollinen Pekka Laurinpoika Pöllölästä, talollinen Sipi Grelsinpoika Tikka Suonialasta, talollinen Lemet Pekanpoika Keskisenpäästä, talollinen Matti Laurinpoika Kipkinen Keskisenpäästä, talollinen Simon Yrjönpoika Läina Keskisenpäästä, talollinen Erik Matinpoika Suomalainen Suomalaisesta, talollinen Pertteli Henrikinpoika Tevaniemestä, talollinen Simon Laurinpoika Luukas Hyvärilästä ja talollinen Paavali Mikonpoika Repon Kärmeniemestä (nide 8622 s. 774-775).
1656 sotilasmaakirjan mukaan eversti Bernhard von Gerttenin jalkaväkirykmentin lemiläisille sotilaille on annettu autiotiloja: Pertteli Matinpoika Lunhkoj Keskisenpäästä, Mikko Hannunpoika Keskisenpäästä, Pertteli Hannunpoika Keskisenpäästä, Lauri Laurinpoika Ruomista, Simon Erikinpoika Ruomista, Niilo Heikinpoika Sutelasta, Martti Ollinpoika Olkkonen Tevaniemestä, Tuomas Laurinpoika Sinkko Kaamanniemestä, Mauno Sairalain Sairialasta, Martti Heikinpoika Parkkolasta ja Yrjö Junnonen Hyvärilästä ja Pekka Pekanpoika Punkij Hyvärilästä (nide 8622 s. 792).
30.01.1656 rakuunarykmentin skvadroona on Veikselin länsipuolella lähellä Varsovaa tappioita kärsineenä.
28.03.1656 skvadroona kärsii tappioita Warkan taistelussa Puolassa.
03.06.1656 venäläiset hyökkäävät yli Lavaojan Ruotsin puolelle ja lyövät rajaa vartioineen rakuunaosaston. Alkaa Ruptuurisota.
21.06.1656 Porvoolaissyntyinen marsalkka Arvid Wittenberg antautuu noin 1800 miehen joukolla puolalaisille Varsovassa. Hän kuolee seuraavana vuonna sotavankeudessa.
25.06.1656 annetaan valtiopäiväpäätös, jonka mukaan henkirahan suorittamisesta on vapautettu alle 15-vuotiaat lapset ja yli 63-vuotiaat vanhukset, jälkimmäiset siinä tapauksessa, että he eivät itse viljele tilaansa.
18.-20.07.1656 käydään kolmipäiväinen Varsovan taistelu, jossa Brandenburgin vaaliruhtinas Fredrik Wilhelm ja Kaarle X Kustaa voittavat Puolan armeijan.
16.12.1656 pidetyillä syyskäräjillä vahvistetaan, että Simon Ollinpoika Ockoi (Okko) on saanut tilan ratsupalvelua vastaan (s. 20).
1657 valtaneuvos ja kenraali Gustaf Evertinpoika Horn nimitetään Suomen ylipäälliköksi.
16.01.1657 Tykocinin linnakkeen komentaja räjäyttää linnan ilmaan kaikkine puolustajineen liettualaisten rynnäkön seurauksena Puolassa. Linnakkeessa on varusväkenä neljän rakuunakomppanian jäännöksiä.
13.02.1657 Stralsundin komendantti vapaaherra Berendt Taube nimitetään everstiksi Berendesin rakuunoihin Puolassa.
01.07.1657 Tanska julistaa Ruotsille sodan. Alkaa ensimmäinen Tanskan sota, joka kestää 5 kuukautta.
1657 sotilasmaakirjan mukaan eversti Erik Krusen rykmentissä majuri Odert Hastferin komppaniaan kuuluu seuraavia lemiläisiä taloja: Mikkolasta talollinen Matti Sipinpoika Koukku, Kuukanniemestä talollinen Lauri Erikinpoika Punkka, Sutelasta talollinen Olli Laurinpoika Susi, Sutelasta talollinen Yrjö Matinpoika Ahosusi, Taipaleesta talollinen Lemet O: Taipalein, Torviniemestä talollinen Henrik Matinpoika Torfij (Torvi), Ruohialasta talollinen Lauri Pekanpoika Rohia, Uiminniemestä talollinen Matti Ollinpoika Saira, Uiminniemestä talollinen Eskill Hietamies, Uiminniemestä talollinen Paavali Niilonpoika Kinttu, Kaamanniemestä talollinen Risto Ihalainen, Suontakaisesta talollinen Henrik Muukka, Sairalasta talollinen Lauri L: Tuskuja tai Peuhku ja Wainikkalasta talollinen Erik Parkoin (nide 8626 s. 517-518).
1657 sotilasmaakirjan mukaan eversti Christopher Burmeisterin rykmentissä ratsumestari Magnus Hans Bergin komppaniaan kuuluu ratsastajia mm. seuraavista lemiläisistä taloista: talollinen Olli Niilonpoika Okko Sorvarilasta, talollinen Matti Matinpoika Narttu Ruomista, talollinen Mikko M: Talka Ruomista, talollinen Matti Lemetinpoika Lakoin Uiminniemestä, talollinen Lauri M: Korpelain Korpelasta, talollinen Sipi M: Suomalainen Suomalaisesta, talollinen Pertteli Pekanpoika Kamanniemestä ja Kärmeniemestä, talollinen Johan Philipinpoika Remuin Heikkilästä, talollinen Jacob Matinpoika Suontakaisesta, talollinen Pertteli Muhli Uiminniemeltä, talollinen Pekka Juhonpoika Lairi Mikkolasta ja talollinen Olli Maunonpoika Muukka Suontakaisesta (nide 8626 s. 578).
1657 sotilasmaakirjan mukaan eversti Berendt Tauben rakuunarykmentissä ja kapteeni Fredrich von Harigensin komppaniassa on merkitty mm. seuraavia lemiläisiä taloja/rakuunoita: Heikkilästä talollinen Antti Jacobinpoika Heikkin, Hakulista talollinen Matti Pekanpoika Hakuli, Keskisenpäästä talollinen Lemetti Mullikas, Suonialasta talollinen Sipi Grelsinpoika Tikka, Suomalaisesta talollinen Erik Matinpoika, Sutelasta talollinen Matti Antinpoika Susi, Sutelasta talollinen Eskill Mikonpoika Naula, Kärmeniemestä talollinen Paavali Mikonpoika Rööpi, Tevaniemestä talollinen Pertteli Tevalainen, Uiminniemestä talollinen Pertteli Niilonpoika Kinttu, Pöllölästä talollinen Pekka Laurinpoika Ahtiainen ja Kurkelasta talollinen Paavali Partamies (nide 8626 s. 620).
1657 sotilasmaakirjan mukaan eversti Bernhard von Gerttenin jalkaväkirykmentin alaisuudessa on seuraavia lemiläisiä sotilaita merkitty autiotiloille: Ruomiin Lauri Laurinpoika, Ruomiin Simon Rokka, Keskisenpäähän Pertteli M: Lensu, Keskisenpäähän Mikko Hannunpoika, Keskisenpäähän Pertteli Laurinpoika, Sutelaan Niilo Heikinpoika, Hyvärilään Yrjö Junnoin, Hyvärilään Pekka Pekanpoika, Tevaniemeen Martti Ollikainen, Kaamanniemeen Tuomas Pekanpoika Suikoi, Sairalaan Mauno Sairain, Parkkolaan Martti Heikinpoika ja Wainkkalaan Erik Talka (nide 8626 s. 651).
26.02.1658 Tanskan sota päättyy Roskilden rauhaan.
1658 heinäkuussa alkaa toinen Ruotsi ja Tanskan välinen sota.
30.09.-02.10.1658 pidetyillä syyskäräjillä Matti Ollinpoika Korttinen saa viljeltäväkseen autiotilan Ruomin kylässä. Takausmiehet ovat Lauri Korttinen, Matti Lairi ja Matti Juvonen (s. 22).
20.12.1658 solmitaan välirauha venäläisten kanssa Vallisaaressa Narvan eteläpuolella.
1659 Laurentius Herkepaeus tulee Taipalsaaren kirkkoherraksi (1659-1673).
1659 sotilasmaakirjan mukaan eversti Erik Pistolhielmin rykmentissä everstiluutnantti Odert Hastferin komppaniaan on merkitty mm. seuraavia lemiläisiä taloja: Henrik Torvinen Torviniemestä, Pekka Martinpoika Metsolasta, Matti Sipinpoika Mikkolasta, Sipi Ollinpoika Huttuin Huttulasta, Olli Laurinpoika Susi Sutelasta, Eskil Hietamies Uiminniemeltä, Matti Saira Uiminniemeltä, Lauri Punkan leski Kuukanniemeltä, Olli Lemetinpoika Taipal Taipaleesta, Risto Ollinpoika Ihalain Kaamanniemeltä ja Lauri Ollinpoika Kuttin Juvolasta (nide 8633 s. 617-618).
1659 sotilasmaakirjan mukaan Hänen korkeutensa Gustaf Hornin henkirykmentissä on mm. seuraavia lemiläisiä taloja: Olli Niilonpoika Okko Sorvarilasta, Matti Matinpoika Narttu Ruomista, Mikko Matinpoika Talka Ruomista, Matti Lemetinpoika Hakoin Uiminniuemeltä, Lauri Matinpoika Korpelain Korpelasta, Sipi Matinpoika Suomalainen Suontakaisesta, Pertteli Pekanpoika Kamanniemi Kärmeniemestä, Johan Philipinpoika Remunen Heikkilästä, Jacob Hymbyrä Suontakaisesta, Pertteli Muhli Uiminniemeltä, Pekka Juhonpoika Lairi Mikkolasta ja Olli Maunonpoika Mukoin Nisolasta (nide 8633 s. 648).
1659 julkaistussa ratsutilojen ja rakuunoiden erittelyssä on mm. seuraavia lemiläisiä verovapaita taloja: Matti Sipinpoika Korpelainen Korpelasta (ratsastaa itse), Johan Remuin Heikkilästä (ratsastaa itse), Lauri Ollinpoika Juvolasta (ratsastanut itse, nyt veli), Lauri Erikinpoika Punkka Kuukanniemestä, Tuomas Tuomaanpoika Olkoin Wärdölästä (kuollut Puolassa, nyt veli), Pertteli Matinpoika Ihalainen Wainikkalasta (kuollut Puolassa, nyt veljenpoika), Sipi Eskelinpoika Tikka Suonialasta (poissa Puolassa), Lemetti Taipalainen Taipaleesta (kuollut), Yrjö Matinpoika Ahosusi Sutelasta (ratsastaa itse), Paavali Laurinpoika Olkoin Sutelasta (ratsastaa itse), Sipi Huttuin Huttulasta (heikko ratsastamaan itse, nyt poika), Eskell Hietamies Uiminniemeltä (heikko ratsastamaan itse, nyt poika), Risto Ollinpoika Wäkewä Kaamanniemeltä (ratsastanut itse, nyt vävy), Staffan Matinpoika Kaamanniemeltä (ratsastaa itse), Henrik Muukka Suontakaisesta (kuollut), Jakob Hymbyrä Suontakaisesta (ratsastaa itse), Eskell Peuhkuri Sairalasta (heikko ratsastamaan itse, nyt poika) ja Pekka Martinpoika Metsoi Metsolasta (ratsastaa itse) (nide 8633 s. 1181).
1660 helmikuussa Eestissä kirjattuun rullaan everstiluutnantti Odert Hastferin rykmentissä ja komppaniassa on merkitty mm. seuraavia lemiläisiä taloja ja ratsumiehiä: Torviniemestä talollinen Heikki Torvinen: Yrjö Tuomaanpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Sipi Ollinpoika: poika Paavali Sipinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Olli Laurinpoika: veli Paavali Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Paavali Matinpoika Ahosusi ratsastaa itse, Uiminniemeltä talollinen Eskill Hietamies: poika Yrjö Eskillinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Matti Saira: Matti Antinpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Erik Erikinpoika, Wainikkalasta talollinen Antti Martinpoika, Kuukanniemeltä talollinen Lauri Punkan leski: Niilo Heikinpoika ratsastaa, Taipaleesta talollinen Olli Antinpoika: Antti Pekanpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Risto Ollinpoika: Heikki Juhonpoika ratsastaa, Juvolasta talollinen Lauri Ollinpoika: veli Yrjö Ollinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1660/4 s. 600-601. Riksarkivet).
13.02.1660 kuningas Kaarle X Kustaa kuolee. Holhoojahallitus hallitsee.
03.05.1660 tehdään rauha Olivassa, joka päättää Ruotsin ja Puolan välisen sodan.
27.05.1660 päättyy toinen Ruotsin ja Tanskan välinen sota.
1660 julkaistussa ratsutilojen ja rakuunoiden erittelyssä on mm. seuraavia lemiläisiä verovapaita taloja: Matti Sipinpoika Korpelainen Korpelasta (ratsastaa itse, rakuuna), Johan Remuin ratsastaja Heikkilästä (taistellut Puolasssa, nyt toinen veli), Lauri Ollinpoika Kortin Juvolasta (heikko ratsastamaan itse, nyt nuorempi veli), Lauri Erkinpoika Punkka Kuukanniemestä (taistellut Puolassa, nyt leski pitää tilaa), Yrjö Matinpoika Ahosusi Sutelasta (poika taistellut Puolassa, nyt pojanpoika), Paavali Laurinpoika Olkoin Sutelasta, Sipi Huttuin Huttulasta (heikko ratsastamaan itse, nyt poika), Eskell Hietamies Uiminniemeltä (heikko ratsastamaan itse, nyt poika, joka on talonpitäjä), Risto Ollinpoika Wäkewä Kaamanniemeltä (heikko ratsastamaan itse, nyt vävy), Staffan Matinpoika Kaamanniemestä (ratsastaa itse), Henrik Muukka Suontakaisesta (veli Niilo kuollut Puolassa), Jacob Hymbyrä Suontakaisesta (ratsastaa itse), Eskell Peuhkuri Sairalasta (heikko ratsastamaan itse, nyt poika) ja Pekka Martinpoika Metsoi Metsolasta (ratsastaa itse) (nide 8636 s. 998).
21.06.1661 solmitaan Ruotsin ja Venäjän välisen sodan lopullinen rauha Kardisissa.
1661 syyskuussa Lappeenrannassa pidetyssä katselmuksessa eversti Berendt Tauben rakuunarykmentissä ja kapteeni Fredrich von Harigensin komppaniassa on merkitty seuraavia taloja ja rakuunoita Lemiltä rullaan: Heikkilästä talollinen Antti Jacobinpoika: Olli Erikinpoika ratsastaa, Hakulista talollinen Matti Yrjönpoika: Yrjö Yrjönpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Matti Antinpoika Susi: Olli Yrjönpoika ratsastaa, Kamanniemestä talollinen Olli Paavalinpoika Kinttu: Pertteli Erikinpoika ratsastaa, Pöllölästä talollinen Martti Laurinpoika: Pertteli Matinpoika ratsastaa, Keskisenpäästä talollinen Lemet Pekanpoika: Yrjö Laurinpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Erik Matinpoika Suomalainen: Matti Erikinpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Lauri Laurinpoika: poika Niilo Laurinpoika ratsastaa ja Hyvärilästä talollinen Matti Laurinpoika Kohoinen (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1661/8, s. 308. Riksarkivet).
1662 lääninkirjanpitäjäin johtosäännöllä määrätään otettavaksi maakirjaan talot, ulkopalstat, myllyt, niityt, kalastukset ja muut verolliset tai verollepanokelpoiset tilat.
1663 sotilasmaakirjan mukaan eversti Erik Pistolhielmin rykmentissä everstiluutnantti Odert Hastferin komppaniaan on merkitty mm. seuraavia lemiläisiä taloja: Henrik Torvinen Torviniemestä, Pekka Martinpoika Metsolasta, Matti Sipinpoika Mikkolasta, Sipi Ollinpoika Huttuin Huttulasta, Olli Laurinpoika Susi Sutelasta, Lauri Peuhkuri Sairalasta, Henrik Muukka Suontakaisesta, Yrjö Eskilinpoika Hietamies Uiminniemeltä, Tuomas Saira Uiminniemeltä, Pertteli Tuomaanpoika Wärdölästä, Lauri Punkan leski Kuukanniemeltä, Olli Lemetinpoika Taipaleesta, Simon Ollinpoika Okko Sorvarilasta, Matti Matinpoika Narttu Ruomista, Mikko Matinpoika Talka Ruomista, Sipi Matinpoika Suomalaisesta, Matti Lemetinpoika Hakoinen Uiminniemeltä, Lauri Matinpoika Korpela Korpelasta ja Pertteli Pekanpoika Kärmeniemestä ja Kamanniemestä (nide 8643 s. 885-886).
22.09.1663 Lappeenrannassa pidetyssä katselmuksessa eversti Erik Pistolhielmin rykmentissä ja everstiluutnantti Odert Hastferin komppaniassa on merkitty seuraavia lemiläisiä talollisia ja ratsumiehiä rullaan: Torviniemestä talollinen Henrik Torvinen: Eskill Hannunpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Pekka Martinpoika: poika Martti Pekanpoika ratsastaa, Mikkolasta talollinen Matti Sipinpoika (Koukku): poika Abel Matinpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Sipi Ollinpoika: poika Paavali Sipinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Olli Laurinpoika Susi: veli Paavali Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Paavali Matinpoika ratsastaa itse, Sairalasta Lauri Peuhkuri: pojanpoika Mauno Eskillinpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Henrik Muukka ratsastaa itse, Uiminniemeltä talollinen Yrjö Eskilinpoika Hietamies: Yrjö Pekanpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Tuomas Saira: Matti Antinpoika ratsastaa, Wärdölästä talollinen Pertteli Tuomaanpoika: Antti Laurinpoika ratsastaa, Kuukanniemeltä talollinen Lauri Punkan leski: poika Antti Laurinpoika ratsastaa, Taipaleesta talollinen Olli Lemetinpoika: Lauri Laurinpoika ratsastaa, Sorvarilasta talollinen Simon Ollinpoika Okko: veli Yrjö Ollinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Matti Matinpoika Narttu: poika Erik Matinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Mikko Matinpoika Talka: Niilo Tuomaanpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Sipi Matinpoika: pojanpoika Sipi Matinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Matti Lemetinpoika Hakoin: poika Risto Matinpoika ratsastaa, Korpelasta talollinen Lauri Matinpoika Korpelain: Risto Philipinpoika ratsastaa ja Kärmeniemi/Kaamanniemestä talollinen Pertteli Pekanpoika: poika Martti Perttelinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1664/3, s. 92. Riksarkivet).
29.09.1663 Lappeenrannassa kirjattuun rullaan eversti Berendt Tauben rakuunarykmentissä ja kapteeni Fredrich von Harigensin komppaniassa on merkitty seuraavia rakuunatiloja ja rakuunoita Lemiltä: Heikkilästä talollinen Antti Jaakobinpoika: Olli Ristonpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Lemet Paavalinpoika Punkain: poika Lemet Lemetinpoika Punkain ratsastaa, Hakulista talollinen Yrjö Yrjönpoika Hakuli ratsastaa itse, Sutelasta talollinen Matti Antinpoika Susi: Olli Yrjönpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Olli Paavalinpoika Kinttu: Pertteli Ristonpoika ratsastaa, Pöllölästä talollinen Martti Laurinpoika: Pertteli Matinpoika ratsastaa, Keskisenpäästä talollinen Lemet Pekanpoika: Yrjö Laurinpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Erik Matinpoika Suomalainen: Matti Erikinpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Lauri Laurinpoika: poika Niilo Laurinpoika ratsastaa ja Hyvärilästä talollinen Lauri Laurinpoika Kåhåin: Matti Matinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1664/3, s. 135. Riksarkivet).
1664 annetun kievarisäännön mukaan majatalossa on ruokittava ainakin kahdeksan hevosta.
1665 julkaistussa ratsutilojen ja rakuunoiden luettelossa on mm. seuraavia lemiläisiä verovapaita taloja: Lauri Erikinpoika Punkan leski Kuukanniemeltä (Punkka taistellut Puolassa, nyt ratsastaa poika), Sipi Matinpoika Tikka Suonialasta, Olli Lemetinpoika Taipaleesta, Paavali Matinpoika Ahosusi Sutelasta (ratsastaa itse), Paavali Laurinpoika Olkoin Sutelasta (ratsastaa itse), Sipi Huttuin Huttulasta, Yrjö Eskelinpoika Hietamies Uiminniemeltä, Tuomas Matinpoika Saira Uiminniemeltä, Staffan Matinpoika Korpraali Kaamanniemeltä, Henrik Muukka Suontakaisesta (ratsastaa itse), Jacob Hymbyrä Korpraali Suontakaisesta, Pekka Martinpoika Metso Metsolasta (heikko ratsastamaan, nyt ratsastaa poika), Eskill Matinpoika Korpelain Korpelasta (taistellut Hänen korkeutensa henkirykmentissä, ratsastaa), Matti Sipinpoika Koukku Mikkolasta (itse ratsastanut, nyt poika), Matti Ollinpoika Okko Ratsastaja Sorvarilasta (taistellut Puolassa, nyt ratsastaa...), Matti Matinpoika Narttu Ratsastaja Ruomista, Mikko Talka Ratsastaja Ruomista (ratsastaa), Sipi Suomalainen Ratsastaja Suomalaisesta (taistellut Puolassa...), Matti Lemetinpoika Uiminniemeltä (itse taistellut Puolassa...), Lemetti Punkain Rakuuna Uiminniemeltä (itse taistellut Puolassa, nyt ratsastaa poika) ja Martti Ahtiainen Pöllölästä (taistellut Puolassa...) (nide 8650 s. 1146-1148).
26.01.1665 talvikäräjillä talollinen Martti Sipinpoika Suomalainen Suomalaisen kylästä tulee lautamieheksi (nide KO a:7 s.1). Hän toimii lautamiehenä kuolemaansa vuoteen 1683 saakka.
22.02.1665 Everstiluutnantti Herman von Burghausen perustaa Itä-Suomeen värvätyn rakuunarykmentin, jossa rakuunaksi ryhtyvät voivat perustaa kodin autiotilalle palkkaa ja muita etuja vastaan.
23.05.-25.05.1665 pidetyillä kesäkäräjillä talollinen Johan Peuhkuri Sairalan kylästä tulee lautamieheksi (nide KO a:7 s. 45). Peuhkuri toimii lautamiehenä vuoteen 1670 saakka.
Samoilla käräjillä Tuomas Niilonpoika Kinttu saa viljeltäväkseen autiotilan Kaamanniemen kylässä. Takausmiehet ovat Erik Kapiain, Tuomas Perttelinpoika Kinttu ja Olli Olkkonen (Oloff Olkoin) (s. 60).
19.07.1665 Tuomas Perttelinpoika saa viljelyyn autiotilan Parkkolan kylässä (nide 8659 s. 256 vasen)..
23.11.1665 syyskäräjillä talollinen Risto Paavalinpoika Kouvo Lawolan kylästä tulee lautamieheksi (nide KO a:7 s. 97). Hän toimii lautamiehenä 1665 - 1692. Samoilla syyskäräjillä Martti Yrjönpoika saa rakuunapalvelusta vastaan viljelykseen autiotilan Suontakaisen kylästä. Takuumiehet ovat Martti Suomalainen, Johan Peuhkuri ja Simon Kuntu (s. 113).
1666 piispa Johannes Gezelius vanhempi antaa noudatettavaksi säännöt Suomen hiippakunnassa, jotka ovat pitäjän itsehallinnon järjestelyssä ohjeena.
1666 julkaistussa ratsutilojen ja rakuunoiden luettelossa on mm. seuraavia lemiläisiä verovapaita taloja: Lauri Erikinpoika Punkan leski Kuukanniemeltä (Lauri taistellut Puolassa, nyt ratsastaa poika), Paavali Matinpoika Ahosusi Sutelasta, Paavali Laurinpoika Olkoin Sutelasta, Sipi Huttuin Huttulasta, Yrjö Eskelinpoika Hietamies Uiminniemeltä, Tuomas Matinpoika Saira Uiminniemeltä, Staffan Matinpoika Kaamanniemeltä, Henrik Muukka Suontakaisesta, Jacob Hymbyrä Suontakaisesta, Pekka Martinpoika Metso Metsolasta, Eskill Martinpoika Korpelain Korpelasta, Matti Sipinpoika Koukku Mikkolasta, Yrjö Erikinpoika Rakuuna Hakulista, Matti Ollinpoika Okko Sorvarilasta, Matti Matinpoika Narttu Ruomista, Mikko Talka Ruomista, Sipi Suomalainen Suomalaisesta, Niilo Perttelinpoika Kärmeniemltä, Lemetti Punkain Rakuuna Pöllölästä ja Martti Ahokainen Pöllölästä (nide 8654 s. 903-904).
08.03-10.03.1666 pidetyillä talvikäräjillä Matti Laurinpoika Peuhkuri saa autiotilan rakuunapalvelusta vastaan Nisolan kylässä. Takausmiehet ovat Lauri Korpelain, Lauri Pekanpoika Rouhiain ja Sipi (Sigfrid) Ollinpoika Huttunen.
12.09.-14.09.1666 pidetyillä syyskäräjillä Risto Martinpoika Orkoi saa viljeltäväkseen autiotilan Ruomin kylässä. Takausmiehet ovat Martti Suomalainen ja Simon Ollinpoika Sorwari (Okko) (s. 57).
06.12.1666 Lappeenrannassa pidetyssä katselmuksessa eversti Erik Pistolhielmin ratsuväkirykmentissä ja everstiluutnantti Odert Hastferin komppaniassa on merkitty mm. seuraavia lemiläisiä talollisia ja ratsumiehiä rullaan: Torviniemestä talollinen Heikki Matinpoika Torvinen: Eskill Hannunpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Pekka Martinpoika: poika Martti Pekanpoika ratsastaa, Mikkolasta talollinen Matti Sipinpoika: poika Abel Matinpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Sipi Ollinpoika: poika Paavali Sipinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Olli Laurinpoika Susi: veli Paavali Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Paavali Matinpoika ratsastaa itse, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: pojanpoika Mauno Eskelinpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Henrik Niilonpoika Muukka: veljenpoika Yrjö Lemetinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Yrjö Eskelinpoika Hietamies: Juho Pekanpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Tuomas Saira: Mattti Antinpoika ratsastaa, Wärdölästä talollinen Pertteli Tuomanpoika: Antti Laurinpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Erik Pakoinen ratsastaa itse, Kuukanniemeltä Lauri Punkan leski: poika Antti Laurinpoika ratsastaa, Taipaleesta talollinen Olli Lemetinpoika: Lauri Laurinpoika ratsastaa, Sorvarilasta Simon Ollinpoika Okko: veli Yrjö Ollinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Matti Matinpoika Narttu: Matti Matinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Mikko Matinpoika Talka: Niilo Tuomaanpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Matti Sipinpoika: poika Sipi Matinpoika ratsastaa, Korpelasta talollinen Lauri Matinpoika: Risto Philipinpoika ratsastaa ja Kärmeniemestä ja Kaamanniemestä talollinen Pertteli Pekanpoika: poika Martti Perttelinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1668/3, s. 93-94. Riksarkivet).
23.05.1667 Herman von Burghausen nimitetään everstiksi aikaisemmin perustettuun Karjalan rakuunarykmenttiin eli Mustaan rykmenttiin. Rykmentin 1. komppaniassa ja 2. komppaniassa on miehiä rakuunoina Taipalsaaren pitäjästä, johon Lemi kuuluu.
1668 lemiläiset alkavat rakentamaan ensimmäistä kirkkoaan.
1668 toukokuussa Paavali Heikinpoika Juoperi saa viljelyyn autiotilan Ahtialan kylässä (nide 8659 s. 256 vasen).
05.06.1668 Johan Peuhkuri saa viljelyyn autiotilan Sairalan kylässä (nide 8659 s. 256 vasen).
1668 sotilasmaakirjaan on merkitty eversti Erik Pistolhielmin ratsuväkirykmentissä everstiluutnantti Odert Hastferin komppaniaan mm. seuraavia lemiläisiä taloja: Heikki Torvi Torviniemestä, Matti Sipinpoika Mikkolasta, Sipi Ollinpoika Huttulasta, Pekka Ollinpoika Susi Sutelasta, Paavali Matinpoika Sutelasta, Henrik Muukka Suontakaisesta, Yrjö Eskelinpoika Hietamies Uiminniemeltä, Simon Ollinpoika Okko Sorvarilasta, Matti Matinpoika Narttu Ruomista, Mikko Matinpoika Talka Ruomista, Lauri Matinpoika Korpela Korpelasta ja Sipi Matinpoika Suomalaisesta (nide 8659 s. 126-127).
1668 sotilasmaakirjaan on merkitty eversti Berendt Tauben rakuunarykmentissä kapteeni Fredrik von Harigensin komppaniaan mm. seuraavia lemiläisiä taloja: Yrjö Yrjönpoika Hakulista, Matti Antinpoika Susi Sutelasta, Martti Laurinpoika Pöllölästä, Sipi Grelsinpoika Suonialasta, Paavali Paavalinpoika Kurki Kurkelasta, Erik Matinpoika Suomalaisesta ja Lauri Laurinpoika Kårhoin Hyvärilästä (nide 8659 s. 177-178).
1669 sotilasmaakirjan on merkitty eversti Erik Pistolhielmin ratsuväkirykmentissä everstiluutnantti Odert Hastferin komppaniaan mm. seuraavia lemiläisiä taloja: Heikki Torvi Torviniemestä, Matti Sipinpoika Mikkolasta, Sipi Ollinpoika Huttulasta, Pekka Ollinpoika Susi Sutelasta, Paavali Matinpoika Sutelasta, Henrik Muukka Suontakaisesta, Yrjö Eskelinpoika Hietamies Uiminniemeltä, Olli Lemetinpoika Taipaleesta, Simon Ollinpoika Okko Sorvarilasta, Matti Matinpoika Narttu Ruomista, Mikko Matinpoika Talka Ruomista, Lauri Matinpoika Korpela Korpelasta ja Sipi Matinpoika Suomalaisesta (nide 8663 s. 421-422).
1669 sotilasmaakirjaan on merkitty eversti Berendt Tauben rakuunarykmentissä kapteeni Fredrik von Harigensin komppaniaan mm. seuraavia lemiläisiä taloja: Yrjö Yrjönpoika Hakulista, Matti Antinpoika Susi Sutelasta, Martti Laurinpoika Pöllölästä, Sipi Grelsinpoika Suonialasta, Paavali Paavalinpoika Kurkelain Kurkelasta, Erik Matinpoika Suomalainen Suomalaisesta ja Lauri Laurinpoika Kårhoin Hyvärilästä (nide 8659 s. 177-178).
07.06-09.06.1669 pidetyillä kesäkäräjillä Pertteli Laurinpoika Saira saa viljelykseen autiotilan rakuunapalvelusta vastaan Sairalan kylässä. Takuumiehet ovat Johan Peuhkuri, Lauri Kähö ja Samuel Nikunen (s. 49).
Samoilla käräjillä on luettelo ensimmäisen kirkon (kappelin) rakentajista (s. 55).
27.09.-28.09.1669 pidetyillä syyskäräjillä Lauri Hannunpoika Ahonen saa viljelykseen autiotilan Ruomin kylässä. Takausmiehenä on mm. Martti Suomalainen (s. 84).
20.-21.06.1670 pidetään katselmus Junnolan talossa. Katselmusmiehinä toimivat Mikko Parkoin, Martti Suomalainen, Risto Kouvo, Lauri Monoin, Juho Peuhkuri, Sipi Huttunen, Mikko Surik ja Paavali Juvoin (talvikäräjät 1690 s. 189).
13.07.1670 kirkko joutuu tuhopolton kohteeksi.
31.05.-01.06.1670 pidetyillä talvikäräjillä Pertteli Laurinpoika saa tilan Hakulilan kylästä rakuunapalvelusta vastaan. Takuumiehet ovat Martti Suomalainen, Risto Kouvo ja Erik Niilonpoika (s. 43).
31.05.1670 käräjillä talollinen Jacob Hannunpoika Karhu Kaamanniemen kylästä tulee lautamieheksi (nide KOa:11 s. 41). Hän toimii lautamiehenä 1670 - 1680.
07.02.1672 Viipurissa päivätyn rullan mukaan eversti Odert Hastferin ratsuväkirykmenttiin ja everstiluutnantti Jürgen Mellinin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: Torviniemestä talollinen Heikki Torvinen: vävy Lauri Laurinpoiika ratsastaa, Metsolasta talollinen Martti Pekanpoika ratsastaa itse, Mikkolasta talolinen Matti Sipinpoika: poika Abel Matinpoika (Koukku) ratsastaa, Huttulasta talollinen Sipi Ollinpoika: poika Paavali Sipinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Paavali Laurinpoika ratsastaa itse, Sutelasta talollinen Paavali Matinpoika ratsastaa itse, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: pojanpoika Aron Juhonpoika Peuhkuri ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Yrjö Eskelinpoika Hietamies: poikapuoli Juho Pekanpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Tuomas Saira: veli Knut Matinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Eskell Matinpoika Hakoin: veli Risto Matinpoika ratsastaa, Wärdölästä talollinen Pertteli Tuomaanpoika: Antti Laurinpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Erik Pakoinen ratsastaa itse, Kuukanniemestä talollinen Lauri Punkan leski: Matti Antinpoika ratsastaa, Taipaleesta talollinen Olli Lemetinpoika: Eskell Hannunpoika ratsastaa, Sorvarilasta talollinen Simon Ollinpoika Okko: veli Yrjö Ollinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Matti Matinpoika Narttu, Ruomista talollinen Mikko Matinpoika Talka: Nils Tuomaanpoika ratsastaa, Suomalaisista talollinen Matti Sipinpoika: poika Sipi Matinpoika ratsastaa, Korpelasta talollinen Lauri Matinpoika Korpelain: Juho Matinpoika ratsastaa ja Kärmenniemi /Kaamanniemestä talollinen Niilo Perttelinpoika (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1672/3, s. 387. Riksarkivet).
15.02.1672 Viipurissa päivätyn rullan mukaan kenraalimajuri Berendt Tauben rakuunarykmentissä ja kapteeni Fredrich von Harigenin komppaniassa palvelee mm. seuraavia lemiläisiä taloja/rakuunoita: Heikkilästä talollinen Antti Jacobinpoika: Olli Erikinpoika ratsastaa, Heikkilästä talollinen Tuomas Matinpoika ratsastaa itse, Uiminniemestä talollinen Matti Laurinpoika: Lemet Lemetinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Eskill Mikonpoika: Olli Matinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Martti Matinpoika: pojanpoika Knut Mikonpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Erik Matinpoika Suomalainen: Matti Ollinpoika Soroin ratsastaa, Keskisenpäästä talollinen Matti Tuomaanpoika: Staffan Yrjönpoika ratsastaa, Keskisenpäästä talollinen Jacob Perttelinpoika: Yrjö Matinpoika ratsastaa, Hyvärilästä talollinen Lauri Laurinpoika: veljenpoika Matti Matinpoika ratsastaa ja Hyvärilästä talollinen Matti Yrjönpoika: veli Pekka Yrjönpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1672/3, s. 428-429. Riksarkivet).
1672 helmikuussa Viipurissa päivätyn rullan mukaan eversti Herman von Burghausenin rakuunarykmenttiin ja everstiluutnantti Anders Löschern von Hertzfeltin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/rakuunoita: Suontakaisesta talollinen Martti Juhonpoika: Juho Yrjönpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Juho Antinpoika ratsastaa itse, Pöllölästä talollinen Simon Eskillinpoika: poika Risto Simonpoika ratsastaa, Pöllölästä talollinen Eskill Heikinpoika ratsastaa itse, Kaamanniemestä talollinen Risto Ollinpoika: Lukas Pekanpoika ratsastaa, Sairalasta talollinen Heikki Maunonpoika: poika Pertteli Heikinpoika ratsastaa ja Ruomista talollinen Lauri Hannunpoika: poika Matti Laurinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1672/3, s. 453-454. Riksarkivet).
11.03.-13.03.1672 pidetyillä talvikäräjillä Tuomas Matinpoika Huttunen saa autiotilan rakuunapalvelusta vastaan Heikkilän kylässä. Takausmiehet ovat Risto Kouvo, Martti Suomalainen ja Matti Laurinpoika Saira (s. 8).
Samoilla talvikäräjillä Elias Simonpoika saa autiotilan viljelyyn rakuunapalvelusta vastaan Hyvärilän kylässä. Takausmiehet Risto Kouvo, Martti Suomalainen ja Jacob Perttelinpoika Kiiski (s. 30)
Samoilla käräjillä Samuel Perttelinpoika saa autiotilan viljelyyn rakuunapalvelusta vastaan Nuppolassa. Takausmiehet ovat Risto Kouvo, Martti Suomalainen ja Pertteli Erikinpoika Hietamies (s. 39).
1672 Kaarle XI saa täysivaltaisuuden hallitsijana.
06.06.-08.06.1672 pidetyillä kesäkäräjillä Heikki Mikonpoika Junnonen saa autiotilan rakuunapalvelusta vastaan Juvolan kylässä. Takausmiehet ovat Martti Suomalainen ja Risto Kouvo (s. 118).
1672 Kuninkaallisella asetuksella määrätään, että käräjäkestitykseen on luovutettava kuusi hopeaäyriä talolta. Raha voitiin korvata viljalla.
Tervakauppa vapautetaan. Vapautus on voimassa 1672-1676.
10.12.1672 Kuninkaallisella päätöksellä määrätään kuudennusmiehet takavarikoimaan viina ja olut, jota kirkon lähellä oleva krouvari pitää kaupan ennen saarnaa ja saarnan aikana.
1673 piispa Johannes Gezelius vanhempi julkaisee seurakuntajärjestystä ja hoitoa koskevat ohjeet "Perbreves commonitiones".
1673 Petter Caulia toimii nimismiehenä.
25.02.-28.02.1673 pidetyillä talvikäräjillä Lauri Matinpoika saa autiotilan rakuunapalvelusta vastaan Mikkolan kylässä. Takausmiehet Tuomas Lefwoin ja siltavouti Lauri Mikonpoika (s. 16).
11.09.-13.09.1673 pidetyillä syyskäräjillä Mikko Antinpoika saa autiotilan rakuunapalvelusta vastaan Keskisenpään kylässä. Takausmiehet ovat Jacob Perttelinpoika Kiiski, Niilo Juhonpoika Juvonen ja Matti Yrjönpoika Keskisenpäästä (s. 134).
Samoilla käräjillä Risto Heikinpoika Parkoin saa autiotilan rakuunapalvelusta vastaan Parkkolan kylässä (s. 134).
1673 sotilasmaakirjaan on merkitty eversti Odert Hastferin ratsuväkirykmentissä tämän komppaniaan mm. seuraavia lemiläisiä taloja: Heikki Torviniemi Torviniemestä, Pekka Martinpoika poika Matti Pekanpoika Metsolasta, Matti Sipinpoika Koukku veljenpoika Samuel Perttelinpoika Mikkolasta, Sipi Ollinpoika Huttunen poika Paavali Sipinpoika Huttulasta, Lauri Kuukka lesken poika Antti Laurinpoika Kuukanniemestä, Olli Niilonpoika Okko Sorvarilasta, Matti Matinpoika Narttu poika Erik Matinpoika Ruomista, Mikko Matinpoika Talka Ruomista, Sipi Matinpoika Suomalainen pojanpoika Sipi Matinpoika Suomalainen Suomalaisesta, Lauri Matinpoika Korpinen Korpelasta ja Pertteli Pekanpojan poika Martti Perttelinpoika Kärmeniemestä tai Kaamanniemestä (nide 8671 s. 922-923).
1673 Kirkkoherra Laurentius Herkepaeus kuolee. Abraham Brunnerus tulee Taipalsaaren kirkkoherraksi (1673-1681).
19.02.-21.02.1674 pidetyillä talvikäräjillä Mikko Mikonpoika saa autiotilan rakuunapalvelusta vastaan Ruomin kylässä. Takausmiehet ova Risto Kouvo, Simon Kuntu ja Lauri Monoin (s. 16-18).
06.07.-08.07.1674 kesäkäräjillä Pertteli Laurinpoika Muukka saa rakuunapalvelusta vastaan tilan Suontakaisen kylässä (s. 51).
Samoilla käräjillä Heikki Eskellinpoika Suonia saa rakuunapalvelusta vastaan tilan Suonialan kylässä (s. 56).
Samoilla käräjillä Antti Matinpoika Uski saa rakuunapalvelusta vastaan autiotilan Wainikkalan kylässä. Takausmiehet ovat Matti Suomalainen ja Risto Kouvo (s. 60).
Samoilla käräjillä Yrjö Ollinpoika Sorfwari (Okko) saa rakuunapalvelusta vastaan autiotilan Keskisenpään kylässä, johon hän sai kirjallisen luvan (zedell) 22.3.1674. Takausmiehet ovat Jacob Perttelinpoika Kiiski Keskisenpään kylästä ja Abel Matinpoika Koukku Mikkolan kylästä (s. 63-64).
29.07.1674 Viipurissa päivätyn rullan mukaan eversti Odert Hastferin ratsuväkirykmenttiin ja everstiluutnantti Jürgen Mellinin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: Torviniemestä talollinen Henrik Torvinen: vävy Lauri Laurinpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Martti Pekanpoika ratsastaa itse, Huttulasta talollinen Sipi Ollinpoika: poika Paavali Sipinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Paavali Laurinpoika ratsastaa itse, Sutelasta talollinen Paavali Matinpoika ratsastaa itse, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: pojanpoika Aron Juhonpoika Peuhkuri ratsastaa, Uiminniemestä talollinen Yrjö Eskelinpoika: veljenpoika Yrjö Pekanpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Tuomas Saira: veli Knut Matinpoika ratsastaa, talollinen Eskill Matinpoika Hakoin: veli Risto Matinpoika ratsastaa, Kuukanniemeltä talollinen Lauri Punkan leski: Matti Antinpoika ratsastaa, Taipaleesta talollinen Olli Lemetinpoika: Eskill Hannunpoika ratsastaa, Sorvarilasta talollinen Matti Ollinpoika Okko: Henrik Paavalinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Matti Matinpoika Narttu: veli Erik Matinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Mikko Matinpoika Talka: Niilo Tuomaanpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Matti Sipinpoika: poika Sipi Matinpoika ratsastaa, Korpelasta talollinen Lauri Matinpoika Korpelainen: Juho Mikonpoika ratsastaa ja Kärmenniemi/Kaamanniemestä talollinen Niilo Perttelinpoika: Heikki Niilonpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1674/3, s. 360-361. Riksarkivet).
01.08.1674 Viipurissa päivätyn rullan mukaan kenraalimajuri Berendt Tauben rakuunarykmentissä ja kapteeni Fredrich von Harigenin komppaniassa palvelee mm. seuraavista lemiläisistä taloista rakuunoita: Hakulista talollinen Antti Perttelinpoika: Erik Laurinpoika ratsastaa, Heikkilästä talollinen Antti Jacobinpoika: Olli Erikinpoika ratsastaa, Heikkilästä talollinen Tuomas Matinpoika ratsastaa itse, Hyvärilästä talollinen Lauri Laurinpoika Kokoin: veli Mikko Laurinpoika ratsastaa, Hyvärilästä talollinen Matti Yrjönpoika Lukas: veli Pekka Yrjönpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Paavali Heikinpoika: veli Heikki Heikinpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Antti Matinpoika Uski: poika Heikki Antinpoika ratsastaa, Keskisenpäästä talollinen Jacob Perttelinpoika Klemi: Yrjö Matinpoika ratsastaa, Suonialasta talollinen Yrjö Lemetinpoika: Matti Sipinpoika ratsastaa, Suonialasta talollinen Heikki Eskilinpoika ratsastaa itse, Kärmeniemestä talollinen Risto Paavalinpoika: veli Matti Paavalinpoika ratsastaa, Tevaniemestä ja Sutelasta talollinen Lemet Hannunpoika: veli Erik Hannunpoika ratsastaa, Uiminniemestä ja Keskisenpäästä talollinen Matti Laurinpoika: Risto Tuomaanpoika ratsastaa, Kaamanniemestä talollinen Olli Paavalinpoika Kintu: Pertteli Erikinpoika ratsastaa, Kaamanniemestä talollinen Staffan Matinpoika: poika Yrjö Staffaninpoika ratsastaa, Pöllölästä talollinen Yrjö Ollinpoika: Lauri Hannunpoika ratsastaa ja Suontakaisesta talollinen Pertteli Laurinpoika: poika Jacob Perttelinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1674/3, s. 448. Riksarkivet).
03.08.1674 Viipurissa päivätyn rullan mukaan eversti Herman von Burghausenin rakuunarykmenttiin ja everstiluutnantti Anders Löschern von Hertzfeltin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/rakuunoita: Parkkolasta talollinen Tuomas Perttelinpoika: veli Matti Perttelinpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Martti Juhonpoika: Lukas Pekanpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Juho Antinpoika ratsastaa itse, Kaamanniemestä talollinen Risto Ollinpoika ratsastaa itse, Sairalasta talollinen Heikki Maunonpoika: poika Pertteli Heikinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Lauri Hannunpoika: poika Matti Laurinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Simon Erikinpoika: poika Matti Simonpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Martti Sipinpoika: Tuomas Simonpoika ratsastaa, Nuppolasta talollinen Samuel Perttelinpoika Konto ratsastaa itse, Wainikkalasta ja Hyvärilästä talollinen Mikko Laurinpoika Reihuin ratsastaa itse, Hyvärilästä talollinen Elias Simonpoika ratsastaa itse, Sutelasta talollinen Martti Matinpoika: pojanpoika Knut Mikonpoika ratsastaa, Kurkelasta talollinen Matti Paavalinpoika Kurki ratsastaa itse, Keskisenpäästä talollinen Matti Tuomaanpoika: Mikko Yrjönpoika ratsastaa ja Keskisenpäästä talollinen Yrjö Ollinpoika Sorfwain (Okko) ratsastaa itse (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1674/3, s. 478-479. Riksarkivet).
20.12.1674 valtaneuvos, kreivi ja sotamarsalkkaluutnantti Axell Julius De la Gardie määrätään Suomen ja Inkerinmaan ylipäälliköksi.
1675 maakirjan mukaan palvelee ratsumiehiä ratsuväkirykmentissä seuraavista taloista/kylistä: talollinen Matti Sipinpoika Koukku Mikkolasta: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Matti Pekanpoika Knecht Mikkolasta: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Lauri Erkinpoika Punkka Kuukanniemestä (Punkka kaatunut Puolassa v. 1657): ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Tuomas Olkkonen Wärdölästä: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Olli Niilonpoika Okko Sorvarilasta: ratsumies everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Mikko Talka Ruomista: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Sipi Matinpoika Suomalaisesta: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Lemet Ollinpoika Taipaleesta: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Yrjö Matinpoika Susi tai Paavali ja talollinen Paavali Laurinpoika Olkkonen tai Olli yhteinen ratsastaja Sutelasta everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Pertteli Pekanpoika Kärmeniemestä: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Heikki Mikonpoika Torvi Torviniemestä: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Sipi Huttunen Huttulasta: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Mikko Ollinpoika Saira ja talollinen Eskell Hietamies Uiminniemeltä: yhteinen ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Matti Lemetinpoika Hakonen Uiminniemeltä: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Pertteli Pekanpoika Kaamanniemeltä: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Eskell Laurinpoika Peuhkuri Sairalasta: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Pekka Mikonpoika Metso Metsolasta: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Lauri Matinpoika Korpelain Korpelasta: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa, talollinen Pekka Martinpoika Metso Parkkolasta: ratsastaja everstiluutnantin komppaniassa (nide 8676 s. 88-98). Luettelossa oleva isännän nimi = talon nimi, joka kulkee maakirjoissa muuttumattomana pitkiäkin aikoja, vaikka itse alkuperäinen isäntä on kuollut jo aikoja sitten. Esimerkkinä siitä on Lauri Erikinpoika Punkka.
11.03.1675 päivätyn rullan mukaan kenraalimajuri Berendt Tauben rakuunarykmentissä ja kapteeni Fredrich von Harigenin komppaniassa kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/rakuunoita: Hakulilasta talollinen Antti Perttelinpoika: Erik Laurinpoika ratsastaa, Heikkilästä talollinen Antti Jacobinpoika: Olli Erikinpoika ratsastaa, Heikkilästä talollinen Tuomas Matinpoika ratsastaa itse, Hyvärilästä talollinen Lauri Laurinpoika: veli Mikko Laurinpoika ratsastaa, Hyvärilästä talollinen Matti Yrjönpoika Luukas: veli Pekka Yrjönpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Paavali Heikinpoika: veli Heikki Heikinpoika ratsastaa, Keskisenpäästä talollinen Jacob Perttelinpoika Clemi (Klemi): Yrjö Matinpoika ratsastaa, Suonialasta talollinen Yrjö Lemetinpoika Suomalainen: Matti Sipinpoika ratsastaa, Suonialasta talollinen Heikki Eskillinpoika Soni ratsastaa itse, Suomalaisesta talollinen Erik Matinpoika Suomalainen: Matti Ollinpoika Saroin ratsastaa, Sutelasta talollinen Eskill Mikonpoika: Olli Matinpoika Neula ratsastaa, Kärmeniemestä talollinen Risto Paavalinpoika: veli Matti Paavalinpoika ratsastaa, Tevaniemestä talollinen Sipi Perttelinpoika: poika Knut Sipinpoika ratsastaa, Tevaniemestä talollinen Lemet Hannunpoika: veli Erik Hannunpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Olli Paavalinpoika Kintu: Pertteli Erikinpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Staffan Matinpoika: poika Yrjö Staffaninpoika ratsastaa, Pöllölästä talollinen Yrjö Ollinpoika: Lauri Hannunpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Pertteli Laurinpoika Muukka: poika Jakob Perttelinpoika ratsastaa, Lavolasta talollinen Risto Paavalinpoika Lawo: Olli Niilonpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1675/4, s. 183. Riksarkivet).
1675 talollinen ja lautamies Martti Sipinpoika Suomalainen on talonpoikassäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä.
1675 kesällä valtaneuvos Axell Julius De la Gardie tulee Suomeen ja pitää pääkatselmuksen.
31.08.1675 Viipurissa pidetyssä katselmuksessa eversti Odert Hastferin ratsuväkirykmenttiin ja everstiluutnantti Jürgen Mellinin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: Torviniemestä talollinen Heikki Torfwin: vävy Lauri Laurinpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Martti Pekanpoika ratsastaa itse, Mikkolasta talollinen Matti Sipinpoika (Koukku): poika Abel Matinpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Sipi Ollinpoika: poika Paavali Sipinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Paavali Laurinpoika: veli Yrjö Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Paavali Matinpoika ratsastaa itse, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: pojanpoika Aron Peuhkuri ratsastaa, Uiminniemestä talollinen Yrjö Eskellinpoika: pojanpoika Yrjö Pekanpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Tuomas Sairain: veli Knut Matinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Eskill Matinpoika Harkoin: veli Risto Matinpoika ratsastaa, Wärdölästä talollinen Pertteli Tuomaanpoika: Matti Juhonpoika ratsastaa, Kuukanniemeltä talollinen Lauri Punkan leski: Matti Antinpoika ratsastaa ja Taipaleesta talollinen Olli Lemetinpoika: Eskill Hannunpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1675/4, s. 206. Riksarkivet).
1675 syyskuussa Tanska julistaa Ruotsille sodan. Alkaa niin sanottu Skoonen sota.
07.09.1675 päivätyssä rullassa eversti Gotthard Johan von Budbergin rakuunarykmenttiin ja kapteeni Fredrich von Harigenin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/rakuunoita: Hakulilasta talollinen Antti Perttelinpoika: Erik Laurinpoika ratsastaa, Heikkilästä talollinen Antti Jacobinpoika: Olli Erikinpoika ratsastaa, Heikkilästä talollinen Tuomas Matinpoika ratsastaa itse, Hyvärilästä talollinen Lauri Laurinpoika: veli Mikko Laurinpoika ratsastaa, Hyvärilästä talollinen Matti Yrjönpoika Luukas: veli Pekka Yrjönpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Paavali Heikinpoika: veli Heikki Heikinpoika ratsastaa, Keskisenpäästä talollinen Jacob Perttelinpoika Clemi (Klemi): Yrjö Matinpoika ratsastaa, Suonialasta talollinen Yrjö Lemetinpoika Suomalainen: Matti Sipinpoika ratsastaa, Suonialasta talollinen Heikki Eskillinpoika Soni ratsastaa itse, Suomalaisesta talollinen Erik Matinpoika Suomalainen: Matti Ollinpoika Saroin ratsastaa, Sutelasta talollinen Eskill Mikonpoika: Olli Matinpoika Neula ratsastaa, Kärmeniemestä talollinen Risto Paavalinpoika: veli Matti Paavalinpoika ratsastaa, Tevaniemestä talollinen Sipi Perttelinpoika: poika Knut Sipinpoika ratsastaa, Tevaniemestä talollinen Lemet Hannunpoika: veli Erik Hannunpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Olli Paavalinpoika Kintu: Pertteli Erikinpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Staffan Matinpoika: poika Yrjö Staffaninpoika ratsastaa, Pöllölästä talollinen Yrjö Ollinpoika: Lauri Hannunpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Pertteli Laurinpoika Muukka: poika Jakob Perttelinpoika ratsastaa, Lavolasta talollinen Risto Paavalinpoika Lawo: Olli Niilonpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1675/4, s. 449. Riksarkivet).
09.09.1675 Viipurissa päivätyn rullan mukaan eversti Herman von Burghausenin rakuunarykmenttiin, everstiluutnantti ja kapteeni Anders Löschern von Hertzfeltin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/rakuunoita: Parkkolasta talollinen Tuomas Perttelinpoika: veli Matti Perttelinpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Martti Juhonpoika: velipuoli Lukas Pekanpoika ratsastaa, Nisolasta talollinen Matti Laurinpoika Paukor: Risto Ristonpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Juho Antinpoika ratsastaa itse, Pöllölästä talollinen Simon Eskilinpoika: Matti Ristonpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Risto Ollinpoika ratsastaa itse, Sairalasta talollinen Heikki Maunonpoika: poika Pertteli Heikinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Lauri Hannunpoika: poika Matti Laurinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Simon Erikinpoika Rokka: poika Matti Simonpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Martti Sipinpoika: Tuomas Simonpoika ratsastaa, Hyvärilästä talollinen Elias Simonpoika: Sipi Perttelinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Martti Matinpoika: velipuoli Martti Martinpoika ratsastaa, Kurkelasta talollinen Matti Paavalinpoika Kurki ratsastaa itse ja Keskisenpäästä talollinenYrjö Ollinpoika Sorfwar (Okko) ratsastaa itse (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1675/4, s. 406-407. Riksarkivet).
02.06.1676 Viipurissa pidetyssä katselmuksessa eversti Berendt Mellinin ratsuväkirykmenttiin ja majuri Abraham Pistolekorsin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/ratsumiehiä: Torviniemestä talollinen Heikki Tårfwin (Torvi): Lauri Laurinpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Martti Pekanpoika ratsastaa itse, Huttulasta talollinen Sipi Ollinpoika: poika Paavali Sipinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Paavali Laurinpoika: veli Yrjö Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Paavali Matinpoika ratsastaa itse, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: pojanpoika Aron Juhonpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Yrjö Eskillinpoika: Olli Paavalinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Tuomas Sairain: veli Knut Matinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Eskill Matinpoika Hakoin: veli Risto Matinpoika ratsastaa, Wärdölästä talollinen Pertteli Tuomaanpoika: Matti Juhonpoika ratsastaa, Kuukanniemestä talollinen Lauri Punkan leski: Matti Antinpoika ratsastaa, Sorvarilasta talollinen Matti Ollinpoika Okko: poika Erik Matinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Matti Matinpoika Narttu: veli Erik Matinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Mikko Matinpoika Talka: Niilo Tuomaanpoika ratsastaa ja Suomalaisesta talollinen Matti Sipinpoika: poika Sipi Matinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1676/4, s. 336 Riksarkivet).
02.06.1676 Viipurissa pidetyssä katselmuksessa eversti Claas Johan Baranoffiin rykmenttiin kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/ratsumiehiä: Mikkolasta talollinen Matti Sipinpoika (Koukku): poika Abel Matinpoika ratsastaa, Taipaleen kylästä talollinen Olli Lemetinpoika: Eskill Hannunpoika ratsastaa, Kärmeniemestä Kaamanniemen kanssa talollinen Niilo Perttelinpoika: poika Heikki Perttelinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1676/4, s. 338. Riksarkivet).
14.06.1676 Helsingissä pidetyn katselmuksen mukaan eversti Gotthard Johan von Budbergin rakuunarykmentissä ja kapteeni Fredrich von Harigenin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/ratsumiehiä: Hakulilasta talollinen Antti Perttelinpoika: Erik Laurinpoika ratsastaa, Heikkilästä talollinen Tuomas Antinpoika ratsastaa itse, Heikkilästä talollinen Tuomas Matinpoika ratsastaa itse, Hyvärilästä talollinen Lauri Laurinpoika Kokoin: Juho Laurinpoika ratsastaa, Hyvärilästä talollinen Matti Yrjönpoika Luukas: Lauri Matinpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Paavali Heikinpoika: veli Heikki Heikinpoika ratsastaa, Keskisenpäästä talollinen Jacob Perttelinpoika Clemi (Klemi): Sakarias Perttelinpoika ratsastaa, Suonialasta talollinen Yrjö Lemetinpoika Suomalainen: Yrjö Sipinpoika ratsastaa, Suonialasta talollinen Yrjö Staffaninpoika Susi: Yrjö Matinpoikaa ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Erik Matinpoika Suomalainen: Matti Ollinpoika Saroin ratsastaa, Sutelasta talollinen Eskill Mikonpoika: Olli Matinpoika Neula ratsastaa, Kärmeniemestä talollinen Risto Paavalinpoika: veli Matti Paavalinpoika ratsastaa, Tevaniemestä talollinen Sipi Perttelinpoika: poika Knut Sipinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Matti Laurinpoika: Risto Tuomaanpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Olli Paavalinpoika Kintu: Pertteli Erikinpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Staffan Matinpoika: poika Yrjö Staffaninpoika ratsastaa, Pöllölästä talollinen Yrjö Ollinpoika: Lauri Hannunpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Pertteli Laurinpoika Muukka: poika Jakob Perttelinpoika ratsastaa, Lavolasta talollinen Risto Paavalinpoika Lawo: Olli Niilonpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1676/5, s. 492. Riksarkivet).
29.08.1676 Tukholmassa pidetyssä katselmuksessa eversti Gotthard Johan von Budbergin rakuunarykmentissä ja kapteeni Fredrich von Harigenin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/ratsumiehiä: Hakulilasta talollinen Antti Perttelinpoika: Erik Laurinpoika ratsastaa, Heikkilästä talollinen Tuomas Antinpoika ratsastaa itse, Heikkilästä talollinen Tuomas Matinpoika ratsastaa itse, Hyvärilästä talollinen Lauri Laurinpoika Kokoin: Juho Laurinpoika ratsastaa, Hyvärilästä talollinen Matti Yrjönpoika Luukas: Lauri Matinpoika ratsastaa, Wainikkalasta talollinen Paavali Heikinpoika: veli Heikki Heikinpoika ratsastaa, Keskisenpäästä talollinen Jacob Perttelinpoika Clemi (Klemi): Sakarias Perttelinpoika ratsastaa, Suonialasta talollinen Yrjö Lemetinpoika Suomalainen: Yrjö Sipinpoika ratsastaa, Suonialasta talollinen Yrjö Staffaninpoika Susi: Yrjö Matinpoikaa ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Erik Matinpoika Suomalainen: Matti Ollinpoika Saroin ratsastaa, Sutelasta talollinen Eskill Mikonpoika: Olli Matinpoika Neula ratsastaa, Kärmeniemestä talollinen Risto Paavalinpoika: veli Matti Paavalinpoika ratsastaa, Tevaniemestä talollinen Sipi Perttelinpoika: poika Knut Sipinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Matti Laurinpoika: Risto Tuomaanpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Olli Paavalinpoika Kintu: Pertteli Erikinpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Staffan Matinpoika: poika Yrjö Staffaninpoika ratsastaa, Pöllölästä talollinen Yrjö Ollinpoika: Lauri Hannunpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Pertteli Laurinpoika Muukka: poika Jakob Perttelinpoika ratsastaa, Lavolasta talollinen Risto Paavalinpoika Lawo: Olli Niilonpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1676/5, s. 523-524. Riksarkivet).
15.09.1676 päivätyssä rullassa majuri Abraham Pistolekorsin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/ratsumiehiä: Torviniemestä talollinen Heikki Tårfwin (Torvi): Lauri Laurinpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Martti Pekanpoika ratsastaa itse, Huttulasta talollinen Sipi Ollinpoika: poika Paavali Sipinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Paavali Laurinpoika: veli Yrjö Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Paavali Matinpoika ratsastaa itse, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: pojanpoika Aron Juhonpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Yrjö Eskillinpoika: Olli Paavalinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Tuomas Sairain: veli Knut Matinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Eskill Matinpoika Hakoin: veli Risto Matinpoika ratsastaa, Wärdölästä talollinen Pertteli Tuomaanpoika: Matti Juhonpoika ratsastaa, Kuukanniemestä talollinen Lauri Punkan leski: Matti Antinpoika ratsastaa, Sorvarilasta talollinen Matti Ollinpoika Okko: poika Erik Matinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Matti Matinpoika Narttu: veli Erik Matinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Mikko Matinpoika Talka: Niilo Tuomaanpoika ratsastaa ja Suomalaisesta talollinen Matti Sipinpoika: poika Sipi Matinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1676/4, s. 361. Riksarkivet).
17.09.1676 pidetään Tukholmassa eversti Herman von Burghausenin rakuunarykmentin katselmus. Everstiluutnantti Anders Löschern von Hertzfeltin komppaniaan kuuluvat mm. seuraavat lemiläiset talot/rakuunat: Suontakaisesta talollinen Martti Juhonpoika: velipuoli Luukas Pekanpoika ratsastaa, Nisolasta talollinen Paavali Paavalinpoika: Eskill Niilonpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Juho Antinpoika ratsastaa itse, Ruomista talollinen Lauri Hannunpoika: poika Matti Laurinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Martti Sipinpoika: Tuomas Simonpoika ratsastaa, Heikkilästä talollinen Pertteli Sipinpoika ratsastaa itse, Mikkolasta talollinen Lauri Matinpoika ratsastaa itse, Juvolasta talollinen Matti Heikinpoika ratsastaa itse ja Keskisenpäästä talollinen Yrjö Ollinpoika (Okko) ratsastaa itse. Komppaniaan kuuluu 3 ylempää upseeria, 2 aliupseeria, 6 korpraalia, 3 rummuttajaa ja 75 rakuunaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1676/5, s. 548. Riksarkivet).
17.09.1676 pidetyssä katselmuksessa kapteeni Jacob Zittingin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/rakuunoita Lemiltä: Parkkolasta talollinen Tuomas Perttelinpoika: veli Matti Perttelinpoika ratsastaa, Nisolasta talollinen Matti Laurinpoika: Heikki Matinpoika ratsastaa, Pöllölästä talollinen Simon Eskelinpoika: poika Risto Simonpoika ratsastaa, Kaamanniemestä talollinen Risto Ollinpoika: Heikki Jönsinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Simon Erikinpoika: poika Matti Simonpoika ratsastaa, Nuppolasta talollinen Samuel Perttelinpoika ratsastaa itse, Wainikkalasta talollinen Mikko Laurinpoika ratsastaa itse, Heikkilästä talollinen Mikko Antinpoika: Heikki Pekanpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Martti Matinpoika ratsastaa itse, Kurkelasta talollinen Matti Paavalinpoika ratsastaa itse ja Keskisenpäästä talollinen Matti Tuomaanpoika: Staffan Yrjönpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1676/5, s. 553. Riksarkivet).
07.10.1676 päivätyssä rullassa eversti Claas Johan Baranoffiin rykmenttiin ja ratsumestari Gustaf Edward Schytzin komppaniaan kuuluu mm. Mikkolasta talollinen Matti Sigfridinpoika: poika Abel Matinpoika ratsastaa ja Taipaleesta talollinen Olli Lemetinpoika: Eskell Hannunpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1676/5, s. 462. Riksarkivet).
04.12.1676 käydään Lundin pohjoispuolella Tanskan ja Ruotsin sotaan liittyvä taistelu, jossa on mukana eversti Herman von Burghausenin rakuunarykmentti. Burghausen ja lähes koko rykmentti ”Karjalan mustat rakuunat” kaatuvat lähes viimeiseen mieheen. Ruotsi voittaa taistelun. Tappiot ovat Ruotsin puolelta 3000 sotilasta ja Tanskan puolelta 6000 sotilasta. "Lundin verisessä taistelussa joulukuussa 1676 von Burghausenin karjalaiset talonpojat taistelivat sitkeästi lähes viimeiseen mieheen Ruotsin muun armeijan paetessa. Musta rykmentti ratkaisi taistelun voiton Ruotsille ja nousi suurvaltakauden suurien sotasankareiden joukkoon" (Veli-Matti Syrjö: Kansallisbibliografia).
07.03.1677 Viipurissa päivätyn rullan mukaan everstiluutnantti Carl Falkenbergin komppaniaan kuuluva Risto Laurinpoika Narttu Ruomista on komennettu Tarton varuskuntaan. Tämän lisäksi Knut Heikinpoika Räipiö Sorvarilasta ja Yrjö Yrjönpoika Narttu Ruomista ovat kommennetut Tarton varuskuntaan vuonna 1676 (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1677/3 s. 117-118, Riksarkivet).
10.09.1677 Skånessa pidetyssä katselmuksessa eversti Berendt Mellinin ratsuväkirykmenttiin ja majuri Gustaf Ållengrenin komppaniaan kuuluvat seuraavat talot/ratsumiehet Lemiltä: Huttulasta talollinen Sipi Ollinpoika: poika Paavali Sipinpoika ratsastaa, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: pojanpoika Aron Juhonpoika Peuhkuri ratsastaa ja Sorvarilasta talollinen Matti Ollinpoika (Okko): poika Erik Matinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1677/2, s. 141. Riksarkivet).
10.09.1677 päivätyssä rullassa eversti Berendt Mellinin ratsuväkirykmenttiin ja tämän komppaniaan kuuluvat seuraavat talot/ratsumiehet Lemiltä: Mikkolasta talollinen Abel Matinpoika (Koukku) ratsastaa itse ja Taipaleesta talollinen Olli Lemetinpoika: Eskell Hannunpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1677/2, s. 147. Riksarkivet).
23.07.1678 Viipurissa päivätyn rullan mukaan eversti Berendt Mellinin ratsuväkirykmenttiin ja ratsumestari Axell Creutzin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: Torvimiemestä talollinen Heikki Torfwin (Torvi): veljenpoika Matti Matinpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Martti Pekanpoika: Matti Matinpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Sipi Ollinpoika: poika Lauri Sipinpoika ratsastaa, Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: Heikki Martinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Yrjö Eskillinpoika: veljenpoika Eskill Ristonpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Tuomas Sairain: Risto Matinpoika ratsastaa, Uiminniemeltä talollinen Eskill Hakoinen: poika Olli Eskillinpoika ratsastaa, Wärdölästä talollinen Pertteli Tuomaanpoika: poika Niilo Perttelinpoika ratsastaa, Kuukanniemeltä talollinen Lauri Punkan leski: Yrjö Frantzinpoika ratsastaa, Sorvarilasta talollinen Matti Ockoinen (Okko) poika Olli Matinpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Matti Sipinpoika: veljenpoika Matti Laurinpoika ratsastaa, Korpelasta talollinen Matti Heikinpoika ratsastaa itse ja Ruomista talollinen Matti Matinpoika Narttu: Jacob Ristonpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1678/3, s. 505. Riksarkivet).
07.08.1678 Viipurissa päivätyn rullan mukaan eversti Anders Löschern von Hertzfeltin rakuunarykmenttiin ja tämän komppaniaan kuuluvat palveluksessa mm. seuraavat lemiläiset talot/rakuunat: Suontakaisesta talollinen Martti Yrjönpoika: Niilo Heikinpoika ratsastaa, Pöllölästä talollinen Simon Eskillinpoika: veli Johan Eskillinpoika ratsastaa, Mikkolasta talollinen Lauri Matinpoika Knecht: veli Matti Matinpoika ratsastaa ja Hyvärilästä talollinen Elias Simonpoika: veli Samuel Simonpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1678/3, s. 661-662. Riksarkivet).
10.08.1678 Viipurissa päivätyn rullan mukaan eversti Gotthard Johan von Budbergin rakuunarykmenttiin ja kapteeni Petter Nylanderin komppaniaan kuuluu palveluksessa mm. seuraavia taloja/rakuunoita Lemiltä: Parkkolasta Herra Lars Herkepaus: Yrjö Tuomaanpoika ratsastaa, Hakulista talollinen Antti Perttelinpoika ratsastaa itse, Hyvärilästä talollinen Matti Yrjönpoika ratsastaa itse, Suonialasta talollinen Yrjö Lemetinpoika Suomalainen ratsastaa itse, Suomalaisesta talollinen Matti Erikinpoika ratsastaa itse, Sutelasta talollinen Eskill Mikonpoika: veljenpoika Yrjö Ristonpoika ratsastaa, Hyvärilästä talollinen Lauri Laurinpoika: Martti Yrjönpoika ratsastaa, Uiminniemeltä ja Keskisenpäästä talollinen Matti Laurinpoika: veljenpoika Heikki Heikinpoika ratsastaa, Kaamanniemeltä talollinen Olli Paavalinpoika Kintu: Paavali Heikinpoika ratsastaa ja Suontakaisesta talollinen Pertteli Laurinpoika Mukoin (Muukka): Lemet Heikinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1678/3, s. 809. Riksarkivet).
22.02.1679 kuningas Kaarle XI määrää Carl Falkenbergin laatimaan uuden sotilasmaakirjan Suomesta.
1679 syyskuussa solmitaan rauha Ruotsin ja Tanskan välillä ilman alueluovutuksia Lundissa.
14.10.1679 Skånessa pidetyksen katselmuksen mukaan eversti Gottfrid Bobertin ratsuväkirykmentissä ja ratsumestari Berendt Gröönin komppaniassa on seuraavia lemiläisiä taloja/ratsumiehiä: Sairalasta talollinen Lauri Peuhkuri: pojanpoika Aron Juhonpoika Peuhkuri ratsastaa ja Sorvarilasta talollinen Matti Ollinpoika (Okko): poika Erik Matinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1679/3, s. 481. Riksarkivet).
1680 valtiopäivillä lokakuussa päätetään Iso reduktio, jolloin aateliston läänitykset peruutetaan. Talonpojat maksavat tämän jälkeen veronsa kruunulle.
1680 sallitaan maalla elävien käsityöläisten valmistaa tuotteita myytäväksi.
1680 Laamannioikeus alkaa kokoontua joka vuosi. Siinä käsitellään riitajutut ylempänä oikeusasteena. Itä-Suomi kuuluu Karjalan laamannikuntaan.
1680 määrätään, että tuomarien on asuttava tuomikunnissaan. Jos joku tuomari erinomaisista syistä käyttää sijaista, asettaa tämän toimeensa Hovioikeus. Lainlukijajärjestelmä lakkaa toimimasta (Akateemikko Eino Jutikkala: Suomen talonpojan historia s. 282).
1680 sotilasmaakirjassa eversti Berendt Mellinin ratsuväkirykmenttiin ja paroni, ratsumestari Axell Creutzin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja: Heikki Torvinen Torviniemestä, Sipi Ollinpoika Huttunen Huttulasta, Yrjö Matinpoika Susi Sutelasta, Yrjö Eskilinpoika Hietamies Uiminniemeltä, Mikko Ollinpoika Uiminniemeltä, Lauri Erikinpoika Punkka Kuukanniemeltä, Olli Lemetinpoika Taipaleesta, Olli Niilonpoika Sorvarilasta, Matti Matinpoika Narttu Ruomista, Mikko Matinpoika Talka Ruomista, Sipi Matinpoika Suomalaisesta, Matti Lemetinpoika Hakoin Uiminniemeltä, Lauri Matinpoika Korpela Korpelasta ja Pertteli Pekanpoika Kärmeniemestä tai Kaamanniemestä (nide 8689 s. 211-212).
1680 sotilasmaakirjassa eversti Gotthard Johan von Budbergin rakuunarykmenttiin ja kapteeni Fredrich von Harigenin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä rakuunatiloja: Lemet Paavalinpoika Punkain Uiminniemeltä, Matti Yrjönpoika Hakulista, Eskill Neula Sutelasta, Olli Paavalinpoika Kintu Kaamanniemeltä, Simon Yrjönpoika Clemi (Klemi) Keskisenpäästä, Paavali Laurinpoika Ahtiainen Pöllölästä, Sipi Matinpoika Suonialasta, Eskill Ollinpoika Sonia Suonialasta, Erik Matinpoika Suomalaisesta, Antti Jacobinpoika Heikkilästä, Matti Laurinpoika Kåkoin Hyvärilästä, Paavali Antinpoika Hyvärilästä, Henrik Muukka Suontakaisesta ja Paavali Matinpoika Räpi Kärmeniemestä (nide 8689 s. 226-227).
1680 Karjalan rakuunarykmentti eli Burghausenin Musta rykmentti hajoitetaan.
30.09.-02.10.1680 pidetyillä syyskäräjillä Jacob Laurinpoika saa rakuunapalvelusta vastaan autiotilan Nuppolan kylässä (s. 57).
1681 annetaan määräys talokatselmuksesta (Kaarle XI:n talokatselmusasetus). Tilalla on pidettävä katselmus joka kolmas vuosi ja aina uuden asujan tullessa taloon.
1681 astuu voimaan ruotujakolaitos Viipurin ja Savonlinnan läänissä. Alueet jaetaan 2-4 talon muodostamiin ruotuihin, jotka joutuvat pestaamaan ja palkkaamaan sotilaan. Sotamiehet saavat ruodulta pestirahan, palkan ja sotilastorpan.
Ratsutilat eivät kuulu ruotuihin, mutta niiden on yksin
ylläpidettävä ratsumiestä eli rakuunaa ja annettava tälle tiluksista erotettu torppa.
Ratsutila saa verovapauden. Jos verovapautta ei katsottu riittäväksi korvaukseksi
ratsupalveluksesta, ne saavat aputiloja eli augmentteja. Aputilojen velvollisuus on maksaa
vuotuiset verot ratsutilalle. Tästä huolimatta augmentit kuuluvat jalkaväenruotuun.
1681 Samuel Alopaeus tulee Taipalsaaren sijaiskirkkoherraksi (1681-1689).
20.03.1682 pidetyillä talvikäräjillä talollinen Tuomas Ollinpoika Kohonen Kaamanniemeltä tulee lautamieheksi (nide KO a:1 s. 20). Kohonen toimii lautamiehenä 1682 - 1704.
Ruotujakolaitoksessa neljä tilaa asettaa yhden ruotusotamiehen sopimuksen mukaan.
18.01.1683 kuningas Kaarle XI julkaisee avoimen kirjeen tervakaupasta Suomessa.
1683 lautamies Martti Sipinpoika Suomalainen kuolee (kesäkäräjät s. 263). Hän toimi lautamiehenä vuodesta 1665 lähtien. Hän oli erittäin merkittävä mies sekä Taipalsaarella että Lemillä.
08.10.-09.10.1683 pidetyillä syyskäräjillä Risto Mikonpoika saa tilan Wainikkalan kylästä. Takausmiehet ovat Lauri Laurinpoika Hyvärilästä, Yrjö Erikinpoika Mikkolasta ja Tuomas Eskellinpoika Turkealasta (s. 108).
1684 kuningas Kaarle XI antaa määräyksen, jonka mukaan talon saa äärimmäisessä tapauksessa halkoa neljännestilan (neljännesmanttaalin) osiin, mutta ei sitä pienemmäksi.
18.02.1684 talvikäräjillä talollinen Erik Erikinpoika Suonia Suonialan kylästä tulee lautamieheksi (nide KO a:1 s. 323). Hän toimii lautamiehenä 1684 - 1695.
20.06.-21.06.1684 pidetyillä kesäkäräjillä Heikki Matinpoika saa viljelykseen autotilan Kaamanniemen kylässä (s. 159).
Samoilla käräjillä Matti Niilonpoika Suontakaisen kylästä saa viljelykseen autiotilan Kapialan kylässä. Takausmiehet ovat Juho Yrjönpoika Sinkko ja Johan Laurinpoika Peuhkuri (s. 162).
Samoilla käräjillä Jacob Juhonpoika Merenlahden kylästä saa viljelykseen autiotilan Heikkilän kylässä. Takausmiehet ovat Yrjö Erikinpoika Mikkola, Matti Ollinpoika Juvonen ja Tuomas Martinpoika Merenlahdesta (s. 163-164).
Samoilla käräjillä Tuomas Martinpoika Ruomista saa autiotilan Keskisenpään kylässä. Takausmiehet ovat Erik Erikinpoika Suonia, Tuomas Ollinpoika Kohonen ja Yrjö Lemetinpoika Tikka (s. 164).
26.08.1685 Viipurissa pidetyn katselmuksen ja sotilasmaakirjan mukaan paroni ja eversti Fritz Wachtmeisterin ratsuväkirykmentissä ratsumestari Axell Creutzin komppaniaan on merkitty mm. seuraavia lemiläisiä taloja/ratsastajia: Sutelasta talollinen Heikki Paavalinpoika: Yrjö Paavalinpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Sipi Huttuin: poika Mikko Sipinpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Simon Pekanpoika: Matti Matinpoika ratsastaa, Mikkolasta talollinen Yrjö Matinpoika: Isak Laurinpoika ratsastaa, Kuukanniemestä Lauri Yrjönpoika Punkka tai Yrjö Laurinpoika: Yrjö Frantzinpoika ratsastaa, Wärdölästä talollinen Tuomas Olkoin tai Matti Perttelinpoika: Lemet Matinpoika ratsastaa, Taipaleesta talollinen Martti Suomalainen: Niilo Antinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Laurinpoika: Antti Mikonpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Yrjö Muukka: Lemet Hannunpoika ratsastaa, Sairalasta talollinen Yrjö Laurinpoika: Matti Kurki ratsastaa, Sorvarilasta talollinen Matti Ollinpoika Okko: Matti Eskellinpoika ratsastaa, Ruomista talollinen Matti Matinpoika Narttu: Knut Mikonpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Sipi Matinpoika: veljenpoika Tuomas Eskellinpoika ratsastaa, Iitiästä talollinen Paavali Antinpoika: Risto Philipinpoika ratsastaa, Iitiästä talollinen Simon Juhonpoika: Augustus Markuksenpoika ratsastaa ja Iitiästä talollinen Niilo Staffaninpoika: Lauri Juhonpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1685/7, s. 752. Riksarkivet).
03.09.1686 julkaistaan erillinen kirkkolaki. Kirkkolain mukaan kuudennusmiehet keräävät kirkolle kuuluvat sakkomaksut ja ovat mukana kirkon omaisuuden tarkastustilaisuudessa.
1687 Zacharias Daalman toimii lainlukijana ja Hans Brotterus toimii kruununvoutina.
07.03.-08.3.1687 talvikäräjillä Sipi Yrjönpoika Savitaipaleelta saa viljelykseen autiotilan Keskisenpään kylästä, johon on hän on saanut aikaisemmin kruununvouti Hans Brotteruksen kirjallisen luvan 12.2.1687. Takausmiehinä ovat Matti Matinpoika Saira, Tuomas Antinpoika Heikkinen ja Matti Uhmoinen (s. 21-22).
17.10.1687 annetaan asetus vannomisesta ja sapatin rikkomisesta. Kuudennusmiesten velvollisuus on tähän sisältyvien rikkomusten huomioiminen ja tiedoksi antaminen.
1688 Lemin toinen kirkko valmistuu.
1688 Ruotsin kuningas Kaarle XI erottaa Lemin Taipalsaaren kappeliksi.
1688 Henrik Palilius tulee Lemin ensimmäiseksi papiksi (1688-1730). Lukkarina toimii Lauri Niilonpoika.
1688 Paimion kirkkoherra Henrik Florinus suomentaa kirkkolain.
1688 sotilasmaakirjaan on merkitty eversti Fritz Wachtmeisterin ratsuväkirykmentissä ratsumestari Axell Creutzin komppaniaan mm. seuraavia lemiläisiä taloja: Yrjö Matinpoika Mikkolasta, Lauri Yrjönpoika Punkka tai Yrjö Laurinpoika Kuukanniemestä, Matti Ollinpoika Okko Sorvarilasta, Matti Matinpoika Narttu Ruomista, Mikko Talka tai Simon Erikinpoika Ruomista, Sipi Matinpoika Suomalainen Suomalaisesta, Martti Suomalainen Taipaleesta, Yrjö Laurinpoika Sutelasta, Henrik Paavalinpoika Olkkonen Sutelasta, Henrik Mikonpoika Torvi Torviniemestä, Sipi Huttuin Huttulasta, Matti Matinpoika Saira Uiminniemeltä, Henrik tai Yrjö Muukka Suontakaisesta ja Simon Pekanpoika Metsolasta (nide 8698 s. 233-235).
1689 rälssitalonpojista tulee kruununtilallisia.
1689 maakirjaan on merkittävä kylän nimi, talon manttaali, hallintaehdot, luonto, veroluku ja vero yksityiskohtaisesti kaikkine parseleineen kruunuarvon mukaan. Maakirja on tehtävä joka kuudes vuosi.
04.04.1689 Taipalsaaren sijaiskirkkoherra Samuel Alopaeus kuolee.
27.01.-29.01.1690 pidetyillä talvikäräjillä lautamiehinä Risto Paavalinpoika Koufwo (Kouvo), Erik Erikinpoika Suonia ja Tuomas Ollinpoika Kohonen.
1690 julkaistussa Uudenmaan verollepanomenetelmässä pellot jaetaan neljään luokkaan. Parhaan savimullan lasketaan antavan kuusinkertaisen sadon (MMH).
1690 Anders Herkepaeus tulee Taipalsaaren sijaiskirkkoherraksi (1690-1693).
14.10-15.10.,17.10.1692 pidetyillä syyskäräjillä mainitaan kruunun ratsutilallisena Yrjö Laurinpoika Kuukanniemestä (s. 464). Samoilla käräjillä Juho Laurinpoika saa viljelyyn Tuomas Perttelinpoika Kintun tilan Uiminniemen kylässä. Takausmiehet ovat Jordan Matinpoika (Koukku) Mikkolan kylästä, Matti Jacobson, Jooseppi Matinpoika ja Matti Matinpoika (s. 467).
15.07.-16.07.,18.07.1693 pidetyillä kesäkäräjillä talollinen Matti Mikonpoika Nisonen Nisolasta tulee lautamieheksi. Samoilla käräjillä Tuomas Yrjönpoika saa viljelyyn tilan Kapialan kylästä. Takausmiehet ovat Juho Yrjönpoika Sinkko, Matti Karhu, Eskel Ahtiain ja Heikki Kiiski (s. 744).
1693 annettujen ohjeiden mukaan henkikirjoihin on merkittävä myös henkiverosta vapautetut.
1694 Kristiern Awenarius tulee Taipalsaaren sijaiskirkkoherraksi (1694-1728).
Tapaninpäivän yönä palaa Taipalsaaren pappila.
07.01.-08.01.1695 pidetyillä talvikäräjillä mainitaan kirkonisäntinä lautamiehet Erik Suonia ja Tuomas Kohonen.
1695 kevät ja kesä ovat hyvin kylmiä maassamme.
1695 kesäkuussa maanmittari Jonas Almgren tekee maanjaon Vainikkalan kylässä.
11.08.1695 Yrjö Heikinpoika saa kirjallisella luvalla viljelykseen Heikki Staffaninpojan autiotilan Sorvarilan kylässä (nide 8723 s. 1034).
14.01.-16.01.1696 pidetyillä talvikäräjillä Yrjö Heikinpoika (Räipiö) Sorwarilasta saa viljelyyn Matti Okon ratsupalvelua vastaan saaman ja jättämän tilan Sorwarilan kylässä. Kruununtila on alkuaan ollut Heikki Staffaninpojan hallinnassa. Yrjö on saanut kruununvouti Hans Brotteruksen kirjallisen luvan tilaan 10.1.1696. Takausmiehet ovat lautamies Tuomas Kohonen, lautamies Matti Nisonen ja Jordan Matinpoika Koukku Mikkolasta (s. 61-62).
1696 Kuninkaan kirjeellä määrätään numeroimaan talot kylittäin.
07.08-08.08.1696 välisenä yönä vallitsee ankara halla eri puolilla maata.
22.08.-23.08.1696 välisenä yönä vallitsee ankara halla eri puolilla maata.
12.10-14.10.1696 syyskäräjillä Heikki Heikinpoika Sutelasta saa viljelyyn tilan, johon hän on saanut kruununvouti Hans Brotteruksen kirjallisen luvan 16.3.1696. Takausmiehet ovat Lauri Sipinpoika Lattu, Juho Martinpoika Metso ja Pekka Pekanpoika Metso (s. 478-479). Samoilla käräjillä Sipi Perttelinpoika Suontakaisen kylästä saa viljelyyn tilan, johon kruununvouti Hans Brotterus on antanut kirjallisen luvan 18.6.1696. Takausmiehet ovat Aron Juhonpoika Peuhkuri, Matti Simonpoika Saira, Risto Simonpoika Kyllien, Eskell Antinpoika Korpiain ja Simon Matinpoika Nuponen (s. 493-494).
1696-1697 Suuret kuolonvuodet. On arvioitu, että jopa kolmannes maan väestöstä kuoli nälkään ja tauteihin.
1697 Matts Augustsson toimiin kruunun nimismiehenä ja asuu henkikirjan mukaan Lawolan kylässä.
14.01.-15.01.1697 pidetyillä talvikäräjillä talollinen Olli Sipinpoika Pekari Uiminniemeltä tulee lautamieheksi.
05.04.1697 kuningas Kaarle XI kuolee.
15.04.1697 Kaarle XII tulee Ruotsin kuninkaaksi.
17.12.1697 Velvoitetaan säädöksellä kaikkia pitäjän äänivaltaisia, joilla ei ole laillista estettä, saapumaan pitäjänkokouksiin (4 §).
10.01.-12.01.1698 pidetyillä talvikäräjillä Paavali Knutinpoika Suontakaisesta saa viljelykseen tilan Sairalan kylästä (s. 14).
23.05.-25.05.1698 pidetyillä kesäkäräjillä Yrjö Frantzinpoika Heikkilästä saa viljelyyn Jacob Heiskan autiotilan Heikkilän kylästä. Hän on saanut siihen kruununvoudin kirjallisen luvan 28.2.1698. Takausmiehet ovat Matti Mikonpoika Wainikkalasta, Lauri Heikinpoika Heikkilästä ja Matti Laurinpoika Juvolasta (s. 106-107).
10.10.-12.10.1698 syyskäräjillä Johan Laurinpoika Nuppolasta saa viljelyyn Lauri Matinpojan autiotilan Nuppolan kylästä (s. 227). Hän oli saanut siihen kirjallisen luvan 4.7.1698 (nide 8727 s. 937).
Samoilla käräjillä Pekka Laurinpoika Ruomista saa viljelyyn Eskell Muhlin autiotilan Uiminniemenkylästä (s. 228). Hän oli saanut siihen kirjallisen luvan 3.10.1698 (nide 8727 s. 937).
1698 Kuninkaallinen säädös, jolla kuolleen henkilön omaisuudesta määrätään vaivaisprosentti.
11.01.-12.01.1699 pidetyillä talvikäräjillä talollinen Petter Ristonpoika Torfwi Torviniemestä tulee lautamieheksi.
Samoilla käräjillä Yrjö Yrjönpoika Sorvarilasta (Sorfwarila) saa viljelyyn Matti Yrjönpojan autiotilan Hakulilan kylästä (s. 56). Hän oli saanut siihen kirjallisen luvan 28.11.1698 (nide 8723 s. 1096).
15.05.-16.05.1699 pidetyillä kesäkäräjillä ratsumies Matti Antinpoika Sorvarilasta (Okko, Sorfwarila) saa viljelyyn Matti Yrjönpojan autiotilan Keskisenpään kylästä, johon hän sai kirjallisen luvan kruununvoudilta 6.3.1699 (s. 135).
Samoilla käräjillä Pertteli Matinpoika saa viljelyyn Pekka Juhonpoika Lairin autiotilan Mikkolan kylässä (s. 137). Hän oli saanut siihen kirjallisen luvan 6.3.1699 (nide 8727 s. 937).
1699 Puolan kuningas August II Väkevä ja Tanskan kuningas Fredrik IV sopivat salaisesti Liivinmaan valtaamisesta Ruotsilta Dresdenissä.
11.01.-12.01.1700 pidetyillä talvikäräjillä lautamiehinä Petter Ristonpoika Torfwi Torviniemestä, Olli Sipinpoika Pekari Uiminniemeltä ja Tuomas Ollinpoika Kohonen Kaamanniemeltä. Samoilla käräjillä Martti Martinpoika Taipaleesta hakee paloapua siitä vahingosta, jonka tulipalo on aiheuttanut hänelle.
1700 helmikuussa Puolan joukot hyökkäävät Riikaan.
12.02.1700 Suuri Pohjansota alkaa.
19.04.-20.04.1700 pidetään Viipurisssa everstiluutnantti Nils Grotenfeltin johtaman Karjalan rakuunaskvadroonan katselmus. Kapteeni Elias von Nandelstadtin komppaniaan kuuluu 24 rakuunaa Taipalsaarelta (N. Karl Grotenfelt: Anteckningar om indelta dragoner i Östra Finland 1644-1721 s.79-80).
24.04.1700 rakuunaskvadroona saa määräyksen marssia Viipurista Narvan kautta Riikaan, jonne osasto saapuu kesäkuun puolivälissä (N. Karl Grotenfelt: Anteckningar om indelta dragoner i Östra Finland 1644-1721 s.80-82).
08.06.1700 Maaherra Andreas Lindehielm (1634-1704) antaa määräyksen suorittaa maanmittaustöitä Lemillä. Geometriset kartat Mikkolan kylän taloista mitataan. Tekijänä maanmittari Carl L. Rummell. Erilliset kartat löytyvät Mikkolan ja Koukun taloista. Mikkolan talon kartassa on myös Lairin talo.
Kartan keltaisilla alueilla ovat talot. Mikkolan talo on ylempänä ja Lairin talo on alempana. Karttaan vedottiin käräjillä 1821.
Explicatio Notarum antaa selvityksen mm. tilojen rajoista. Löysin kartat aikanaan Maanmittauslaitoksen arkistosta, jossa otin valokuvat kartoista. © Jukka Mikkola.
1700 elokuussa tsaari Pietari I liittyy sotaan.
07.10.-10.10.1700 syyskäräjillä Johan Niilonpoika saa viljelyyn Olli Paavalinpojan autiotilan Pöllölän kylässä. Hän on saanut siihen kruununvoudin kirjallisen luvan 26.8.1700. Takausmiehinä ovat lautamies Tuomas Kohonen, Knut Knutinpoika Kaamanniemeltä ja Paavali Knutinpoika Sairasta (s. 244-245).
20.11.1700 Kaarle XII:n armeija saavuttaa voiton Narvan taistelussa.
1700 joulukuussa rullan mukaan Viipurin läänin ratsuväkirykmentissä (kenraalimajuri Johan Ribbing) ratsumestari Herman Burghausenin komppaniaan kuuluu mm. seuraavia taloja/ratsumiehiä Lemiltä: Kuukanniemeltä talollinen Martti Yrjönpoika: Pekka Hannunpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Olli Matinpoika: Mikko Yrjönpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Laurinpoika: Juho Matinpoika ratsastaa, Torviniemestä talollinen Pekka Ristonpoika: Heikki Paavalinpoika ratsastaa, Sairalasta talollinen Juho Pekanpoika: Matti Matinpoika ratsastaa, Huttulasta talollinen Erik Sipinpoika: Mikko Sipinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1700/7, Riksarkivet).
1701 mitataan kartat Uiminniemen kylästä.
20.03.1701 kuningas Kaarle XII säätää kirjeellään Kamarikollegiolle kruununmaan myynnistä.
30.12.1701 käydään Erestfehrin taistelu venäläisiä vastaan, jossa Karjalan rakuunaskvadroona (Grotelfeltin rakuunat) menettävät lähes 100 miestä (N. Karl Grotenfelt: Anteckningar om indelta dragoner i Östra Finland 1644-1721 s.87).
13.01.-14.01.1702 talvikäräjillä Pertteli Yrjönpoika Hyvärilästä saa luvan saa luvan Lauri Luukkaan autiotilan viljelyyn Hyvärilän kylässä (s. 13-14). Hän on saanut siihen aikaisemmin kirjallisen luvan 18.6.1701 (nide 8733 s. 1526) .
12.05.-13.05.1702 kesäkäräjillä Pekka Niilonpoika Wainikkalasta saa luvan Eskell Ruokolaisen autiotilan viljelyyn Wainikkalan kylässä (s. 173-174). Hän on saanut siihen kirjallisen luvan 21.3.1702 (nide 8733 s. 1526).
1703 Pärttylinyönä palaa Lauri Paavalinpoika Talkalta 20? rakennusta ja muuta omaisuutta. Palo oli saanut alkunsa tuvan katosta.
1703 aloitetaan Nevanlinnan lähelle Pietarin kaupungin rakentaminen.
17.08.1703 nimitetään everstiluutnantti Bengt Fabian Zöge Grotenfeltin rakuunoiden komentajaksi (N. Karl Grotenfelt: Anteckningar om indelta dragoner i Östra Finland 1644-1721 s.88).
08.10.-09.10.1703 pidetyillä syyskäräjillä talollinen Heikki Heikinpoika Nikunen Uiminniemestä tulee lautamieheksi.
Samoilla syyskäräjillä Lauri Paavalinpoika Talkalle myönnetään paloapua 5 äyriä kuparirahaa jokaiselta tilalta Lappeen kihlakunnassa (s. 188).
04.09.1704 Erik Simonpoika ja Hans Juhonpoika saavat kirjallisen luvan Erik Simonpoika Talkan autiotilan viljelyyn Wainikkalan kylässä (nide 8747 s. 2132-2133).
14.09.1704 Mikko Knutinpoika saa kirjallisen luvan Pekka Pekanpojan autiotilan viljelyyn Hyvärilän kylässä (nide 8747 s. 2132-2133).
21.01.-23.01.1705 pidetyillä talvikäräjillä talollinen Yrjö Kohonen tulee lautamieheksi.
1706 Matts Augustsson toimii kruunun nimismiehenä (nide 8747 s. 1878).
28.01.1707 talvikäräjillä Olli Pekari ja Petter Torfwi toimivat lautamiehinä.
1708 maakirjan mukaan ratsumiehiä palvelee ratsumestari von Burghausenin komppaniassa seuraavilta ratsutiloilta: Heikki Laurinpoika tai Erik Sipinpoika ja Sipi Huttunen Huttulasta, Lauri Laurinpoika Punkka tai Yrjö Martinpoika Kuukanniemestä, Pekka Martinpoika Metso tai Simon Pekanpoika Metsolasta, Erik Matinpoika Suomalainen tai Sipi Matinpoika Suomalainen Suomalaisesta, Yrjö Matinpoika Susi tai Yrjö Laurinpoika Sinkko ja Sipi Tuomaanpoika Sutelasta, Paavali Laurinpoika Olkkonen tai Juho Paavalinpoika Sutelasta, Heikki Muukka ja Jacob Hijmberg Suontakaisesta, Eskill Laurinpoika Peuhkuri Sairalasta, Heikki Niilonpoika tai Juho Ristonpoika Torviniemestä, Tuomas Olkkonen tai Matti Perttelinpoika Wärdölästä ja Lauri Antinpoika Saira Uiminniemeltä (nide 8751 s. 4-21).
20.01.1709 Wichtolassa päivätyn vuoden 1708 lähtörullan mukaan eversti Carl Armfeltin rykmentissä ja ratsumestari Thomas Åmanin komppaniassa palvelee mm. seuraavia lemiläisiä ratsutilallisia/ratsumiehiä: Wärdölästä talollinen Niilo Perttelinpoika, Kuukanniemestä talollinen Martti Yrjönpoika: Jacob Matinpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Olli Matinpoika: Yrjö Simonpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Laurinpoika: Mikko Tuomaanpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Juho Paavalinpoika: Simon Paavalinpoika ratsastaa, Torviniemestä talollinen Pekka Ristonpoika: Eskill Ollinpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Yrjö Perttelinpoika Muukka: Yrjö Heikinpoika ratsastaa, Sairalasta talollinen Juho Pekanpoika: Simon Ristonpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Juho Martinpoika: Martti Laurinpoika ratsastaa, Hutttulasta talollinen Erik Sipinpoika: Yrjö Ristonpoika ratsastaa (kuollut lokakuussa 1708) (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1708/9, Riksarkivet).
27.06.1709 käydään Pultavan taistelu. Ruotsin armeija käsittää 15 000 miestä ja Venäjän armeija 45 000 miestä. Ruotsin armeija kärsii tappion. Taistelussa kaatuu 6900 ruotsalaista ja 2800 jää sotavangiksi. Venäläisten tappiot ovat 1344 kuollutta ja 3292 haavoittunutta. Kuningas Kaarle XII pakenee 1500 miehen kanssa Moldovaan (Wikipedia).
21.03.1710 venäläiset saapuvat Viipurin edustalle.
01.06.1710 venäläiset aloittavat tykkitulen linnoituksen murtamiseksi.
09.06.1710 Viipurin linnan päällikkö käy neuvotteluja amiraali, kreivi Fedor Apraksinin kanssa (Ilmarinen n:o 33/1876 s. 2-3).
13.06.1710 tehdään antautumissopimus.
14.06.1710 tsaari Pietari I ratsastaa Viipuriin ja ottaa vastaan antautumisen.
23.06.1710 tsaari Pietari I ja ruhtinas Menschikow palaavat Pietariin.
28.07.1710 päivätyn katselmusrullan mukaan Karjalan ratsuväkirykmentissä (eversti Carl Armfelt) ratsumestari Thomas Åmanin komppaniassa palvelee mm. seuraavia lemiläisiä ratsutilallisia/ratsumiehiä: Kuukanniemeltä talollinen Martti Yrjönpoika: Jacob Matinpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Olli Matinpoika: Martti Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Laurinpoika: Mikko Tuomaanpoika ratsastaa, Sutelasta Juho Paavalinpoika: Simon Erikinpoika ratsastaa ja Suontakaisesta Yrjö Perttelinpoika (Muukka): Yrjö Heikinpoika ratsastaa (Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1710/11, s. 437-438 Riksarkivet).
09.09.1710 Käkisalmi antautuu venäläisille.
1711 Matts Augustsson toimii kruunun nimismiehenä. Lautamiehinä Olli Pekari ja Petter Ristonpoika Tårfwi (Torvi) (nide 8762 s. 1201).
1711 lautamiesluettelon mukaan Taipalsaarella toimivat lautamiehinä Lemiltä Olli Pekari Uiminniemeltä, Martti Yrjönpoika Kuukanniemeltä ja Erik Yrjönpoika Torviniemestä (nide 8762 s. 1445).
08.1711 Lappeen kruununvouti Petter Mörck kirjoittaa armeijan ylipäällikkö Carl Nierothille: "Niin heille on käynyt, että Lappeella, Joutsenossa, Luumäellä ja Lemillä kaikki on enimmäkseen rauniona."
Isovihan aikana venäläiset ryöstävät Lemin kirkon ainoan malmikellon ja vievät sen Venäjälle (Jacob Roschierin kertomus).
1711 vuodesta lähtien maaherra tutkii ja vahvistaa palokorvaukset. Lautamiehinä Olli Pekari ja Petter Tårfwi (Torvi).
25.01.1712 Ylipäällikkö, kenraaliluutnantti Carl Gustaf Nieroth kuolee.
1712 Ruotsin joukot ovat vetäytyneet Kymijoen länsipuolelle.
09.09.1712 päivätyssä katselmusrullassa Suomen maarakuunoiden Lappeen komppaniaan kuuluu seuraavia lemiläisiä ratsutiloja/rakuunoita: Keskisenpäästä talollinen Heikki Matinpoika: Tuomas Heikinpoika ratsastaa ja Kurkelasta talollinen Markus Matinpoika Kiski (Generalmönsterrullor, SE/Kra/0023/0/1108. Riksarkivet).
1713 annetaan palkollissääntö.
26.03.1713 päivätyn katselmusrullan mukaan Karjalan ratsuväkirykmentissä ratsumestari Hans Erick Soldanin komppaniaan kuuluu seuraavia lemiläisiä ratsutiloja/ratsumiehiä: Wärdölästä talollinen Niilo Perttelinpoika: Heikki Simonpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Olli Matinpoika: Martti Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Laurinpoika: Mikko Tuomaanpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Juho Paavonpoika: Simon Erikinpoika ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Yrjö Perttelinpoika, Sairalasta talollinen Juho Paavonpoika: Matti Yrjönpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Juho Martinpoika: Tuomas Yrjönpoika ratsastaa ja Huttulasta talollinen Erik Sipinpoika: Pekka Ristonpoika ratsastaa (Generalmönsterrullor, SE/Kra/0023/0/1100. Riksarkivet).
1714 Kuningas Kaarle XII palaa Turkista Ruotsiin.
19.02.1714 käydään Napuen taistelu Isokyrössä, jonka venäläiset voittavat.
25.03.1714 Kuninkaallisella päätöksellä kirkkoherran, kuudennusmiesten ja seurakunnan vanhinten tulee antaa jalkapuutuomioita yhdeksi tai useammaksi sunnuntaiksi rikkomuksista, joista kirkkolaki ei määrää rangaistusta.
1715 Maunderin minimi eli kylmä sääjakso päättyy (1645-1715).
1716 koko Suomi joutuu venäläisten miehittämäksi.
17.10.1716 päivätyssä katselmusrullassa Suomen maarakuunoiden Lappeen komppaniaan kuuluu seuraava lemiläinen ratsutila: Keskisenpäästä talollinen Heikki Matinpoika (Generalmönsterrullor, SE/Kra/0023/0/1109. Riksarkivet).
18.10.1716 päivätyn katselmusrullan mukaan Karjalan ratsuväkirykmentissä ratsumestari Hans Erick Soldanin komppaniaan kuuluu seuraavia lemiläisiä ratsutiloja/ratsumiehiä: Wärdölästä talollinen Niilo Perttelinpoika: Heikki Simonpoika ratsastaa, Kuukanniemestä talollinen Martti Yrjönpoika: Jacob Matinpoika ratsastaa, Suomalaisesta talollinen Olli Matinpoika: Martti Laurinpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Yrjö Laurinpoika: Mikko Tuomaanpoika ratsastaa, Sutelasta talollinen Juho Paavonpoika: Simon Erikinpoika Sjösten ratsastaa, Torviniemestä talollinen Paavo Ristonpoika: Eskell Björkgren ratsastaa, Suontakaisesta talollinen Yrjö Perttelinpoika: Yrjö Heikinpoika ratsastaa, Sairalasta talollinen Juho Pekanpoika: Matti Yrjönpoika ratsastaa, Metsolasta talollinen Juho Martinpoika: Tuomas Yrjönpoika ratsastaa ja Huttulasta talollinen Erik Sipinpoika: Pekka Ristonpoika ratsastaa (Generalmönsterrullor, SE/Kra/0023/0/1101. Riksarkivet).
19.10.1716 Nysetrassa Ruotsissa päivätyn katselmusrullan mukaan Karjalan maarakuunaskvadroonassa (eversti Bengt Fabian Zöge) kapteeni Petter Lampeelin Lappeen komppaniaan kuuluu 25 ratsutilaa/rakuunaa Taipalsaarelta. Lemiltä on talollinen Heikki Matinpoika Keskisenpäästä: Tuomas Hekinpoika ratsastaa (Generalmönsterrullor, SE/Kra/0023/0/1108. Riksarkivet).
30.11.1718 kuningas Kaarle XII kuolee ohimoon osuneesta luodista sotaretkellä Fredrikshaldissa Norjassa.
05.12.1718 Ulrika Eleonora tulee Ruotsin hallitsijaksi.
1719 Lemillä on 47 ratsastustaloa ja 14 rusthollinumeroa. (Genos 91/3 s. 126).
10.03.1719 Kuninkaallisella päätöksellä kuudennusmiehet otetaan kuninkaan suojelukseen ja samalla heille myönnetään osuus tuomittujen sakkoihin (§ 33).
06. ja 16.11.1719 päivätyssä katselmusrullassa Karjalan ratsuväkirykmentissä (eversti Berndt Wilhelm Rebinder) Lappeen komppaniaan kuuluu seuraavia lemiläisiä ratsutiloja: Wärdölästä talollinen Niilo Perttelinpoika, Kuukanniemestä talollinen Martti Yrjönpoika: ratsastaja Jacob Gammal k. 7.6.1719, Suomalaisesta talollinen Olli Matinpoika, Sutelasta talollinen Yrjö Laurinpoika: ratsastaja Mikko Ulter 50 vuotias 13 palvelusvuotta, Sutelasta talollinen Juho Paavonpoika: ratsastaja Simon Sjösteen k. 7.1.1719, Torviniemestä talollinen Paavo Ristonpoika: ratsastaja Eskell Björkgren 40 vuotias 14 palvelusvuotta, Suontakaisesta talollinen Yrjö Perttelinpoika, Sairalasta talollinen Yrjö Pekanpoika, Metsolasta talollinen Juho Martinpoika ja Huttulasta talollinen Erik Sipinpoika (Generalmönsterrullor, SE/Kra/0023/0/1102. Riksarkivet).
29.02.1720 kuningatar Ulrika Eleonora luopuu kruunustaan miehenä Fredrikin hyväksi.
24.03.1720 Fredrik I:stä tulee Ruotsin kuningas.
1721 säädetään, että nainen saa mennä avioon 15-vuotiaana ja mies 21-vuotiaana.
06.07.1721 päivätyssä katselmusrullassa Suomen maarakuunoiden everstiluutnantin komppaniaan kuuluu seuraava lemiläinen ratsutila: Keskisenpäästä talollinen Heikki Matinpoika: Staffan Kiiski 41 v ratsastaa, jolla on palvelusvuosia 21 vuotta (Generalmönsterrullor, SE/Kra/0023/0/1109. Riksarkivet).
30.08.1721 Isoviha päättyy Uudenkaupungin rauhaan.
18.09.1721 katselmusrullassa Karjalan ratsuväkirykmentissä (eversti Berndt Wilhelm Rebinder) Lappeen komppaniaan kuluu seuraavia lemiläisiä ratsutiloja: Wärdölästä talollinen Niilo Perttelinpoika, Kuukanniemeltä talollinen Martti Yrjönpoika, Suomalaisesta talollinen Olli Matinpoika, Sutelasta talollinen Yrjö Laurinpoika: ratsastaja Mikko ... 52 vuotta 15 palvelusvuotta Viipurin läänistä, Sutelasta talollinen Juho Paavonpoika, Torviniemstä (Torfwela) talollinen Pekka Ristonpoika: ratsastaja Eskell Björckgren 42 vuotias 16 palvelusvuotta, Suontakaisesta talollinen Yrjö Perttelinpoika, Sairalasta talollinen Yrjö Pekanpoika, Metsolasta talollinen Juho Martinpoika ja Huttulasta talollinen Erik Sipinpoika (Generalmönsterrullor, SE/Kra/0023/0/1103. Riksarkivet).
1722 Olli Hietamies ja Erik Sinkko toimivat lautamiehinä (nide 8768 s. 1162).
1722 Juho Juhonpoika saa luvan ottaa viljelyyn Yrjö Ollinpojan aution kruununtilan Ahtialan kylässä (nide 8771a s. 2401).
1722 Perttu Yrjönpoika saa luvan ottaa viljelyyn Tuomas Jaakonpojan autiotilan Heikkilän kylässä (nide 8771a s. 2400-2401).
1722 Risto Ristonpoika saa luvan ottaa viljelyyn Pertteli Yrjönpojan autiotilan Hyvärilän kylässä (nide 8771 a s. 2400-2401).
1722 Daniel Perttelinpoika saa luvan ottaa viljelyyn Johan Bergmanin aution kruununtilan Huttulan kylässä (nide 8771a s. 2400-2401).
1722 Martti Mikonpoika saa luvan ottaa viljelyyn Sipi Pekanpojan aution augmenttitilan Iitiän kylässä (nide 8771a s. 2400-2401)
1722 Risto Yrjönpoika ja Pertteli Heikinpoika saavat luvan ottaa viljelyyn Matti Koskimiehen aution augmenttitilan Keskisenpään kylässä (nide 8771a s. 2402-2403).
1722 Tuomas Matinpoika saa luvan ottaa viljelyyn Mikko Hiroin aution augmenttitilan Ruomin kylässä (nide 8771a s. 2404-2405).
1722 Erik Punga (Punkka) saa luvan ottaa viljelyyn Sipi Paavalinpoika Talkan autiotilan Ruomin kylässä (nide 8771a s. 2404-2405).
1722 Martti Matinpoika saa luvan ottaa viljelyyn Pertteli Matinpoika Isännän aution augmenttitilan Wainikkalan kylässä (nide 8771 a s. 2404-2405).
1722 Magdalena Sipintytär saa luvan ottaa viljelyyn Erik Talkan autiotilan Wainikkalan kylässä (nide 8771a s. 2404-2405).
05.03.1722 Matti Laurinpoika saa kirjallisen luvan ottaa viljelyyn Niilo Ollinpojan aution augmenttitilan Juvolan kylässä (nide 8771a s. 2400-2401).
09.03.1722 talvikäräjillä toimivat lautamiehinä Matti Yrjönpoika Kuukka Kuukanniemestä ja Olli Heikinpoika Hietamies Uiminkylästä. Anders Mattin toimii pitäjän kirjurina.
11.03.1722 Eskell Paavalinpoika saa kirjallisen luvan ottaa viljelyyn Paavali Laurinpojan aution augmenttitilan Pöllölän kylässä (nide 8768 s. 1300-1301).
13.03.1722 Matti Yrjönpoika saa kirjallisen luvan ottaa viljelyyn Johan Laurinpoika Lairin autiotilan Mikkolan kylässä (nide 8771a s. 2402-2403).
14.03.1722 Jacob Juhonpoika saa kirjallisen luvan ottaa viljelyyn Matti Hannunpojan aution augmenttitilan Parkkolan kylässä (nide 8768 s. 1300-1301).
21.04.1722 tulipalo talollinen Gregorius Simonpojalla Uiminkylässä.
05.05.1722 Jacob Matinpoika saa kirjallisen luvan ottaa viljelyyn Staffan Kurjen autiotilan Kaamanniemen kylässä (nide 8768 s. 1300-1301).
11.05.1722 Matti Yrjönpoika saa kirjallisen luvan ottaa viljelyyn Simon Simonpoika Tapanaisen autiotilan Hyvärilän kylässä (nide 8768 s. 1299).
04.06.-07.06.1722 pidetyillä kesäkäräjillä Erik Yrjönpoika Sinkko Sutelasta on Kuukan ja Hietamiehen lisäksi lautamiehenä. Kruununvouti Petter Mörck toimii tuomarina käräjillä.
05.07.1722 Matti Yrjönpoika saa kirjallisen luvan ottaa viljelyyn Paavali Paavalinpojan aution augmenttitilan Nisolan kylässä (nide 8768 s. 1300-1301).
25.07.1722 Risto Yrjönpoika saa kirjallisen luvan ottaa viljelyyn Matti Kåskisen aution augmenttitilan Keskisenpään kylässä (nide 8768 s. 1300-1301).
10.11.1722 Mikko Juhonpoika saa kirjallisen luvan ottaa viljelyyn Matti Sipinpojan (Koukku) aution augmenttitilan Mikkolan kylässä (nide 8768 s. 1300-1301).
24.11.1722 Herra Awenarius saa kirjallisen luvan ottaa viljelyyn Heikki Antinpoika Uskin aution augmenttitilan Wainikkalan kylässä (nide 8768 s. 1302-1303).
1723 Gabriel Paulin toimii nimismiehenä (nide 8771a s. 2242).
1723 Heikki Martinpoika saa luvan ottaa viljelyyn Eskell Parkoin aution augmenttitilan Iitiän kylässä (nide 8771a s. 2400-2401).
1723 Fabian Jordaninpoika (Koukku) saa luvan ottaa viljelyyn Matti Sipinpojan (Koukku) aution augmenttitilan Mikkolan kylässä (nide 8771a s. 2402-2403).
1723 Jonas Tuomaanpoika saa luvan ottaa viljelyyn Johan Tuomaanpojan aution augmenttitilan Ruomin kylässä (nide 8771a s. 2404-2405).
07.02.-09.02.1723 pidetyillä talvikäräjillä lautamiehenä Matti Yrjönpojan tilalla on Martti Yrjönpoika Kuukka. Gabriel Paulin toimii nimismiehenä.
12.06.-15.06.1723 pidetään kesäkäräjät. Käräjillä Martti Yrjönpoika Kuukan tilalla on lautamiehenä Yrjö Martinpoika Kuukka.
Talollinen Gregorius Simonpoika Uiminkylästä pyytää paloapua edellisen vuoden tulipalosta. (s. 109).
1723 Lappeenranta tulee Haminan markkinapaikaksi.
19.09.1723 annetulla perinnöksi ostoasetuksella sallitaan kruununtilojen perinnöksi osto kartanoiden ja aputilojen eli augmenttien osalta.
23.09.-26.09.1723 pidetyillä syyskäräjillä Juho Juhonpoika saa viljelykseen kruununtilan Ahtialan kylässä (s. 354-356).
Samoilla käräjillä Matti Ristonpoika Urolan kylästä pyytää paloapua toukokuussa sattuneen tulipalon vahinkoihin (s. 365).
16.10.1723 kuninkaallisella säädöksellä papiston privilegiot vuodelta 1650 vahvistetaan uudelleen voimaan.
Papiston privilegiossa säädetään kuudennusmiesten valitseminen ja erottaminen seurakuntalaisten oikeuksiin kuuluvaksi. Kuudennusmiehet määrätään avustamamaan tuomittujen jalkapuuhun panossa. Saman privilegion mukaan pitäjänkokouksia on pidettävä kaksi kertaa vuodessa, yksi vapun ja toinen Mikkelinpäivän aikoihin. Osallistuminen kokouksiin on pakollinen.
Maaherrojen ohjesäännön mukaan kuudennusmiehet velvoitetaan toimimaan avustajina manttaalikirjoituksissa (27 §).
29.01.-31.01.1724 pidetyillä talvikäräjillä Yrjö Martinpoika Kuukan tilalle tulee lautamieheksi Martti Yrjönpoika Kuukka, joka toimii lautamiehen tehtävissä vuosina 1724-1732.
19.05.-22.05.1724 pidetyillä kesäkäräjillä Matti Yrjönpoika saa entisen talollinen Pertteli Matinpojan jälkeen autioituneen kruununtilan viljelykseen Mikkolan kylässä (s. 91). Kruununvouti Petter Mörckin immissiokirja on annettu 5.6.1722.
1724 Ernest Klöfve toimii nimismiehenä. Lautamiehinä Erik Sinkko ja Olli Heikinpoika (Hietamies).
1724 Ratsutilat sitoutuvat huolehtimaan rajan vartioinnista Lappeen kihlakunnassa.
30.09.-03.10.1724 syyskäräjillä Gregorius Heikinpoika Suonialasta pyytää paloapua vuonna 1721 palaneesta riihestä, jossa oli puolitoista tynnyriä ruista (s. 145).
1725 läänien maanmittauskonttorit perustetaan. Mittarien tehtäväksi tulee myös maanjaot.
1725 Mårten Pettersson Holmstén valitaan suntioksi.
1725 Lappeen kihlakunnan lautamiesluettelossa on neljä lemiläistä lautamiestä: Martti Yrjönpoika Kuukka, Olli Heikinpoika Hietamies, Erik Yrjönpoika Sinkko ja Yrjö Paavalinpoika Juvonen (nide 8780 s. 2323).
26.01.1726 talvikäräjien pöytäkirjasta ilmenee, että Anders Mathalin toimii nimismiehenä Taipalsaarella ja Lemillä.
19.10.1726 pidetyillä syyskäräjillä Matti Perttelinpoika Sutelasta pyytää paloapua Juhannuksen aikaan sunnuntaiaamuna tapahtuneesta tulipalosta. Tulipalossa tuhoutui tuparakennus, myllyrakennus, aitta, talli ja navetta (s. 879-880).
1727 henkikirjan mukaan Lemillä ovat seuraavat ratsutilat: Huttula (Antti Erikinpoika Huttunen), Kuukanniemi (Antti Martinpoika Kuukka), Suomalainen (Heikki Ollinpoika Suomalainen), Sutela (Erik Yrjönpoika Sinkko), Suontakainen (Yrjö Yrjönpoika), Sairala (Aron Juhonpoika Peuhkuri), Torviniemi (Heikki Matinpoika) ja Wärdölä (Antti Laurinpoika).
1727 Johan Juhonpoika saa luvan ottaa viljelyyn Olli Wainikkalan kruununtilan Wainikkalan kylässä (nide 8783 s. 1440).
1728 henkiveroa maksavat 15-60 vuotiaat, mutta ei mm. ratsumiehet, kerjäläiset, köyhät ja vaivaiset. Henkikirjassa Lemin kappeliseurakunta on erotettu omaksi osakseen.
1728 Petrus Pauloinus tulee Taipalsaaren sijaiskirkkoherraksi (1728-1732).
1728 Anders Richardson toimii Lemin lukkarina ja Mårten Pettersson unilukkarina.
1728 syyskäräjillä mainitaan ratsutilallisena Juho Paavalinpoika Huttunen Huttulasta (s. 578).
1728 Erik Erikinpoika Heikkilästä toimii siltavoutina.
1728 Yrjö Antinpoika saa luvan ottaa viljelyyn Heikki Uskin aution augmenttitilan Wainikkalan kylässä (nide 8786 s. 1680).
1728 Mikko Mikonpoika saa luvan ottaa viljelyyn Erik Talkan aution kruununtilan Wainikkalan kylässä nide 8786 s. 1680).
1729 Johan Paavalinpoika saa luvan ottaa viljelyyn Johan Niilonpojan aution augmenttitilan Pöllölän kylässä (nide 8786 s. 1668).
1729 on Lappeenrannassa suuri tulipalo, joka poltti 55 taloa.
22.10.-25.10.1729 pidetyillä syyskäräjillä talollinen Juho Ollinpoika Sairain tulee lautamieheksi kuolleen Olli Heikinpoika Hietamiehen tilalle.
Syyskäräjillä mainitaan ratsutilallisina Heikki Matinpoika Torviniemestä (s. 652) ja Martti Yrjönpoika Kuukanniemestä (s.667) sekä Yrjö Juhonpoika Suontakaisesta. Siltavoutina mainitaan Erik Erikinpoika Hakulilasta (s. 676).
1730 Carl Friedrich Andersin toimii kruununvoutina.
1730 talvikäräjillä mainitaan vanha ratsutilallinen (rusthollari) Aron Peuhkuri Sairalasta (s. 199).
25.02.-27.02., 02.03.1731 pidetyillä talvikäräjillä on todistajana oikeudessa kirkkovahti Mårten Erikinpoika Juvolasta ja sanoo olevansa noin 80 vuotta vanha (s. 242).
1731 henkikirjassa Yrjö Heikinpoika Suomalaisesta mainitaan pitäjän seppänä (nide 8794 s.1607).
1731 Yrjö Juhonpoika saa luvan ottaa viljelyyn Olli Pöllöin aution augmenttitilan Pöllölän kylässä (nide 8794 s. 1679).
1731 Yrjö Ollinpoika saa luvan ottaa viljelyyn Matti Kuttuin aution augmenttitilan Pöllölän kylässä (nide 8794 s. 1679).
1731 Risto Narttu saa luvan ottaa viljelyyn Yrjö Perttelinpojan jättämän kruununtilan Ruomin kylässä (nide 8794 s. 1679).
1731 säädetään asetus papinvaalista. Siihen ovat oikeutettuja osallistumaan maanomistajat ja kruununtilojen haltijat. Kunkin äänimäärä on hänen hallitsemansa manttaalimäärän mukainen (Akateemikko Eino Jutikkala: Suomen talonpojan historia s. 284).
1731 Gabriel Osolander tulee Lemin kappalaiseksi (1731-1743).
1731 määrätään suoritettavaksi paloviina-aksiisia eli veroa viinan kotipoltosta.
14.09.1731 Kuninkaallisella päätöksellä säädetään hopeataalarin sakko niille, jotka jatkavat häiden tai muiden perhejuhlien pitoa enemmän kuin kaksi päivää (§ 2).
1732 Magnus Orraeus tulee Taipalsaaren sijaiskirkkoherraksi (1732-1802).
1732 Matti Yrjönpoika saa luvan ottaa viljelyyn Johan Juhonpojan hallussa olleen tilan Wainikkalan kylässä (nide 8798 s. 1431). Johan Juhonpoika oli saanut autiotilan hallintaan vuonna 1727.
1732 säädetään asetuksella, että avioparit joutuvat maksamaan kuulutuksista veroa. Tämä vero, jonka papisto kantaa, tilitetään vuosittain charta sigillata nimisenä eli leimapaperina. Leimavero lasketaan miehen veroluvun mukaan.
27.03.1732 Kuninkaallisella päätöksellä tunnustetaan pitäjänkokousten pöytäkirjoille tunnustusvoima tuomioistuimissa.
19.04.1732 ratsutilallinen (rusthollari) Aron Peuhkuri Sairalasta kuolee. Kuolintieto on vuoden 1733 henkikirjassa.
11.10.-14.10., 16.10.1732 pidetyillä syyskäräjillä talollinen Risto Tuomaanpoika Keskisenpään kylästä pyytää paloapua enemmän kuin 4 vuotta sitten palaneesta riihestä (s. 859).
12.02.-15.02.1733 pidetyillä talvikäräjillä Erik Yrjönpoika Sinkko, Juho Ollinpoika Sairain (Saira) ja Antti Martinpoika Kuukka ovat lautamiehinä. Antti vannoo valan ja tulee isänsä Martti Yrjönpoika Kuukan tilalle lautamieheksi. Hän toimii lautamiehenä 1733-1763.
21.11.-23.11.1733 pidetyillä syyskäräjillä Grels Martinpoika Hyvärilästä ja Yrjö Knuutinpoika Kärmeniemestä vannovat valan uusina lautamiehinä. Yrjö Knuutinpoika Kärmeniemi toimii lautamiehenä 1733-1752.
Ratsutilallisina mainitaan Olli Laurinpoika Värdölästä (s. 946) ja Pertteli Laurinpoika Ruomista (s. 954) sekä Pertteli Ollinpoika Sairalasta.
1734 Ruotsin valtakunnan laki. Perukirja tulee pakolliseksi.
18.02.-23.02.1734 pidetyillä talvikäräjillä mainitaan seppä Juho Paavalinpoika Kurki (s. 182).
30.10.-31.10.1734 pidetyillä syyskäräjillä Sairain, Kuukan ja Kärmeniemen lisäksi ratsutilallinen Heikki Ollinpoika Suomalainen, Yrjö Antinpoika Sinkko ja Pertteli Yrjönpoika Heikkinen toimivat lautamiehinä.
Anders Richardson mainitaan lukkarina (s. 753).
1735 Erich Lind toimii nimismiehenä Taipalsaarella ja Lemillä.
1735 Eskell Ristonpoika Parckoin saa luvan ottaa viljelyyn Heikki Parckoin augmenttitilan Itiän kylässä (nide 8808 s. 1772).
1735 Eskell Matinpoika saa luvan ottaa viljelyyn Heikki Yrjönpoika Wilhun tilan Nisolan kylässä (nide 8808 s. 1772).
1735 Martti Yrjönpoika Hånga (Honka) saa luvan ottaa viljelyyn kruununtilan Kurkelan kylässä (nide 8812 s. 1381).
05.02.-12.02.1735 pidetyillä talvikäräjillä mainitaan ratsutilallisena Yrjö Yrjönpoika Sinkko Sutelasta (s. 137).
Syyskäräjillä mainitaan seppänä Paavali Simonpoika Kurki (s. 767).
1736 Yrjö Matinpoika Kurki saa luvan ottaa viljelyyn augmenttitilan Kurkelan kylässä (nide 8812 s. 1381).
1736 Mikko Erikinpoika saa luvan ottaa viljelyyn augmenttitilan Parkkolan kylässä (nide 8812 s. 1381).
23.01.1736 kuningas Fredrik julistaa lakikirjan. Vuoden 1734 laki astuu voimaan.
10.02.-14.02.1736 pidetyillä talvikäräjillä Juho Ollinpoika Sairain, Antti Martinpoika Kuukka ja Yrjö Knuutinpoika Kärmeniemi sekä Pertteli Yrjönpoika Heikkinen ovat lautamiehinä.
Ratsutilallinen Samuel Yrjönpoika Muukka Suontakaisesta pyytää paloapua palaneesta tallista (s. 115).
1737 Niilo Yrjönpoika saa luvan ottaa viljelyyn augmenttitilan Juvolan kylässä (nide 8816, s. 1407).
1737 Samuel Eskelinpoika Haiko saa luvan ottaa viljelyyn augmenttitilan Nisolan kylässä (nide 8816 s. 1407).
30.08.1737 Lappeenrannassa päivätyn katselmusrullan mukaan Karjalan rakuunarykmentin Lappeen komppaniaan kuuluu mm. seuraavia lemiläisiä taloja/rakuunoita: Wärdölästä talollinen Olli Laurinpoika Wärdö: rakuuna Gabriel Matinpoika Björk 26 vuotias (palvellut 11.11.1734 lähtien) Taipalsaarelta, Kuukanniemestä talollinen Martti Yrjönpoika (Yrjö Laurinpoika kuollut 1699): rakuuna Tuomas Lemetinpoika 34 vuotias 12 palvelusvuotta Lappvedeltä, Suomalaisesta talollinen Heikki Ollinpoika Suomalainen (Sipi Martinpoika kuollut): rakuuna Simon Simonpoika Mandel 53 vuotias 33 palvelusvuotta (palvellut 16.3.1731 lähtien) Luumäeltä, Sutelasta talollinen Yrjö Yrjönpoika Sinkko (Yrjö Laurinpoika kuollut 1721): rakuuna Erik Erikinpoika 23 vuotias (palvellut 12.3.1736 lähtien) Taipalsaarelta, Sutelasta talollinen Risto Ristonpoika Olkkonen: rakuuna Matti Eskelinpoika Knåp 39 vuotias (palvellut syyskuusta 1727 lähtien) Savitaipaleelta, Torviniemestä talolliset Heikki Matinpoika ja Martti Juhonpoika: rakuuna Yrjö Ristonpoika 37 vuotias (yli 12 palvelusvuotta) Lappvedeltä, Suontakaisesta talollinen Samuel Yrjönpoika Muukka: rakuuna Tuomas Matinpoika Gran 31 vuotias (palvellut 10.2.1731 lähtien) Taipalsaarelta, Metsolasta talollinen Juho Yrjönpoika Metso: rakuuna Matti Laurinpoika Nufwan 26 vuotias (palvellut syyskuusta 1728 lähtien) Taipalsaarelta, Huttulasta talollinen Juho Paavonpoika: rakuuna Paavo Paavonpoika 25 vuotias (palvellut 6.3.1734 lähtien) Savitaipaleelta ja Sairalasta talollinen Tuomas Perttelinpoika: rakuuna Mikko Laurinpoika Graf 28 vuotias 6,5 palvelusvuotta Taipalsaarelta (Generalmönsterrullor, SE/Kra/0023/0/1104 s. 408-415. Riksarkivet).
12.10.1737 Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin maaherra Johan Henrik Frisenheim kuolee Lappeenrannassa.
13.10.-17.10.1737 pidetyillä syyskäräjillä talollinen Heikki Matinpoika Clemi (Klemi) Juvolasta vannoo lautamiesvalan. Hän toimii lautamiehenä 1737-1772.
13.02.1738 pidetään Lemin kappeliseurakunnassa rovastintarkastus, jonka suorittaa kontrahtirovasti Paul Krogius.
27.10.-31.10., 02.11.1738 pidetyillä syyskäräjillä Olli Markuksenpoika pyytää paloapua palaneesta riihestä (s. 610-611).
06.06.1739 kuninkaallisella päätöksellä velvoitetaan kruununpalvelijoita avustamaan pitäjän viranomaisia tuomittujen jalkapuuhun panossa.
21.08.1739 annetaan Kuninkaallinen palkollissääntö. Kuudennusmiesten tehtäväksi asetetaan irtolaisen tarkkailu.
1739 Tuomas Perttelinpoika Suomalaisesta toimii seppänä.
31.10., 02.11.- 07.11.1739 pidetyillä syyskäräjillä mainitaan vanha lautamies Martti Yrjönpoika Kuukka (s. 861).
Samoilla syyskäräjillä Lauri Tuomaanpoika saa luvan ottaa viljelyyn luutnantti Lomingin autiotilan Mikkolan kylässä. Entinen viljelijä oli Matti Yrjönpoika. Kruununvouti Carl Friedrich Andersin oli antanut kirjallisen luvan 9.9.1739 (s. 846).
04.11.-07.11.1740 pidetyillä syyskäräjillä mainitaan kuudennusmiehenä Martti Martinpoika Wainikain (s. 614).
25.11.1740 annetaan Kuninkaallinen asetus maanviljelyn edistämiseksi (ns. suoasetus).
09.02.-14.02.1741 talvikäräjillä lautamiehinä toimivat Juho Ollinpoika Sairain, Antti Martinpoika Kuukka, Yrjö Knuutinpoika Kärmeniemi ja Heikki Matinpoika Clemi.
28.07.1741 Ruotsi julistaa Venäjälle sodan.
1741 Kruununtilojen perinnöksi osto sallitaan talonpoikaistilojen osalta.
13.08.1741 Venäjä antaa sodanjulistuksen.
23.08.1741 Lappeenrannan taistelu, jossa kuolee 2400 venäläistä. Ruotsalaisten tappiot ovat 1300 kuollutta ja 1000 vankia. Taistelun jälkeen venäläiset ryöstävät kaupungin ja polttavat sen kokonaan, jolloin myös kaupungin kaikki arkistot jäävät tulen saaliiksi.
1741 Katovuosi Kaakkois-Suomessa.
20.02.1742 julkaistaan maaherroille lähetettynä kiertokirjeenä kyläjärjestysohjeet, joissa pitää asettaa mm. kylänvanhin (Akateemikko Eino Jutikkala: Suomen talonpojan historia s. 243).
07.08.1743 Pikkuviha päättyy Turun rauhaan, jonka seurauksena Kymenkartanon provinssi liitetään Venäjään. Se liittyy hallinnollisesti Viipurin kuvernementtiin.
1743 Haminan konsistori eli kirkkohallitus perustetaan.
1742 David Gestrin tulee kappalaiseksi venäläisten valtuutuksella.
1743 kappalainen Gabriel Osolander kuolee.
08.12.1743 Hallitseva senaatti antaa suostumuksen Haminan konsistorin esitykseen, että jokaiseen pitäjään on rakennettava koulutalo ja palkattava siihen opettaja.
1744 Viipurin kuvernementti perustetaan (1744 – 1783).
28.05.1744 pidetään Taipalsaaren ja Lemin yhteiset käräjät. Lautamiehinä ovat Lemiltä Juho Ollinpoika Sairain Uiminniemeltä, Antti Martinpoika Kuukanniemeltä, Yrjö Knuutinpoika Kärmeniemeltä ja Heikki Matinpoika Clemi (Klemi) Juvolasta.
1744 kappalainen David Gestrin tulee Lemin kolmanneksi papiksi Haminan tuomiokapitulin valtakirjalla (1744-1765).
14.09.1747 pidetään Aholankosken myllyn katselmus Taipaleen kylässä. Myllyn on rakennuttanut kappalainen David Gestrin.
1748 Tuomas Bertelinpoika Ruomista toimii seppänä.
16.09.1749 pidetään Aholankosken myllyn katselmus.
1750 Elias Mårtensson Holmstén mainitaan henkikirjassa pitäjän koulumestarina.
17.8.1750 nimismies Erich Lind kuolee (nide 10052b s. 977).
17.09.-21.09.1750 pidetyillä syyskäräjillä talollinen Matti Pekanpoika Muhli pyytää paloapua (s. 1129, akti n:o 507).
24.05.1751 talollinen, entinen ratsutilallinen Samuel Yrjönpoika Muukka Suontakaisesta kuolee.
14.09.-17.09.1752 pidetyillä syyskäräjillä lautamies Yrjö Knuutinpoika Kärmeniemestä pyytää vapautusta lautamiehen tehtävästä vanhuuteen vedoten toimittuaan lautamiehenä 24 vuotta.
4.11.1754 päivätyssä väestöluettelossa pitäjän asukasluku on henkiveroa maksaneiden osalta 1477.
Pitäjän koulumestarina on Heikki Matinpoika Clemi (Klemi), lukkarina Antti Richardinpoika ja unilukkarina Martti Pekanpoika Juvolan kylästä. Nahkurina toimii Jooseppi Heikinpoika Ithiän kylästä, pitäjän räätälinä Erkki Martinpoika Ruomin kylästä, haudankaivajana Matti Tuomaanpoika Taipaleesta ja Aholankosken myllärinä Paavali Matinpoika Kruskopp.
13.09.-17.09.1754 pidettyjen syyskäräjien pöytäkirjasta ilmenee, että Antti Martinpoika Kuukka ja Simon Grelsinpoika Junnonen ovat rakennuttaneet Aholankosken myllyn (s. 1301-1312, akti n:o 760).
Samoilla syyskäräjillä Lauri Tuomaanpoika Parkkosen vuodesta 1739 lähtien hallinnoima tila siirtyy Gregorius Lairille Mikkolan kylässä (s. 1324, akti n:o 760).
1755 Magnus Orraeus tulee Taipalsaaren kirkkoherraksi.
13.02.-18.02.1755 pidetyillä talvikäräjillä Tuomas Perttelinpoika Ruomista anoo oikeutta saada toimia seppänä (toimi jo Ruotsin vallan aikana) (s.472-474, akti n:o 799).
13.09.-14.09., 16.09.1755 pidetyillä syyskäräjillä Heikki Yrjönpoika Ruomista tulee sepäksi Uiminniemeen (s.1390, akti n:o 799).
Syyskäräjillä Simon Perttelinpoika Sairalasta tulee pitäjän suutariksi (s.1392, akti n:o 799).
25.01.1756 palaa riihi Okolla Sorvarilassa.
12.02.-16.02.1756 pidetyillä talvikäräjillä talollinen Matti Antinpoika Ocko (Okko) pyytää paloapua (s. 359, akti n:o 889).
Itsellinen Antti Ollinpoika Talcka anoo pitäjän muurarimestariksi (s.391, akti n:o 889).
09.09.-12.09.1756 pidettyjen syyskäräjien tuomiokirjassa mainitaan pitäjän koulumestarina Carl Gustav Slöör (s.1409, akti n:o 889).
11.02.-15.02.1757 pidettyjen talvikäräjien tuomiokirjassa mainitaan suutarina Berndt Berndtsson, haudankaivajana Matti Tuomaanpoika ja pitäjän seppänä Johan Berndtsson Juvolasta (s. 512, akti n:o 895).
Asetus avioliittokuulutusten leimaverosta (charta sigillata) kumotaan.
1758 Ruotsin raha julistetaan käymättömäksi Viipurin kuvernementissä.
16.09.-22.09.1758 pidettyjen syyskäräjien tuomiokirjassa mainitaan kuudennusmiehenä talollinen Juho Juhonpoika Huttunen (s.1337, akti n:o 1005).
1760 Lemin lukkarina toimii Anders Backian (syyskäräjät
s. 1110, akti n:o 1140).
Mårten Pettersson Holmstén lopettaa suntiona. Tilalle Elias Mårtensson Holmstén.
09.06.1762 Katariina II Suuri tulee Venäjän hallitsijaksi.
1764 rakennetaan kirkkoon saarnastuoli.
Maanmittari Almgren tekee maanmittaustöitä Vainikkalan kylässä.
1765 David Gestrin siirtyy Virolahden kirkkoherraksi.
28.04.1766 Johan Henrik Carmelin tulee Lemin neljänneksi papiksi.
19.09.1766 pidetään katselmus Lemin pappilassa. Katselmuspöytäkirjan mukaan kuudennusmiehinä toimivat Juho Juhonpoika Huttunen, Erik Martinpoika Wainikainen ja Matti Matinpoika Nikunen.
1768 Elias Mårtensson Holmstén lopettaa suntiona. Tilalle Mårten Mårtensson Holmstén.
1768-1769 Gustaf Westermark mittaa kartan Suonialan, Ruomin, Suomalaisen, Juvolan, Sorvarilan ja Keskisenpään kylistä, syyskäräjät 1830 § 181 s. 1227.
1769 maanmittari Carl Chyden tekee kartan maanmittauksesta Huttulan kylässä. Karttaan vedotaan syyskäräjillä 1824 (§ 26).
1769 talvikäräjillä Matti Juhonpoika Tikka anoo suutarin oikeuksia.
1770 syyskäräjillä mainitaan Aholankosken myllärinä Esaias Heikinpoika.
1772 syyskäräjillä tulee Adam Juhonpoika Sairan tilalle lautamieheksi talollinen Anders Antinpoika Turiainen Vainikkalan kylästä (§ 2).
15.10.1772 palaa riihi Tallisella, johon on varastoitu kauraa. Paloapua pyydetään vuoden 1773 syyskäräjillä (§ 19).
1773 aloitetaan Davidovin eli Taavetin linnoituksen rakentaminen Luumäen Marttilan kylään.
25.02.1774 alkaneilla talvikäräjillä tulee lautamieheksi kuukausi sitten kuolleen Matti Heikinpoika Kuukan tilalle talollinen Mikko Danielinpoika Kuukka.
1774 syyskäräjillä mainitaan kuudennusmiehenä 41-vuotias Antti Matinpoika Wärdö (§ 13).
1775 talvikäräjillä Matti Juhonpoika Jänis mainitaan pitäjän suutarina.
10.06.1775 pidetään rovastintarkastus, jonka pitää tuomiorovasti Fabian N. Gudseus.
13.09.1775 pidetään myllyn tarkastus (Kalalambi) Wainikkalan kylässä.
1776 talvikäräjillä mainitaan haudankaivajana Matti Tuomaanpoika Juvolasta ja pitäjän räätälinä Martti Erikinpoika Nisolasta.
1776 syyskäräjillä Juho Yrjönpoika ja Antti Tuomaanpoika Uskin talosta pyytävät paloapua keväällä palaneesta pirtistä, myllytuvasta ja ruokahuoneesta (§ 13).
18.06.1777 Taipalsaaren kirkkoherra, rovasti Magnus Orraeus kuolee 74-vuotiaana.
1778 syyskäräjillä talollinen Kalle Matinpoika Ahtiainen Ahtialan kylästä pyytää paloapua viime Pärttylinmessun aikaan tapahtuneesta tulipalosta (§ 7).
Talollinen Martti Yrjönpoika Taipale mainitaan starostina (kylän järjestysmies) (§ 22).
02.01.1779 pitäjän koulumestari Erik Martinpoika Metso kuolee.
Pitäjän suutarina toimii Paavali Juhonpoika Hampi.
Maanmittari Adam Ottelin tekee maanmittaustöitä Kaamanniemen kylässä.
1779 syyskäräjillä talollinen Juho Juhonpoika Saira pyytää paloapua viime keväänä palaneesta riihestä, jossa säilytettiin kauraa (§ 10).
04.11.1779 lautamies Anders Turiainen saa valtakirjan pitäjän koulumestariksi.
25.01.1780 Johan Ahlqvist tulee Carmelinin viranhoitajaksi.
1780 Anders Haeggroth vanhempi tulee Taipalsaaren kirkkoherraksi.
23.02.1781 Mikko Huttunen, Johan Wainikka ja Tuomas Nikunen ovat allekirjoittaneet kuudennusmiehinä pitäjänkokouspöytäkirjan.
10.07.1781 pidetään katselmus Martti Kärmeniemen, Yrjö Kapiaisen ja Heikki Pekkasen myllyllä Likolambessa.
1781 syyskäräjillä Matti Eliaanpoika valitaan pitäjän räätäliksi. Mainitaan lautamies Mikko Huttunen Huttulasta (s. 874).
1782 määrätään keisarillisella asetuksella viinanpoltto luvalliseksi revisiosieluille (miespuolisille, 15-63 vuotiaille asukkaille) 20 kopeekan veroa vastaan.
25.06.1782 Johan Ahlqvist tulee vakinaiseksi kappalaiseksi.
31.07.1782 pitäjänkokouspöytäkirjassa mainitaan, että Gabriel Clemi (Klemi) toimii kirkonisäntänä.
1783 Matti Yrjönpoika Jukanen toimii myllärinä pappilan myllyllä.
1783 talvikäräjillä Juhana Wainikka Vainikkalasta mainitaan starostina (s. 17).
03.05.1783 Katariina Suuren ukaasilla Vanha Suomi kytketään tiiviimmin Venäjään.
1783 syyskäräjillä lautamiehinä Gabriel Heikinpoika Klemi, Mikko Danielinpoika Kuukka ja Anders Antinpoika Turiainen.
1784 Viipurin käskynhaltijakunta perustetaan (1784-1796).
Oikeuspaikkana riita- ja rikosasioissa toimii Lappeenrannan alilainkäyttöoikeus 1784-1796. Oikeuden jäseninä ovat tutkinnon suorittanut tuomari esimiehenä ja kahdeksan talonpoikaista lautamiestä. Oikeuden konseptituomiokirjat on kirjoitettu saksan kielellä vuodesta 1786 lähtien. Lautamiehinä toimivat mm. lemiläiset Anders Turiain ja Juhana Wainikka vuodesta 1786 lukien.
28.-29.02.1784 pidetään rovastintarkastus, jonka pitävät rovasti Esaias Polack ja rovasti Abraham Lavonius.
Tervanpoltto kielletään arvometsistä ja vedotaan vuonna 1766 annettuun käskykirjeeseen.
Heikki Yrjönpoika Juvonen toimii seppänä.
1785 Martti Taipale ja Juhana Wainikka toimivat starosteina.
11.05.1785 pitäjänkokouksessa päätetään, että että kirkko rakennetaan ristinkirkoksi.
05.10.1785 pitäjänkokouksessa päätetään, että kirkon rakentamiskustannukset suoritetaan jousittain.
08.06.1786 pitäjänkokouksessa valitaan kirkon paikka ja seuraavat kirvesmiehet kirkon rakentamiseen: Yrjö Korpelainen, Erik Jaakonpoika Huttunen, Simon Yrjönpoika Huttunen, Elias Martinpoika Kuukka, Elias Antinpoika Sinkko, Joonas Paavalinpoika Kärmeniemi, Matti Matinpoika Kapiainen, Kristian Kallenpoika Kohonen, Esaias Olkkonen, Eric Lensu ja Johan Antinpoika Wanhapeldo. Taipalsaarelta Juho Taalikainen ja Juho Tikka-Pönniäinen sekä Savitaipaleelta torppari Antti Matinpoika Lavikka.
1786 Lemin nykyinen kirkko rakennetaan. Se rakennetaan puoleksi pappilan ja puoleksi Klemin talon maalle (Roschier 1823).
Kirkon katossa on teksti: ”Hoc templum aedificatum est anno 1786 al aedificatore Johan Salonen”. Kirkon rakensi tunnettu kirkkoarkkitehti ja rakennuttaja Juhana Salonen (1738-1804) Savitaipaleelta.
Roschier kirjoittaa kuvauksessaan Lemin taloudellista oloista vuonna 1823: ”Rakennusmestari oli Matti Salonen (wanhempi) Sawitaipaleesta. Sawitaipaleen Saloset owat menneen wuosisadan lopulla ja tämän alkupuolella tehneet monta ristikirkkoa Wanhassa Suomessa; esim Walkjärvellä, Walkealassa j.n.e.”
15.08.1786 palaa riihi Lensulla Keskisenpäässä.
04.10.1786 pitäjänkokouksessa kirkkovahti Mårten Mårtensson Holmstén tulee lukkariksi Simon Saleniuksen sijaiseksi. Hän hoitaa lukkarin virkaa oman toimen ohella ja saa puolet lukkarin palkasta.
11.11.1786 Lappeenrannan alilainkäyttöoikeudessa Yrjö ja Esaias Lensu hakevat paloapua palaneesta riihestä (kansio 53).
11.07.1787 pitäjänkokouksessa kirkon sisustamistyöt annetaan Johan Salosen tehtäväksi.
1788 kesäkuussa Kustaa III aloittaa sodan Venäjää vastaan.
13.06.1789 Porrassalmen taistelu.
1789 Mikko Danielinpoika Kuukka toimii kruunun starostina.
15.04.1790 Parta- ja Kärnäkosken taistelut.
30.04.1790 venäläisten vastahyökkäys - tappio.
04.06.1790 ruotsalaisten epäonnistunut hyökkäys Savitaipaleelle.
14.08.1790 Sota päättyy Värälän rauhaan, missä rajat jäävät entiselleen.
28.04.1791 kappalainen Johan Ahlqvist kuolee.
Keisarinna Katariina Suuri määrää kenraali Aleksandr Suvorovin rakentamaan Pietaria suojaavan linnoitusvyöhykkeen Kaakkois-Suomeen.
Juhana Sinkko ja Eric Juhonpoika Kuukka toimivat starosteina sekä Matti Kouvo toimii kylänvanhimpana.
1792 Anders Creander tulee Lemin kappalaiseksi.
Lemin kirkon sisustustyöt aloitetaan.
1793 Eric Hiiva toimii kruunun starostina ja Emanuel Plathan kruunun nimismiehenä.
1794 mainitaan Aholankosken myllyn omistajina Yrjö Yrjönpoika Taipale, Juhana Eliaanpoika Sinkko ja Petter Kruskopp. Yrjö Taipale toimii myös kylänvanhimpana. Matti Matinpoika Klemi on haudankaivajana. Martti Wärdö toimii starostina ja Yrjö Erikinpoika Korpela kylänvanhimpana.
8.-9.2.1794 pidetään rovastintarkastus, jonka pitävät tuomiorovasti Emmanuel Indrenius, tuomiorovasti Abraham Lavonius ja Kymin kirkkoherra Johan Baeckman.
26.03.1794 päivätyn todistuksen mukaan Juhana Eliaanpoika Sinkko ja Eric Paavalinpoika Hiiva ovat kruunun starosteina.
10.01.1795 Juho Tikka mainitaan kruunun starostina.
03.1796 Lemin kirkon sisustustyöt on saatettu valmiiksi.
1796 tehdään verorevisioluettelo, johon merkitään kaikki miespuoliset henkilöt ikää katsomatta.
23.03.1796 Eric Hiiva on starostina konseptituomiokirjan liitteenä olevassa todistuksessa.
05.06.1796 Adam Sinkko on starostina konseptituomiokirjan liitteenä olevassa todistuksessa.
02.08.1796 Martti Wärdö on starostina konseptituomiokirjan liitteenä olevassa todistuksessa .
02.10.1796 Tuomas Wärdö on starostina konseptituomiokirjan liitteenä olevassa todistuksessa.
06.11.1796 Keisarinna Katariina II Suuri kuolee Pietarissa.
17.11.1796 Paavali I tulee Venäjän keisariksi.
16.08.1797 kappalainen Anders Creander valitaan kirkonisännäksi apulaisenaan edesmenneen kirkonisännän Gabriel Clemin poika Johan Klemi.
1797 Keisari Paavali I määrää sotaväenotot koskemaan myös Vanhaa Suomea.
Suomen kuvernementti perustetaan (1797-1811).
1797 Viipurin laamanninoikeus ja tuomiokunnat kihlakunnanoikeuksineen perustetaan.
13.06.1797 Antti Antinpoika tekee torppari- ja myllärisopimuksen Nuorakosken myllylle.
1797 syyskäräjillä toimivat lautamiehinä Martti Yrjönpoika Kärmeniemi ja Yrjö (Yrjänä) Pekanpoika Okko.
15.03.1798 talvikäräjillä talollinen David Martinpoika Kärmeniemi tulee lautamieheksi. Hän toimii lautamiehenä 1798-1825.
16.03.1798 talvikäräjillä Juhana Eliaanpoika Sinkko mainitaan starostina (§ 9).
1798 Vanhan Suomen metsät alistetaan erityisen metsäviraston alaiseksi. Entinen kielto luvattomasta tervanpoltosta ja kaskeamisesta uudistetaan. Puutavaran ulosvienti kuvernementistä kielletään kokonaan.
23.03.1801 Keisari Paavali I kuolee. Hänet murhataan salaliitossa.
24.03.1801 Keisari Aleksanteri I tulee hallitsijaksi.
05.12.1802 Taipalsaaren kirkkoherra, rovasti Anders Häggroth kuolee 55-vuotiaana.
17.12.1803 kappalainen Anders Creander kuolee 41-vuotiaana.
13.02.1804 Lemin kappalaisen vaalin vaaliluettelo.
1804 Johan Gabriel Lundán tulee Lemin kappalaiseksi.
1805 syyskäräjillä toimivat lautamiehinä Anders Turiain, David Kärmeniemi ja Yrjö Pekanpoika Okko.
1806 Viipurin kuvernööri Emine antaa määräyksen perunoiden kasvattamisesta.
1806 Johan Olkkonen toimii starostina eli kylänvanhimpana.
24.03.1806 Antti Juhananpoika Wainikka tulee kuudennusmieheksi.
05.11.1806 palaa riihi eloineen Kuukalla Kuukanniemessä.
15.01.1807 Keisari Aleksanteri I erottaa Lemin itsenäiseksi seurakunnaksi.
1807 talvikäräjillä (3.4.1807) talolliset Esaias ja Matti Kuukka hakevat paloapua marraskuussa palaneesta riihestä (liitteenä katselmuspöytäkirja). Katselmuspöytäkirjassa Gabriel Wärdö mainitaan palostarostina ja Anders Turiain lautamiehenä.
19.06.1807 kirkkoherran vaalin vaaliluettelo.
Adam Tuomaanpoika Nikunen tulee kuudennusmieheksi.
20.09.1807 Johan Gabriel Lundán saa valtakirjan Lemin ensimmäiseksi kirkkoherraksi (1807-1819).
01.12.1807 äskettäin edesmenneen koulumestarin ja lautamiehen Anders Turiaisen vanhin poika Johan Antinpoika Turiainen valitaan isänsä kuoltua pitäjän koeaikaiseksi koulumestariksi pitäjänkokouksessa.
15.12.1807 pidetään katselmus Muukalla Suontakaisessa tallipalon johdosta. Tulipalossa menehtyi mm. neljä hevosta.
26.01.1808 pitäjänkokouksessa Adam Talka ja Adam Kärmeniemi valitaan kirkkoraatiin entisten jäsenten Yrjö Korpelan ja Yrjö Taipaleen lisäksi. Kuudennusmiehet kuuluvat myös kirkkoraatiin.
21.02.1808 Venäjän ja Ruotsin välille syttyy sota.
19.03.1808 talvikäräjillä tulee uudeksi lautamieheksi talollinen Yrjö Yrjönpoika Taipale.
24.03.1808 samoilla käräjillä Jonas Muhli Uiminniemeltä anoo korvausta riihen palosta (vahingot katselmuspöytäkirjassa liitteenä).
25.05.1808 tehdään sopimus mylläri Mikko Esaianpoika Taipaleen kanssa Kuukanniemen tuulimyllyn käytöstä appiukkonsa Antti Antinpoika Pekkasen jälkeen. Kuukan puolesta sopimuksen allekirjoittavat Erik Juhonpoika Kuukka, Adam Matinpoika Kuukka, Antti Antinpoika Kuukka ja Matti Antinpoika Kuukka (syyskäräjät 1818 § 92).
31.05.1808 Adam Mårtensson Holmstén tulee kirkkovahdiksi (suntioksi) isänsä kuoleman jälkeen.
08.10.1808 syyskäräjillä lautamies Yrjö Yrjönpoika Taipale on todistajana (64 v). Moses Petterinpoika Kruskopp toimii myllärinä Aholankoskella.
18.10.1808 pitäjänkokouksessa Heikki Ristonpoika Kirvesmies valitaan pitäjän koulumestariksi.
1809 talvikäräjillä lautamiehinä Yrjö Okko, David Kärmeniemi ja Yrjö Taipaleen tilalla hänen poikansa Adam Taipale.
28.02.1809 Johan Salenius valitaan isänsä Simon Saleniuksen jälkeen väliaikaiseksi lukkariksi pitäjänkokouksessa.
Kuudennusmiehinä toimivat Mikko Juhonpoika Huttunen, Antti Juhananpoika Wainikka ja Adam Tuomaanpoika Nikunen.
22.03.1809 kirkkoraadin jäsen Yrjö Taipale kuolee.
29.03.1809 Keisari Aleksanteri I antaa juhlallisen vakuutuksen Porvoon valtiopäivillä, jolla hän vakuuttaa ja vahvistaa maan uskonnon ja perustuslait sekä muut oikeudet, joita säädyt ovat valtioasetuksen mukaan nauttineet. Samassa tilaisuudessa säädyt vannovat uskollisuuden valan Keisarille.
30.05.1809 Kirkkoraatiin eli kirkkoneuvostoon valitaan kuolleen Yrjö Taipaleen tilalle hänen poikansa Adam Yrjönpoika Taipale pitäjänkokouksessa.
16.06.1809 pidetään rovastintarkastus, jonka pitävät tuomiorovasti Emmanuel Indrenius, Virolahden kirkkoherra Jacob Corsberg ja Luumäen kirkkoherra Johan Stråhlman.
18.08.1809 Keisari vahvistaa hallituskonseljin ohjesäännön. Keisarillinen Suomen senaatti on korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin. Se jakautuu kahteen osastoon: talousosastoon ja oikeusosastoon.
17.09.1809 Suomen sota päättyy Haminan rauhaan.
19.12.1809 Heikki Kirvesmiehen kuoltua pitäjän koulumestariksi valitaan arvalla myllärin poika Petter Petterinpoika Kruskopp pitäjänkokouksessa.
22.05.1810 Johan Matinpoika Okko Sorvarilasta valitaan kirkkoraatiin kuolleen Yrjö Korpelan tilalle pitäjänkokouksessa.
31.07.1811 annetaan Keisarillinen
kuulutus menettelystä kruununtilojen asukasoikeuteen liittyvissä kysymyksissä.
1811 lopussa Keisari Aleksanteri I liittää Vanhan Suomen muun Suomen yhteyteen.
24.02.1812 pidetään piispantarkastus, jonka suorittaa Porvoon piispa Carl Magnus Alopaeus.
3/15.05.1812 tehdyn väestöluettelon mukaan Lemillä asuu yhteensä 2467 henkilöä, joista miehiä 1168 ja naisia 1299. Alle 15-vuotiaista on poikia 392 ja tyttöjä 383. Yli 63-vuotiaista miehiä on 46 ja naisia 40.
19/31.08.1812 tehdyn luettelon mukaan toimii lukkarina Johan Salenius (32 v), koulumestarina Petter Kruskopp (40 v), kirkkovahtina Adam Mårtensson (35 v) ja siltavoutina Johan Sorén (29 v).
1812 annetulla keisarillisella asetuksella perustetaan maahamme maanmittauskonttori.
21.07.1812 pitäjänkokouspöytäkirjassa mainitaan, että ristiinalainen Gabriel Laurén on valittu lukkariksi Lemin seurakuntaan.
1813 Lemillä aloitetaan isorokkorokotukset. Rokottajana toimii lukkari Gabriel Laurén.
23.05.1813 pidetyssä pitäjänkokouksessa Matti Antinpoika Talka Ruomista valitaan kirkkoraadin jäseneksi kuolleen isänsä Antti Talkan tilalle.
31.05.1813 suoritetaan talokatselmus Kuukanniemen ratsutilalla (syyskäräjät 1819 § 12).
1813 marraskuussa Keisarillinen Suomalainen Talousseura palkitsee lautamies David Kärmeniemen Lemin pitäjästä, joka vuosittain kylvää tynnyrin perunoita, viljelee uutta peltoa tynnyrin siemenperunalla sekä kokoaa 10 heinäkuormaa vuodessa – 25 ruplan palkinnolla.
07.09.1814 suoritetaan talokatselmus Kuukanniemen ratsutilalla (syyskäräjät 1819 § 12).
09.10.1814 pidetyssä pitäjänkokouksessa Antti Klemi valitaan uudeksi kirkonisännäksi isänsä Juhana Heikinpoika Klemin jälkeen, joka on kuollut kesällä.
09.-10.04.1815 pidetään rovastintarkastus, jonka pitävät Kerimäen kirkkoherra, rovasti Nils Maconi ja Kesälahden kappalainen Henrik Mechelin.
1817 toimivat lemiläisinä lautamiehinä David Martinpoika Kärmeniemi, Adam Yrjönpoika Taipale, Adam Yrjönpoika Okko ja Juhana Antinpoika Turiain. Siltavoutina toimii Johan Sorén.
1817 syyskäräjillä Yrjö Heikinpoika Uiminniemestä saa oikeuden toimia seppänä (§ 124) .
01.11.1817 kirkkoherra Johan Gabriel Lundán saa rovastin arvon.
15.01.1818 annetaan Keisarillinen kirje immissiokirjojen antamisesta.
1818 henkikirjassa Jacob Matinpoika Rasonius (27 v) Juvolasta mainitaan pitäjän räätälinä. Emanuel Martinpoika (26 v) Pöllölän kylästä mainitaan pitäjän räätälinä.
16.03.1818 talvikäräjillä lautamies Juhana Antinpoika Turiain saa herastuomarin arvo (§ 27).
08.09.1818 suoritetaan talokatselmus Peuhkurin kruununtalossa (n:o 3) Sairalan kylässä (talvikäräjät 1819 § 3).
10.09.1818 suoritetaan talokatselmus Punkan kruununtalossa (n:o 8) Ruomin kylässä (talvikäräjät 1819 § 6).
12.09.1818 suoritetaan talokatselmus Olkkosen kruununtalossa (n:o 3) Sutelan kylässä (talvikäräjät 1819 § 4).
16.09.1818 suoritetaan talokatselmus Luukaksen kruununtalossa (n:o 1) Hyvärilän kylässä (talvikäräjät 1819 § 5).
23.09.1818 suoritetaan tilakatselmus lautamiesten David Kärmeniemen ja Antti Taipaleen toimesta Maunon tilalla Nisolan kylässä (talvikäräjät 1818 § 35).
11.05.1819 kirkkoherra Johan Gabriel Lundán kuolee 52-vuotiaana. Johan Henrik von Zweygberg tulee sijaiskirkkoherraksi.
09.04.1820 päätetään pitäjänkokouksessa, että kirkonisäntä Antti Juhonpoika Klemi hoitaa pitäjän varastomakasiinia. Hänellä on yksi avain, toinen on Henrik Juhonpoika Wilhulla ja kolmatta pitää Matti Matinpoika Sinkko.
Adam Uronen toimii kruunun starostina pitäjänkokouspöytäkirjan mukaan.
Christer Mört toimii jahtivoutina pitäjänkokouspöytäkirjan mukaan.
11.09.1820 suoritetaan talokatselmus Juvosen kruununtalossa (n:o 3) Juvolan kylässä (talvikäräräjät 1821 § 22).
18.09.1820 suoritetaan talokatselmus Taipaleen kruununtalossa (n:o 1) Taipaleen kylässä (talvikäräjät 1821 § 23).
05.12.1820 päätetään kellotapulin uusimisesta pitäjänkokouksessa.
15.04.1821 pitäjänkokouksessa valitaan kirvesmiehet kellotapulin rakentamista varten: pitäjän koulumestari Petter Kruskopp, talolliset Adam ja Jonas Taipale, Matti Talka Ruomista, Gabriel Nisonen Nisolasta, Adam Juhonpoika Kapiainen Kapialasta, Yrjö Jaakonpoika Huttunen Huttulasta ja David Autio Savitaipaleelta. Palkkana on 20 ruplaa mieheen.
1821 rakennusmestari Matti Salonen (nuorempi) Savitaipaleelta rakentaa kellotapulin. Kellot on valettu Ruotsissa. Suurempi on vuodelta 1760 ja pienempi on vuodelta 1732 (Jacob Roschierin kertomus). Kellotapulissa on taulu, johon on kirjoitettu: "Tämä kaunis kellotapuli on rakennettu armovuosien saarnaajan Johan Zweygbergin ollessa Klemillä v. 1821 hyvin oppineelta pykmestari Matias Saloselta."
Carl Johan Winter tulee sijaiskirkkoherraksi.
27.07.1821 Jacob Roschier Wiitasaarelta määrätään Keisarillisella määräyksellä kirkkoherraksi (1821-1838).
05.11.1821 palaa talollinen David Paavonpoika Kohosen riihi ja 27 kappaa kauraa Kaamanniemen kylässä, josta pyydetään paloapua talvikäräjillä 1822 (§ 2).
1822 lautamies David Kärmeniemi mainitaan välikäräjillä herastuomarina.
1822 välikäräjillä mainitaan, että talollinen David Laurikainen Ahtialan kylästä toimii pitäjän seppänä (§ 47).
19.05.1822 uusitaan kuudennusmiesten toimesta pitäjänmakasiinin sääntöjä. Makasiinin hoitajiksi valitaan Adam Taipale ja Antti Klemi.
23.09.1822 suoritetaan talokatselmus Koukun kruununtalossa (n:o 2) Mikkolan kylässä (syyskäräjät 1822 § 86).
02.02.1823 pitäjänkokouksessa koulumestari Petter Kruskopp pyytää, että hänen poikansa Fredrik Kruskopp voisi toimia koulumestarin apulaisena.
14.04.1823 palaa talollinen Elias Matinpoika Nikusen riihi eloineen Uiminniemen kylässä, josta hän hakee paloapua talvikäräjillä 1824 (§ 1).
1823 kirkkoherra Jacob Roschier kirjoittaa laajan kuvauksen Lemin taloudellisista oloista. Siinä mainitaan, että Lemin asukasluku on 2730, kyliä on 38 ja talon savuja 212.
1823 luutnantti Enok Adolf Andersin tulee Taipalsaaren ja Lemin nimismieheksi.
03.03.1824 tehdään myllärisopimus Aholankosken myllystä koulumestarin pojan Mikko Petterinpoika Kruskoppin kanssa. Myllyn omistajat ovat Adam Yrjönpoika ja Bertill Esaianpoika Taipale Taipaleen kylästä, Staffan Juhonpoika, Matti Matinpoika ja Tuomas Adaminpoika Sinkko Sutelan kylästä, Petter Kruskopp, Adam Kruskopp ja Pekka Matinpoika Okko Sorvarilan kylästä sekä Matti Adaminpoika Kuukka Kuukanniemen kylästä (talvikäräjät 1824 § 79).
02.09.1824 suoritetaan talo- ja tiluskatselmus Wainikan kruununtalossa (n:o 3) Wainikkalan kylässä (talvikäräjät 1825 § 29).
02.09.1824 suoritetaan talo- ja tiluskatselmus Tapanaisen kruununtalossa (n:o 3) Hyvärilän kylässä (talvikäräjät 1825 § 31).
30.09.1824 suoritetaan talo- ja tiluskatselmus Metsolan kruununtalossa (n:o 1) Metsolan kylässä (talvikäräjät 1825 § 30).
1824 syyskäräjillä luutnantti Adolph Andersin toimii kruunun nimismiehenä.
1824 syyskäräjillä Juhana Turiain valitaan siltavoudiksi ja talollinen Staffan Juhonpoika Sinkko Sutelan kylästä tulee hänen tilalleen lautamieheksi (§ 126).
07.11.1824 valitaan pitäjänmakasiinin johtokunta. Puheenjohtajaksi kruununvouti Carl Gustaf Soldan ja jäseniksi kirkkoväärti Antti Lemi, lautamies Adam Taipale, lautamies Adam Okko, talollinen Matti Tuomaanpoika Olkkonen, talollinen Adam Pekanpoika Pekkanen sekä talollinen Jeremias Yrjönpoika Punkka. Makasiinin hoitajiksi ja viljanmittaajiksi tulevat talollisen poika Yrjö Kouvo sekä Gabriel Ristonpoika Pesu.
20.11.1824 suntio Adam Mårtensson Holmstén kuolee.
1824 pitäjän väkiluku on 2730 henkeä, joista miespuolisia on 1299 ja naispuolisia on 1431 henkeä. Talojen luku oli pitäjässä samaan aikaan 114.
1825 Jonas Kouvo toimii viljamakasiinin hoitajana.
20.02.1825 Mårten Adamsson Holmstén valitaan suntioksi pitäjänkokouksessa. Pöytäkirjassa mainitaan, että rokottaja Antti Kärmeniemi on rokottanut 59 lasta vuonna 1824.
16.03.1825 Staffan Juhonpoika Sinkon kuoltua hänen tilalleen lautamieheksi tulee veli Paavali Juhonpoika Sinkko Sutelan kylästä talvikäräjillä (§ 170).
1825 maa jaetaan piirilääkärien valvomiin rokotuspiireihin, joihin valtio palkkaa rokottajat. Lukkarien rokotustaidon vaatimus pysytetään voimassa vuoden 1825 rokotusjulistuksessa.
06.10.1825 suoritetaan talo- ja tiluskatselmus Huttusen kruununtalossa n:o 4 Huttulan kylässä (talvikäräjät 1826 § 136).
26.12.1825 Keisari Nikolai I tulee Venäjän hallitsijaksi ja Suomen suuriruhtinaaksi.
Kirkkoherra Roschier on innokas maanviljelyksen harrastaja. Hän kivettää pappilan peltoja ja teettää kiviaitaa niiden ympärille maanteiden varsille lähes kaksi kilometriä. Kiviaidan länsipäässä on vuosiluku 1826 (Taavetti Sinkko: Kuvauksia Lemin oloista 200 vuoden aikana).
05.03.1826 makasiininhoitaja Jonas Kouvo eroaa, tilalle tulee siltavouti Juhana Turiain.
15.03.1826 talollinen David Juhonpoika Muukka valitaan lautamieheksi David Kärmeniemen tilalle talvikäräjillä (§ 162).
07.06.1826 annetaan Turun tuomiokapitulin ohjesääntö pitäjänkokouksille ja kirkkoneuvostoille.
1826 julkaistaan kirkkoherra Jacob Roschierin kuvaus Lemin taloudellisista oloista Keisarillisen Suomen Talousseuran julkaisussa.
14.08.1826 suoritetaan talo- ja tiluskatselmus Sinkon kruununtalossa n:o 1 Sutelan kylässä (syyskäräjät 1826 § 138).
30.08.1826 pitäjänkokouksessa Juhana Mikonpoika Huttunen eroaa kuudennusmiehen tehtävistä ja tilalle valitaan talollinen Adam Juhonpoika Turku.
21.01.1827 pitäjänkokouksessa päätetään rakentaa uusi koulu- ja käräjätalo. Rakentamista tulee valvomaan lautamies David Muukka.
16.02.1827 pitäjän koulumestari Petter Kruskopp kuolee.
02.03.1827 talvikäräjillä talollinen Antti Antinpoika Wärdö Wärdölästä tulee lautamieheksi.
24.05.1827 makasiinin johtokunnan puheenjohtaja vaihtuu. Kruununvouti Soldan eroaa ja tilalle tulee lautamies David Juhonpoika Muukka.
Adam Juhonpoika Turku tulee kuudennusmieheksi.
1827 syyskäräjillä Tuomas Pekanpoika Kruskopp Taipaleesta anoo tulla pitäjän toiseksi räätäliksi. Emanuel Stenberg on toinen räätäli (§ 5).
01.01.1828 pitäjänkokouksessa Fredrik Petterinpoika Kruskopp valitaan edesmenneen isänsä jälkeen koulumestariksi.
10.02.1828 pitäjänkokouksessa siltavouti Juhana Turiain pyytää eroa makasiinin hoitajan tehtävästä. Talollinen Pekka Matinpoika Okko tulee tilalle.
1828 talvikäräjillä lautamies Adam Taipale pyytää eroa lautamiehen tehtävistä vanhuuteen vedoten toimittuaan lautamiehenä 21 vuotta (§ 211).
22.03.1828 pitäjänkokouksessa makasiinin johtokuntaan valitaan talolliset Heikki Yrjönpoika Suomalainen, Heikki Juhonpoika Vilhu ja Johan Adaminpoika Kärmeniemi. Johtokunnasta eroavat kirkonisäntä Antti Klemi, lautamies Adam Taipale ja talollinen Abraham Pekkanen.
1828 syyskäräjät, Johan Sorén pitää kestikievaria
Tallisessa (§ 103).
§ 151 löytyy Tallisen ja Taipalsaaren kestikievareiden vahvistetut taxat.
1829 talvikäräjillä talollisen poika Adam Kristerinpoika Pesari Suonialan kylästä anoo pitäjän räätäliksi (§ 1).
12.07.1829 talollinen Pekka Okko lupaa rakentaa virstantolpat, viitat ja pitäjän rajaa osoittavat tolpat ja asentaa ne vanhoille kivijalustoille. Pekka Okko eroaa makasiinin hoitajan tehtävästä.
1829 lokakuussa syyskäräjillä Mooses Antinpoika Nupponen hakee pitäjän räätäliksi, räätälinä Jacob Rasonius (§ 13).
03.03.1830 talvikäräjillä talollinen David Adaminpoika Taipale Taipaleesta tulee uudeksi lautamieheksi. Jonas Rasonius toimii haudankaivajana (§ 133).
28.04.1830 pitäjänkokouksessa esitetään seuraavia viljelijöitä palkittavaksi perunanviljelystä Keisarilliselle Suomalaiselle Talousseuralle:
Talolliset yhtiössä Elias, Jeremias ja Risto Pesari – palkintona jaettavaksi 50 ruplaa.
Talollinen Matti Tuomaanpoika Olkkonen – palkintona 25 ruplaa.
Talollinen Gabriel Yrjönpoika Nisonen – palkintona 25 ruplaa.
04.02.1831 Keisarillinen Suomalainen Talousseura palkitsee ja julkaisee tiedot palkituista perunanviljelijöistä.
Talolliset yhtiössä Elias, Jeremias ja Risto Pesari, jotka ovat kylväneet perunaa 3 tynnyriä ja 14 kappaa ja korjanneet satona 46 tynnyriä – palkintona jaettavaksi 50 ruplaa.
Talollinen Matti Tuomaanpoika Olkkonen, joka on kylvänyt 2,5 tynnyriä ja korjannut satona 31 tynnyriä – palkintona 25 ruplaa.
Talollinen Gabriel Yrjönpoika Nisonen, joka on kylvänyt 2 tynnyriä ja korjannut satona 22 tynnyriä – palkintona 25 ruplaa (Finlands Allmänna Tidning n:o 28/1831).
25.06.1831 pitäjänkokouksessa esitetään seuraavia viljelijöitä palkittavaksi perunanviljelystä Keisarilliselle Suomalaiselle Talousseuralle:
Talollinen Adam Tuomaanpoika Haiko – palkintona 50 ruplaa, talollinen, kuudennusmies Adam Juhonpoika Turku – palkintona 25 ruplaa ja talollinen Jeremias Yrjönpoika Punkka Ruomista – palkintona 25 ruplaa.
05.10.1831 syyskäräjillä talollinen Simon Narttu Ruomista tulee
uudeksi lautamieheksi.
Jonas Juhonpoika Laurikainen Korpelasta anoo pitäjän suutariksi (§ 1).
Adam Salomoninpoika Remunen Merenlahdesta anoo pitäjän räätäliksi (§ 2).
Suntio Mårten Adamsson Holmstén kuolee. Holmsténin neljän
sukupolven suntioketju päättyy.
03.01.1832 Keisarillinen Suomalainen Talousseura palkitsee ja julkaisee tiedot palkituista perunanviljelijöistä:
Talollinen Adam Tuomaanpoika Haiko, joka on kylvänyt 2 tynnyriä ja korjannut satona 28 tynnyriä – palkintona 50 ruplaa, talollinen Adam Juhonpoika Turku, joka on kylvänyt 2 tynnyriä ja korjannut satona 22 tynnyriä – palkintona 25 ruplaa ja talollinen Jeremias Yrjönpoika Punkka Ruomista, joka on kylvänyt 2 tynnyriä ja korjannut satona 15 tynnyriä – palkintona 25 ruplaa (Finlands Allmänna Tidning n:o 2/1832).
18.02.1832 julkaistussa tiedotteessa Keisarillinen Suomalainen Talousseura palkitsee talollinen Matti Tuomaanpoika Olkkosen Sutelan kylästä ansiokkaasta toiminnasta maanviljelyksessä ym. Talousseuran hopeamitalilla (Åbo Tidningar n:o 14/1832).
1832 maaliskuussa kirkonisäntä Antti Juhonpoika Klemi kuolee.
06.03.1832 talvikäräjillä tulee uudeksi lautamieheksi Adam Kouvo Lavolasta.
06.05.1832 pitäjänkokouksessa talollinen Antti Davidinpoika Klemi valitaan kirkonisännäksi.
05.06.1832 kirkkoherra Roschier luovuttaa palkinnot perunanviljelystä Adam Haikolle, Adam Turulle ja Jeremias Punkalle.
15.07.1832 Keisarillinen Suomalainen Talousseura palkitsee seuraavat viljelijät hampun viljelystä:
Talollinen Elias Juhonpoika Räipiö 5 ruplaa, talollisen leski Eva Juhontytär Okko 30 ruplaa, talollinen Carl Adaminpoika Kirvesmies 5 ruplaa, talollinen Antti Mikonpoika Tevala 5 ruplaa, talollinen Elias Heikinpoika Punkanen 5 ruplaa, talollinen Esais Davidinpoika Uski 15 ruplaa ja talollinen Matti Jaakonpoika Uski 5 ruplaa.
Samassa kokouksessa rokottaja Antti Kärmeniemi antaa luettelon rokotetuista, joka sisältää 82 lasta.
1832 lokakuussa syyskäräjillä Gabriel Abelinpoika Kauhanen Kaamanniemen kylästä anoo pitäjän räätäliksi.
18.12.1832 julkaistulla tiedolla Keisarillinen Suomalainen Talousseura palkitsee rahapalkinnoilla perunanviljelystä seuraavat viljelijät:
Talollinen Gabriel Heikinpoika Hietamies - 50 ruplaa, Antti Mikonpoika Tewala - 50 ruplaa, Antti Matinpoika Kiiski - 25 ruplaa, veljekset Elias, Jeremias ja Risto Pesari - yhteensä 25 ruplaa, lautamiehen leski Christina Gabrielintytär Taipale ja talollinen Matti Esaianpoika Taipale - yhteensä 25 ruplaa (Finlands Allmänna Tidning n:o 297/1832).
05.05.1833 pitäjänkokouksessa valitaan 23 kylänvanhinta, joiden nimet merkitään kokouspöytäkirjaan.
Samassa kokouksessa David Kruskopp valitaan koulumestariksi edesmenneen isänsä Fredrik Kruskoppin jälkeen.
02.06.1833 pitäjänkokouksessa palkitaan seuraavat viljelijät palkinnoilla perunanviljelystä, jotka Keisarillinen Suomalainen Talousseura on myöntänyt:
06.09.1833 syyskäräjillä Elias Mikonpoika Taipale Wainikkalan kylästä hakee räätälinoikeuksia (§ 1).
1833 Frans Peter von Knorring julkaisee kirjan Vanhasta Suomesta. Siinä hän kirjoittaa sivulla 130: "Hyvärilän hopeakaivos, joka oli käytössä 80 vuotta sitten, on nyt veden peitossa".
04.02.1834 julkaistulla tiedolla Keisarillinen Suomalainen Talousseura palkitsee talollinen Gabriel Yrjönpoika Yläsalmen ansioistaan maanviljelyksessä rinnassa pidettävällä Talousseuran hopeamitalilla (Finlands Allmänna Tidning n:o 28/1834).
1834 syyskäräjillä Antti Davidinpoika Napari Heikkilästä anoo räätälinoikeuksia (§ 8).
06.10.1834 pitäjän koulumestari David Pekanpoika Kruskopp muuttaa Viipuriin.
12.10.1834 pitäjänkokouksessa esitetään palkittavaksi seuraavat henkilöt perunanviljelyksestä Keisarilliselle Suomalaiselle Talousseuralle:
Talolliset Abraham Juhonpoika ja Benjamin Esaianpoika Ahtiainen, jotka kylvivät 1 tynnyrin 20 kappaa ja saivat satona 19 tynnyriä ja 28 kappaa perunaa.
Talollinen Heikki Antinpoika Mikkola, joka kylvi 1 tynnyrin ja 15 kappaa ja sai satona 15 tynnyriä perunaa.
Samassa kokouksessa lukkari Gabriel Laurén valitaan koulumestariksi.
1834 marraskuussa kirkkoherra Jakob Roschier saa valmiiksi käännöksen Ruotsin Psalmi-Kirjasta suomeksi. Roschierin ruotsista suomeksi kääntämä virsikirja käsittää 500 virttä.
08.01.1835 julkaistulla tiedolla Keisarillinen Suomalainen Talousseura palkitsee hopealusikoilla viljelystä ja muista maamiesansioista veljekset Antti Adaminpoika, Juho Adaminpoika, Elias Adaminpoika ja Pekka Adaminpoika Kärmeniemen talosta n:o 2 Kärmeniemen kylässä (Finlands Allmänna Tidning n:o 22/1835).
03.05.1835 pidettyyn pitäjänkokouspöytäkirjaan merkitään, että Keisarillinen Suomalainen Talousseura on myöntänyt palkintona talollisille Abraham Juhonpoika Ahtiaiselle ja Benjamin Esaianpoika Ahtiaiselle yhteensä 50 ruplaa, talollinen Jonas Gabrielinpoika Nisoselle 25 ruplaa ja Heikki Antinpoika Mikkolalle 25 ruplaa vuoden 1834 perunanviljelyksestä.
18.10.1835 pitäjänkokouksessa esitetään palkittavaksi seuraavat henkilöt perunanviljelyksestä Keisarilliselle Suomalaiselle Talousseuralle:
Talollinen Carl Kirvesmies Ruomista, joka kylvi 1 tynnyrin ja 12 kappaa ja sai satona 18 tynnyriä ja 20 kappaa perunaa
Talolliset Matti Matinpoika ja Adam Matinpoika Muukka Suotakaisesta, jotka kylvivät 4 tynnyriä ja 15 kappaa ja saivat satona 61 tynnyriä perunaa.
Talollinen Gabriel Yrjönpoika Ylä Salmi Sutelasta, joka kylvi 3 tynnyriä ja satona 44 tynnyriä perunaa.
Talollinen Adam Davidinpoika Turiain, joka kylvi 1 tynnyrin ja 8 kappaa ja satona 18 tynnyriä perunaa.
Talollinen Juho Yrjönpoika Sihvo Pöllölästä, joka kylvi 1 tynnyrin ja 15 kappaa ja sai satona 25 tynnyriä perunaa.
01.05.1836 pitäjänkokouksessa Antti Kärmeniemi mainitaan rokottajana.
14.08.1836 pitäjänkokouksessa Johan Grönmark mainitaan kruunun nimismiehenä.
1837 tammikuussa riehuu punatautiepidemia Taipalsaarella ja Lemillä, jonka seurauksena yli 40 ihmistä on sairastunut.
11.09.1838 Kirkkoherra Jacob Roschier kuolee 51-vuotiaana punatautiin. Toimiessaan kirkkoherrana hän rakennutti mm. 956 syltä aitaa ja sepänpajan.
Kirkkoherra Jacob Roschierin hauta Lemin hautausmaalla. © Jukka Mikkola
Kirkkoherra Roschierin työ maanviljelyksen ja varsinkin perunanviljelyksen saralla oli erittäin merkittävää pitäjässä.
1839 talvikäräjillä talollisen poika Elias Eliaanpoika Heikkinen,
s. 1816, Heikkilän kylästä hakee sorvariksi (§ 3).
Fredrik Davidinpoika Pentti tai Napari, s. 1812, Heikkilän kylästä anoo sepäksi. Matti Tuomanpoika Olkkonen toimii
seppänä Sutelassa (§ 4).
Abel Tuomaanpoika Nikunen mainitaan pitäjän seppänä (§ 235).
05.05.1839 pitäjänkokouksessa Staffan Rasonius tulee isänsä Jonas Rasoniuksen apulaiseksi kirkkovahdin ja haudankaivajan tehtäviin.
21.08.1839 Johan Henrik Gestrin tulee sijaiskirkkoherraksi.
15.12.1839 Jonas Eliaanpoika Klemi tulee kuudennusmieheksi Adam Nikusen tilalle.
03.02.1840 palaa riihi Okolla Sorvarilassa (paloapupyyntö syyskäräjillä 1840 § 2).
1840 talvikäräjillä Jonas Heikinpoika Maunu, s. 26.1.1819, Nisolan kylästä anoo räätäliksi (§ 2).
23.03.1840 pidetään rovastintarkastus, jonka pitävät Lappeen ja Lappeenrannan kirkkoherra, rovasti Jacob Alexander Stråhlman ja Ruokolahden kappalainen Johan Lassenius.
03.05.1840 valitaan pitäjänkokouksessa talollisen poika Matti Pekanpoika Okko johtamaan kirkon lautavuorauksen tekemistä. Palkkana siitä maksetaan hänelle 1 rupla 10 kopeekkaa päivältä.
31.08.1840 pidetään piispantarkastus, jonka suorittaa Porvoon hiippakunnan piispa Carl Gustaf Ottelin.
27.9.1840 valitaan pitäjänkokouksessa maanjako-oikeuden jäseneksi maaliskuussa kuolleen Jonas Kouvon tilalle talollinen Antti Mikonpoika Buuri Tevaniemestä.
30.10.1840 palaa riihirakennus Kaamanniemen kylässä. Talolliset Antti, Gabriel ja Johan Karhu sekä Moses Karhu hakevat paloapua talvikäräjillä 1841 (§ 4).
12.12.1840 talollinen Matti Matinpoika Sinkko saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Sutelassa.
12.12.1840 talollinen Elias Pekanpoika Heiska saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Ithiässä.
31.12.1840 kuuluu Lemin seurakuntaan 2926 henkeä. Suomen väkiluku on 1 408 503 luterilaista ja 37 123 kreikkalaiskatollista henkeä.
18.01.1841 Karl Gustaf Streng tulee Lemin kirkkoherraksi.
04.04.1841 päätetään pitäjän kokouksessa, että kirkon maalaustyön tekee sorvari Mikko Kruskopp.
16.05.1841 päätetään pitäjänkokouksessa, että kirkko maalataan keltavärillä.
30.10.1841 ilmestyy kolmiosaisen lehtikirjoituksen ensimmäinen osa "Sanan Saattaja Wiipurista" - lehdessä (katso Lemi: Kolme lehtikirjoitusta vuodelta 1841)
10.04.1842 valitaan pitäjänkokouksessa Staffan Joonanpoika Rasonius kirkkovahdiksi.
1842 ilmestyvässä Porvoon hiippakunnan matrikkelissa mainitaan Lemin asukasluvuksi 2926 henkilöä, talon savuiksi 222 ja tilaluvuksi 115.
1842 Adam Lokander toimii pitäjän räätälinä.
1842 talollinen Dawid Raswasuu rakentaa kivinavetan tilalleen Ruohialan kylässä, joka on laatuaan ensimmäinen pitäjässä.
22.06.1842 talollinen Matti Samuelinpoika Honga ja hänen vaimonsa Helena Antintytär Honga saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kurkelassa.
22.06.1842 talollinen Elias Zachariaanpoika Häärä saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Kaamanniemessä.
26.11.1842 riihi palaa Muhlilla Uiminniemessä (paloapupyyntö talvikäräjillä 1843 § 9).
11.05.1843 kestikievarin pitäjä Johan Sorén saa perintökirjan kruununtilaan n:o 3 Merenlahdessa.
09.07.1843 David Muukka eroaa makasiinin johtokunnan puheenjohtajan tehtävästä.
1843 syyskäräjillä talollisen poika Adam Davidinpoika Olkkonen Sutelasta hakee sepän oikeuksia. Antti Hiiva toimii seppänä (§ 12).
16.11.1843 talollinen Yrjö Esaianpoika Rasa saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Ruomissa.
16.11.1843 talollinen Esaias Pekanpoika Soukkio eli Rasvasuu saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Ruohialassa.
19.06.1844 talollinen Matti Eliaanpoika Heiska saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Ithiässä..
26.06.1844 talolliset David Tuomaanpoika Kapiain ja Elias Tuomaanpoika Tuuliain sekä talollisen tytär Eeva Tuomaantytär Kapiain eli Kiiski saavat perintökirjan osaan tilasta n:o 4 Kaamanniemessä.
28.11.1844 talollinen Salomon Davidinpoika Narttu ja hänen sisarensa Christina Davidintytär Narttu saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 7 Ruomissa.
20.02.1845 rokottaja Antti Kärmeniemi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 7 Pöllölässä.
1845 Matti Tuomaanpoika Olkkonen toimii pitäjän seppänä.
11.05.1845 pitäjänkokouksessa Antti Wainikka pyytää eroa kuudennusmiehen toimesta vedoten korkeaan ikäänsä. Tilalle valitaan Erik Matinpoika Talka Keskisenpäästä.
18.06.1845 talollinen Elias Davidinpoika Kärmeniemi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Kärmeniemessä.
14.07.1845 Johan Gustaf Ahlström määrätään Taipalsaaren ja Lemin nimismieheksi.
02.11.1845 valitaan pitäjänkokouksessa makasiinin uusi johtokunta: Johan Adaminpoika Kärmeniemen tilalle tulee talollinen Elias Pekkanen, Henrik Yrjönpojan tilalle Carl Kirvesmies ja Elias Davidinpojan tilalle Henrik Punganen. Nimismies Johan Grönmark toimii pitäjänmakasiinin hoitajana.
1846 Saimaan kanavan rakennustyöt aloitetaan.
07.06.1846 tehdään päätös pitäjänkokouksessa, että puuseppä Matti Okko saa tehdä kellotapulin seinien lautavuorauksen, seinien maalauksen keltavärillä ja katon tervauksen.
1846 syyskäräjillä Elias Jeremiaanpoika Luukas, s. 17.4.1818, Hyvärilän kylästä hakee pitäjän räätälin oikeuksia (§ 8).
23.12.1846 kirkkoherra Karl Streng saa rovastin arvon.
22.08.-23.08.1847 pidetään rovastintarkastus, jonka pitää rovasti J. Wegelius. Pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet myös kirkonisäntä Antti Klemi, herastuomari David Muukka, kuudennusmiehet Jonas Klemi, Antti Kaijansinkko ja Erik Talka.
25.06.1848 esitetään pitäjänkokouksessa, että Anders Laurén valitaan Lemin seurakunnan lukkariksi. Päätös vahvistetaan myöhemmin Porvoon Hiippakunnassa.
1848 julkaistiin maanmittaushallinnosta asetus. Perusmitaksi tulee kyynärä, joka on 2 jalkaa = 4 korttelia = 24 tuumaa. Kyynärä on siten 59,4 cm. Painomitta on 1 kippunta = 20 leiviskää = 400 naulaa. Naula = 425 g. Leiviskä on noin 8,5 kiloa ja kippunta siten 170 kiloa.
Antti Mooseksenpoika Kaijansinkko tulee kuudennusmieheksi.
Adam Tuomaanpoika Laurikain Ahtialasta toimii pitäjän seppänä.
David Junnonen toimii Tallisen kestikievarin isäntänä.
19.10.1848 talolliset Abraham Esaianpoika ja Abel Jonaanpoika Kärmeniemi saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Kärmeniemessä.
12.08.1849 valitaan pitäjänkokouksessa kruununvouti Jean Westerlund pitäjänmakasiinin puheenjohtajaksi ja kruunun nimismies G. Ahlström makasiinin hoitajaksi.
02.09.1849 edellä olevista Westerlund eroaa tehtävästään.
05.12.1849 talolliset Staffan Jonaanpoika ja Antti Jonaanpoika Muhli saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Uiminniemessä.
06.01.1850 esitetään pitäjänkokouksessa lukkarin vanhinta poikaa Robert Wilhelm Laurénia koulumestariksi.
23.01.1850 palaa talollisten Abraham Joonaanpoika ja Antti Juhonpoika Peuhkurin riihi Sairalan kylässä, josta he pyytävät paloapua syyskäräjillä 1850 (§ 6).
09.02.1850 määrätään Robert Wilhelm Laurén Lemin koulumestariksi.
04.03.1850 talvikäräjillä tulee uudeksi lautamieheksi Antti Kaijansinkko.
11.04.1850 talollinen Matti Adaminpoika Kuukka nuorempi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kuukanniemessä.
18.04.1850 talolliset Martti Antinpoika ja Matti Antinpoika Muukka saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Nisolassa.
30.05.1850 talollinen Jonas Pekanpoika Torvi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Torviniemessä.
28.08.1850 talollinen Elias Juhonpoika Ruohia ja hänen vaimonsa Susanna Adamintytär saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Suontakaisessa.
28.08.1850 talollinen Elias Mikonpoika Parkkonen ja hänen vaimonsa Kristiina Gabrielintytär saavat perintökirjan kruununtilasta n:o 1 Heikkilässä.
1850 syyskäräjillä Gabriel Adaminpoika Palola, s. 28.10.1817, hakee suutarin oikeuksia (§ 19).
1850 syyskäräjillä Moses Juhonpoika Muukka tai Peuhkuri, s. 18.6.1830, Sairalan kylästä anoo sepän ja kattilanpaikkaajan oikeuksia (§ 20).
16.10.1850 talollinen Antti Erikinpoika Parkkola saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Parkkolassa.
21.12.1850 talollinen Antti Davidinpoika Torvi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Torviniemessä.
1851 talvikäräjillä talollisen poika Elias Pekanpoika Okko, s. 1824, Sorvarilan kylästä hakee puusepän oikeuksia ja ne Lemin ja Taipalsaaren pitäjissä (§ 6).
07.05.1851 talollinen Yrjö Matinpoika Lairi saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 3 Mikkolan kylässä.
11.05.1851 lukkari Anders Laurén nimitetään kirkonisännäksi palkkana 3 ruplaa hopeaa vuodessa. David Antinpoika Mikkola valitaan seurakunnan kuudennusmieheksi Erik Talkan tilalle. Hänen palkkansa on 1 rupla hopeaa vuodessa.
21.08.1851 talollinen Elias Matinpoika Torvi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Torviniemessä.
27.08.1851 talollinen David Antinpoika Muukka ja hänen poikansa Jonas Davidinpoika Muukka saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Suontakaisessa.
27.08.1851 talollinen David Juhonpoika Soukio eli Rasvasuu saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Ruohialassa.
27.08.1851 talollinen David Davidinpoika Peuhkuri ja vävy Johan Antinpoika Muukka saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Sairalassa.
27.08.1851 talollinen David Juhonpoika Muukka saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Suontakaisessa.
30.10.1851 talollinen Elias Davidinpoika Kouvo saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 8 Vainikkalan kylässä.
07.12.1851 nimitetään pitäjänkokouksessa uudet jäsenet pitäjänmakasiinin johtokuntaan: Henrik Wilhun tilalle Gabriel Adaminpoika Sinkko, Johan Peuhkurin tilalle Antti Mikonpoika Lattu, Gabriel Korpelan tilalle Matti Adaminpoika Talka, Elias Pekkasen tilalle David Adaminpoika Pekkanen eli Kärmeniemi, Henrik Punkasen tilalle Jonas Henrikinpoika Pekkanen ja Carl Kirvesmiehen tilalle Erik Rasa.
02.09.1852 syyskäräjillä Elias Pekanpoika Okko
mainitaan puuseppämestarina (§ 3).
Abraham Davidinpoika Saira eli Kinttu, 18.2.1824, Uiminniemen kylästä anoo pitäjän räätäliksi (§ 8).
16.12.1852 talollinen Gabriel Matinpoika Taipale saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Taipaleessa.
04.02.1853 talollisen leski Elisabeth Esaiantytär Luukas ja hänen poikansa David ja Jonas Gabrielinpojat saavat perintökirjan kruununtilaan n:o 1 Hyvärilän kylässä.
04.02.1853 talollinen Elias Antinpoika Taipale ja hänen vaimonsa Regina Paavalintytär saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kaamanniemessä.
04.02.1853 talollinen Jonas Yrjönpoika Wärdö saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Wärdölässä.
04.02.1853 talolliset Antti Jonaanpoika ja David Jonaanpoika Hyväri saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 2 Hyvärilässä.
1853 talvikäräjillä Mooses Jonaanpoika Suomalainen, s. 8.12.1823,
Ruomin kylästä hakee pitäjän puusepäksi (§ 4).
Jonas Juhonpoika Ahonen t. Mudavalkama, s. 31.12.1823, Suomalaisen kylästä hakee
pitäjän sorvariksi (§ 5).
David Davidinpoika Kuitto, s. 21.1.1815 Taipalsaarella, Wainikkalan kylästä anoo
pitäjän suutariksi (§ 7).
Adam Mooseksenpoika Nupponen, s. 26.1.1834, Heikkilän kylästä anoo pitäjän
räätäliksi (§ 9).
Heikki Adaminpoika Turku, s. 25.5.1820, Huttulan kylästä anoo pitäjän sepäksi (§
11).
Jonas Pekanpoika Okko, s. 17.1.1822, Sorvarilasta anoo pitäjän sepäksi (§ 17).
Fredrik Gabrielinpoika Kuukka Kuukanniemestä saa herastuomarin arvon (§
303).
17.04.1853 uusitaan pitäjänkokouksessa pitäjänmakasiinin johtokuntaa: Jäseninä ovat nyt Antti Lattu, Erik Rasa ja Jonas Hakonen sekä David Staffaninpoika Vilhu, Antti Davidinpoika Kapiain, Antti Davidinpoika Mattero ja Salomon Sinkko.
08.06.1853 Gabriel Juvosen talo palaa Juvolan kylässä.
08.09.1853 syyskäräjillä Abram Juhonpoika Karhu,
s. 1.10.1831, Kaamaniemen kylästä anoo
pitäjän räätäliksi (§ 6).
David Jonaanpoika Näivä, s. 28.4.1827, Uiminniemestä anoo räätäliksi (§ 7).
24.10.1853 palaa talollinen Johan Kristerinpoika Pesarin asuinrakennus Keskisenpään kylässä ja hän pyytää siitä paloapua 1854 talvikäräjillä (§ 9).
1854 talvikäräjillä Juho Adaminpoika Muukka, s.
3.9.1825, Suontakaisesta anoo
pitäjän sepäksi (§ 4).
David Antinpoika Torvi, s. 23.10.1830, Sairalasta hakee suutarin oikeuksia (§ 7).
Fredrik Emanuelinpoika Stenberg, s. 18.7.1830, Suontakaisen kylästä hakee
räätälin oikeuksia. Emanuel Stenberg toimii pitäjän räätälinä (§ 8).
26.02.1854 valitaan pitäjänkokouksessa pitäjänmakasiinin johtokuntaan Erik Rasan, Jonas Pekkasen ja Antti Latun tilalle Moses Eliaanpoika Talka, Salomon Eliaanpoika Hietamies ja Gabriel Matinpoika Muukka.
09.04.1854 entinen siltavouti Johan Henrikinpoika Sorén kuolee 71 vuoden ikäisenä.
23.05.1854 on iso tulipalo Hongalla Kurkelassa (syyskäräjät § 4).
13.08.1854 valitaan pitäjänkokouksessa pastori Johannes Hertz kruunun nimismies Ahlströmin tilalle pitäjänmakasiinin hoitajaksi. Hän on jo hoitanut mainittua tehtävää Ahlströmin poissa ollessa.
10.09.-11.09.1854 pidetään piispantarkastus, jonka suorittaa Porvoon hiippakunnan piispa Carl Gustaf Ottelin. Pöytäkirja sisältää erittäin tarkat inventaariotiedot kirkon omaisuudesta.
27.09.1854 Johannes Hertz tulee kirkkoherra Karl Gustaf Strengin viransijaiseksi. Virkansa ohella hän alkaa opettamaan neliäänistä laulua seurakuntalaisille.
Pastori Johannes Hertz (1823 - 1888). Suomen musiikkilehti n:o 2/1933. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
1854 syyskäräjillä David Mooseksenpoika Kaijansinkko,
s. 5.12.1831, Juvolan kylästä
hakee pitäjän karvariksi (§ 12).
Juho Abelinpoika Suomalainen, s. 2.4.1834, Sutelan kylästä hakee pitäjän sepäksi (§ 14).
Itsellinen
Antti Esaianpoika Torvi, s. 30.9.1799, Ruohialan kylästä hakee pitäjän muurariksi (§ 15).
27.02.1855 talvikäräjillä Antti Jonaanpoika Kurki, s. 17.4.1833, Suonialan kylästä anoo pitäjän räätäliksi (§ 2).
02.03.1855 Keisari Nikolai I kuolee. Aleksanteri II tulee hallitsijaksi.
25.03.1855 valitaan pitäjänkokouksessa makasiinin johtokuntaan poislähtevien Salomon Sinkon, Antti Kapiaisen ja Antti Matteron tilalle Jonas Räipiö, David Adaminpoika Kapiain ja Israel Torvi.
1855 syyskäräjillä talollisen poika Adam
Benjamininpoika Ahtiainen tai Taipale, s. 16.3.1828, Ahtialan kylästä anoo
Lemin ja Taipalsaaren pitäjien sorvariksi (§ 3).
Talollisen poika
Elias Davidinpoika Hiiva, s. 13.9.1831, Pöllölän kylästä anoo pitäjän sorvariksi (§ 4).
Jonas Eliaanpoika Klemin kartanon muutto Juvolasta n:o 5 Taurin maalle n:o 4
(syyskäräjät § 97 ja § 278).
1856 henkikirjassa Mooses Joonaanpoika Suomalainen Suomalaisen kylästä mainitaan pitäjän puuseppänä.
03.02.1856 valitaan pitäjänkokouksessa kanttori Anders Laurén pitäjänmakasiinin hoitajaksi pastori Johannes Hertzin tilalle.
25.02.1856 valitaan pitäjänkokouksessa makasiinin johtokuntaan Gabriel Muukan, Moses Talkan ja Salomon Hietamiehen tilalle Matti Eliaanpoika Pekki Sairalasta, Gabriel Antinpoika Muhli Ruomista ja Heikki Eliaanpoika Nikunen Uiminniemeltä.
03.09.1856 pastori Johannes Hertz määrätään papiksi Rautjärvelle.
1856 syksyllä valmistuu pitäjäntupa.
1856 Saimaan kanavan rakennustyöt saadaan päätökseen.
12.11.1856 Anders Ulrik Wikstén tulee Karl Gustaf Strengin viransijaiseksi.
22.02.1857 valitaan pitäjänkokouksessa makasiinin johtokuntaan poislähtevien Israel Torven, David Kapialan ja Jonas Räipiön tilalle Salomon Davidinpoika Räipiö, Elias Adaminpoika Kapiain ja Elias Adaminpoika Torvi.
1857 syyskäräjillä itsellinen Adam Esaianpoika Okko
Juvolasta hakee maalariksi (§ 5).
Staffan Rasonius Juvolasta mainitaan kirkkovahtina (syyskäräjät § 186) ja Robert
Vilhelm Laurén koulumestarina (§ 299).
1857 Lemin pitäjäntupa rakennetaan kirkkoalueen pohjoislaitaan.
21.02.1858 valitaan pitäjänkokouksessa lähtevien Henrik Nikusen, Matti Pekin ja Gabriel Muhlin tilalle Heikki Gabrielinpoika Hietamies, Antti Adaminpoika Muukka ja David Antinpoika Tikka makasiinin johtokuntaan.
24.02.1858 talvikäräjillä David Antinpoika Torvi, s. 23.11.1830, Ruohialan kylästä hakee suutariksi (§ 4).
1858 syyskäräjillä Antti Jonaanpoika Parkkonen, s. 26.4.1839, Parkkolan kylästä anoo pitäjän karvariksi (§ 42).
25.01.1859 pitäjänkokouksessa pöytäkirja kirjoitetaan ruotsinkielen sijasta suomenkielellä. Siitä lähtien pöytäkirjat ovat suomenkielisiä.
20.02.1859 pitäjänkokouksessa valitaan poislähtevien Elias Adaminpoika Torven, Salomon Davidinpoika Räipiön ja Elias Adaminpoika Kapiaisen tilalle Matti Johananpoika Olkkonen, Petter Jöraninpoika Lensu ja Elias Antinpoika Uronen makasiinin johtokuntaan.
13.03.1859 pitäjänkokouksessa päätetään säännöt ”Reklaminti siemen ja säästö vara makasiinin hoitamisesta Lemin pitäjässä” ja kirjataan ne pöytäkirjaan.
23.09.1859 talolliset Adam Juhonpoika Häärä ja David Antinpoika Näivä saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Merenlahdessa.
29.09.1859 syyskäräjillä Adam Gabrielinpoika Olkku, s. 13.1.1837, Pöllölän kylästä hakee pitäjän karvariksi (§ 3).
19.11.1859 talollinen Adam Abrahaminpoika Pekkanen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kärmeniemessä.
19.11.1859 talollinen Adam Ristonpoika Rokka saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Ruomissa.
1860 pitäjän asukasluku on 3417 henkeä.
26.02.1860 pitäjänkokouksessa valitaan "Siemen ja Säästö vara makasiinin" hoitajaksi pastori A.U. Wikstén, jäseniksi johtokuntaan kuudennusmiehet Jonas Klemi ja David Mikkola sekä talonpojat Heikki Aataminpoika Klemi ja Jacob Suomalainen. Seurakunnan lukkari Antti Laurén valitaan kirjapitäjäksi ja Gabriel Kristerinpoika Pesari mittariksi.
Samassa kokouksessa valitaan eroavien Heikki Gabrielinpoika Hietamiehen, Antti Aataminpoika Muukan ja David Antinpoika Tikan sijaan Adam Matinpoika Näivä, Antti Jonaanpoika Narttu ja Matti Mikonpoika Suonia pitäjänmakasiinin johtokuntaan.
1860 talvikäräjillä Esaias Jonaanpoika Buuri, s. 12.8.1835, Parkkolan kylästä
hakee suutariksi. David Kuitto toimii pitäjän suutarina (§ 5).
David Antinpoika Torvi, s. 23.10.1830, Ruohialasta anoo pitäjän
muurarimestariksi. Isä Antti Esaianpoika Torvi toimii muurarimestarina pitäjässä
(§ 6).
21.04.1860 talollinen Tuomas Gabrielinpoika Kohonen saa perintökirjan osaan
kruununtilasta n:o 2 Kaamanniemessä.05.10.1860 talollinen Abraham Kristerinpoika Kohonen eli Juvonen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Kaamanniemessä.
05.10.1860 talollisen leski Regina Gabrielintytär Sairanen saa perintökirjaan osaan kruununtilasta n:o 8 Uiminniemessä.
12.10.1860 talollinen Antti Matinpoika Karhu saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kaamanniemessä.
12.10.1860 talollinen Gabriel Abelinpoika Kohonen eli Kermeniemi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Kaamanniemessä.
29.12.1860 talolliset Jonas Eliaanpoika, Elias Eliaanpoika, Fredrik Eliaanpoika ja Petter Eliaanpoika Räipiö saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 2 Sorvarilassa.
29.12.1860 talollinen Gabriel Matinpoika Taipale saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Kaamanniemessä.
13.02.1861 Albert Boman tulee kirkkoherra Strengin viransijaiseksi.
15.02.1861 talollinen Adam Jaakobinpoika Turku saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Huttulassa.
1861 talvikäräjillä talollinen Elias Kouvo Wainikkalan kylästä hakee paloapua palaneesta riihestä ja eloista (§ 16).
1861 talvikäräjillä annetaan ohjeet kalastuksesta (§ 116).
22.02.1861 talollinen Elias Matinpoika Huttunen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Huttulassa.
22.02.1861 talollinen Abraham Jonaanpoika Sairala eli Peuhkuri saa perintökirjan osan kruununtilasta n:o 3 Sairalassa.
17.03.1861 valitaan pitäjänkokouksessa lähtevien Matti Johananpoika Olkkosen, Petter Yrjönpoika Lensun ja Elias Antinpoika Urosen sijaan Abel Esaianpoika Uronen, Adam Lairi ja Elias Aataminpoika Lairi makasiinin johtokuntaan.
26.04.1861 talollinen David Matinpoika Poikulain saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 7 Uiminniemessä.
10.05.1861 talolliset Elias Matinpoika Hietamies ja Abraham Davidinpoika Hietamies saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Uiminniemessä.
28.06.1861 on kova ukonilma Lemillä, jolloin raesateet aiheuttavat tuhoja pelloilla.
03.07.1861 on kova ukonilma Lemillä (mainitaan syyskäräjien tuomiokirjassa).
12.09.1861 talollinen Gabriel Erikinpoika Karhu saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kaamanniemessä.
1861 syyskäräjillä talollinen Gabriel Davidinpoika Muukka eroaa lautamiehen tehtävästä (§ 243).
09.-10.10.1861 pidetään rovastintarkastus, jonka suorittaa Lappeen kirkkoherra, rovasti W. Hougberg.
19.10.1861 pidetään Lemin pappilan puustellin katselmus kirkkoherra Bomanin vaatimuksesta (talvikäräjät 1862 § 229).
29.11.1861 talollinen Paavo Juhonpoika Sinkko saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Metsolassa.
01.01.1862 talollinen Paavo Jaakobinpoika Sinkon riihi palaa eloineen Metsolan kylässä, josta hän hakee paloapua talvikäräjillä 1862 (§ 4).
01.03.1862 talollinen Gabriel Eliaanpoika Kurki saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Kurkelassa.
02.03.1862 pitäjänkokouksessa valitaan ”Elo Waraston Hoitokunnan” uudet jäsenet. Jäseniksi tulevat talolliset Antti Jukanen, David Pesari ja Antti Haiko. Eroavat jäsenet ovat talolliset Adam Näivä, Matti Suonia ja Antti Narttu.
Makasiinin varastossa on 627 tynnyriä ja 10 7/8 kappaa ruista. Tähän on lisättynä maksamattomina rästeinä 14 tynnyriä ja 29 kappaa ruista.
1862 Albert Boman perustaa Lemin seurakuntaan kirjaston.
27.06.1862 herastuomari Fredrik Gabrielinpoika Kuukka Kuukanniemestä kuolee 54 vuoden ikäisenä.
17.09.1862 syyskäräjillä tulee uusiksi lautamiehiksi Adam Parkkonen Parkkolasta ja Abel Nisonen Lavolasta.
01.03.1863 pitäjänkokouksessa valitaan ”Elo varaston Directionin eli Hoitokunnan Jäseniä”. Poismenevien jäsenten Abel Urosen, Elias Adaminpoika Maunun ja Adam Lairin tilalle valitaan Antti Eliaanpoika Olkkonen, Elias Esaianpoika Lairi ja David Yrjönpoika Uronen.
12.04.1863 päätetään pitäjänkokouksessa antaa 20 tynnyriä ruista makasiinista ”Suomen ylämaissa nälkää kärsiville”. Edellinen vuosi on ollut katovuosi varsinkin Pohjois-Suomessa. Samassa kokouksessa käsitellään lainakirjastoasiaa.
01.05.1863 Salomon Majander tulee Karl Strengin viransijaiseksi.
31.05.1863 päätetään pitäjänkokouksessa kirjaston perustamisesta ja pastori Majander tulee sen hoitajaksi.
02.06.1863 kirkkoherra Roschierin leski Katharina Elisabeth Roschier kuolee
09.08.1863 pitäjänkokouksessa valitaan talollinen Jonas Antinpoika Salmi Säätyvaltiopäivien valitsijamieheksi.
18.09.1863 Keisari Aleksanteri II avaa alkavat Säätyvaltiopäivät Helsingissä.
1863 Lemin kartta, johon on merkitty mm. kylät, tiet ja talot.
04.09.1863 talollinen Simon Zachariaanpoika Heikkinen eli Korpela saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 2 Heikkilässä.
13.09.1863 todetaan pitäjänkokouksessa, että isoin kirkonkello on särkynyt ja se pitää valaa uudestaan.
1863 syyskäräjillä Adam Antinpoika Pekki, s. 1.12.1842, hakee räätäliksi. Hän on toiminut sitä ennen räätäli Jonas Maunun oppilaana kolme vuotta (§ 6).
02.11.1863 talollinen Gabriel Adaminpoika Narttu saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 7 Ruomissa.
28.02.1864 pitäjänkokouksessa pastori Majander valitaan makasiinin hoitokunnan esimieheksi Wiksténin jälkeen. Hoitokunnan jäseniksi eroavien Antti Jukasen, David Pesarin ja Antti Haikon tilalle valitaan Elias Suonia, Antti Eljaksenpoika Kohonen ja Jonas Davidinpoika Muukka. Pastori Majander valitaan niin ikään Siemenrahaston hoitokunnan esimieheksi Wiksténin jälkeen. Hoitokunnan jäseniksi eroavien David Mikkolan ja Jaakko Suomalaisen tilalle valitaan Gabriel Suomalainen ja Elias Suomalainen Keskisenpäästä.
05.03.1864 talollinen Gabriel Kristerinpoika Uronen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Urolassa.
21.08.1864 käsitellään ja päätetään pitäjänkokouksessa makasiinin uudet säännöt eli uusi ”Wara Laina Makasiinin reglementti”. Säännöt lähetetään Keisarillisen senaatin vahvistettavaksi. Pöytäkirjasta ilmenee, että makasiinissa on 560 tynnyriä rukiita.
11.12.1864 pitäjänkokouksessa talollinen Gabriel Muukka valitaan makasiinin väliaikaiseksi esimieheksi eroavan pastori Majanderin tilalle.
06.02.1865 annetaan asetus kunnallishallinnosta maalla.
19.03.1865 pitäjänkokouksessa valitaan direktöri Anders Laurén makasiinin esimieheksi eli ”Förvalttareksi”. Samalla makasiinin ohjesääntöä oikaistaan.
15.03.1865 varanimismies Johan Antinpoika Turiain Wainikkalasta kuolee 75 vuoden ikäisenä.
Talvikäräjillä 1865 talollinen Mikko Adaminpoika Wärtö Huttulasta hakee
korvausta palaneesta ladosta (§ 53).
Talollinen Gabriel Eliaanpoika Kurki Kurkelan kylästä hakee korvausta palaneesta
rakennuksesta (§ 54).
17.05.1865 talollinen David Antinpoika Kouvo saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 2 Ruomissa.
04.06.1865 räätäli Antti Jonaanpoika Kurki Kurkelasta kuolee 32-vuotiaana.
19.06.1865 Keisarillinen Senaatti vahvistaa makasiinin ohjesäännön.
17.07.1865 talollinen Jonas Antinpoika Sihvo saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 6 Pöllölässä.
17.07.1865 talollinen Johan Davidinpoika Wärdö saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Wärdölässä.
21.08.1865 suutari Gabriel Adaminpoika Palola Juvolasta kuolee 48-vuotiaana.
21.09.1865 talollinen Elias Davidinpoika Kiesi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Parkkolassa.
21.09.1865 talollinen Juho Antinpoika Kuukka saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kuukanniemessä.
21.09.1865 talollinen Adam Tuomaanpoika Laurikainen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Ahtialassa.
25.09.1865 pidetään rovastintarkastus, jonka suorittaa Lappeen kirkkoherra, rovasti W. Hougberg.
10.10.1865 talollinen Adam Juhonpoika Metso saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Metsolassa.
18.10.1865 syyskäräjillä talollinen Gabriel Adaminpoika Partamies Kurkelasta
pyytää paloapua (§ 3).
Talollinen Matti Jaakobinpoika Uski Wainikkalasta pyytää paloapua (§ 5).
08.11.1865 pidetään Tallisen kestikievarin katselmus. Rakennuksen pituus on 18 kyynärää ja leveys on 15 kyynärää. Katselmuksen tekevät lautamiehet Adam Parkkola ja Salomon Parkkonen.
Vuoden lopulla puhkeaa Lemillä lavantautiepidemia (tyyfus).
14.01.1866 päätetään pitäjänkokouksessa, että katovuodesta johtuen makasiinilainoista ei tarvitse maksaa muuta kuin korkokapat.
20.02.1866 talollinen, kuudennusmies David Antinpoika Mikkola saa perintökirjan puoleen
kruununtilasta n:o 1 Mikkolassa.22.02.1866 kirkkovahti Staffan Rasonius kuolee 51-vuotiaana.
18.03.1866 valitaan pitäjänkokouksessa Gabriel Muukka ja Antti Klemi edelleen makasiinin johtokuntaan.
27.05.1866 Antti Rasonius valitaan suntioksi eli kirkonvartijaksi pitäjänkokouksessa.
14.07.1866 talollisen pojat Adam, Antti ja Mikko Antinpojat Kapiainen saavat perintökirjan kruununtilaan n:o 2 Kapialassa.
16.07.1866 talollinen Adam Gabrielinpoika Parkkonen saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 2 Parkkolassa.
17.08.1866 kirjoitetaan Tähti-lehdessä, että ”Pitäjässämme owat sudet olleet erinomaisessa raiwossa tänä kesänä. Ne owat kaataneet hewoisia, lehmiä ja lampaita” (n:o 33/1866, 17.8.1866 s. 2).
17.09.1866 palaa riihi Ruohialassa, josta talollinen David Jonaanpoika Saira hakee paloapua talvikäräjillä 1867 (§ 2).
16.11.1866 talollinen Moses Eliaanpoika Talka Ruomin kylästä valitaan yksimielisesti Säätyvaltiopäivien valitsijamieheksi kirkonkokouksessa.
1866 syyskäräjillä Adam Parkkonen Parkkolasta eroaa lautamiehen toimesta (§ 385).
31.12.1866 seurakunnan väkiluku on 3565 henkeä.
1866-1868 Suuret nälkävuodet. Normaalikuolleisuuden lisäksi kuolee noin 150 000 suomalaista kolmessa vuodessa nälkään ja tauteihin.
22.01.1867 alkavat Säätyvaltiopäivät, joissa hyväksytään valtiopäiväjärjestys. Sen nojalla tehdään valtiopäivät määräaikaisiksi.
1867 talvikäräjillä Antti Mooseksenpoika Kruskopp Taipaleen kylästä hakee sepän oikeuksia (§ 3).
1867 on ankara talvi koko maassa. Sato, joka tuhovuonna saatiin, osoitti viljassa 2 miljoonan ja perunoissa 600.000 tynnyrin vajausta (Helsingin Sanomat 24.2.1941)
07.03.1867 talolliset Antti Esaianpoika ja Mikko Esaianpoika Pukki saavat perintökirjan kruununtilaan n:o 5 Hyvärilässä.
17.03.1867 David Gabrielinpoika Muukka ja Antti Rasonius valitaan kirkonkokouksessa makasiinin hoitokuntaan.
14.04.1867 valitaan kunnalliskomitean jäsenet kirkonkokouksessa. Kunnankokouksen esimieheksi valitaan talollinen Emanuel Jonaanpoika Nisonen Nisolan kylästä ja varaesimieheksi talollinen Antti Moseksenpoika Kaijansinkko Suontakaisen kylästä.
Lautakunnan esimieheksi valitaan talollinen Gabriel Kouvo Lavolasta ja varaesimieheksi Erik Rasa Ruomista. Lautakunnan jäseniksi Salomon Hiiva Pöllölästä, Salomon Hietamies Uiminniemeltä, Salomon Esaiksenpoika Junnonen Keskisenpäästä, Matti Jaakonpoika Uski Wainikkalasta ja Simon Matinpoika Olkkonen Sutelasta. Varajäseniksi valitaan Adam Huttunen Suontakaisesta, Eljas Eljaksenpoika Kirvesmies Ruomista ja Antti Esaianpoika Puki Hyvärilästä. Kirjoitusmieheksi tulee Direktör kantor A. Laurén.
10.05.1867 talollinen Antti Juhonpoika Peuhkuri saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Sairalassa.
10.05.1867 talollnen David Davidinpoika Kiha saa perintökirjan kruununtilaan n:o 2 Tevanniemessä.
13.05.1867 päivätyssä kirjoituksessa Tähti-lehdessä kerrotaan seuraavaa: "Aidat tosin jo enemmiten näkywät kolmannelta osalta, mutta paljon on niitäkin, joista saadaan wasta seipäät nähdä ja paikoin on wielä yli kolme kyynärää lunta" (n:o 22/1867, 28.5.1867 s. 1-2) .
29.5.1867 päivätyssä kirjoituksessa Tähti-lehdessä kerrotaan seuraavaa: "Lemiltä. Sitä on harwoin nähty, että waikka eletään jo toukokuun wiimeisiä päiwiä, iin on lunta wiwlä miltei puoleksi" (n:o 25/1867, 18.6.1867 s. 1-2).
03.06.1867 päästään vielä hevosella Saimaan yli Lappeenrantaan.
26.07.1867 talollinen Salomon Antinpoika Honka saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Kurkelassa.
26.07.1867 talolliset Tuomas Martinpoika ja Simon Martinpoika Wärdö saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Wärdölässä.
31.12.1867 talolliset Alexander Adaminpoika ja Johan Adaminpoika Hakuli saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Hakulilassa.
31.12.1867 talollinen Antti Mooseksenpoika Kaijansinkko saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Suontakaisessa.
1868 on ankara talvi koko maassa.
29.02.1868 talollinen David Salomoninpoika Karhu ja hänen vaimonsa Eva Eliaantytär saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Suontakaisessa.
29.02.1868 talollinen Adam Martinpoika Taipale saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Wainikkalassa.
29.02.1868 talollinen David Antinpoika Wainikka ja hänen vaimonsa Eeva Juhontytär saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 2 Ithiässä.
26.06.1868 jahtivouti Gabriel Juhonpoika Turiainen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 7 Wainikkalassa.
12.07.1868 G.K. (Gabriel Kouwo) kirjoittaa Ilmarinen-lehteen: ”Mieltä murtawilla tunteilla silmäilee maamies wiljawainioitaan, jotka pitkällisessä poudasta ja ankarasta auringon helteestä owat suuresti surkastuneet, kuolleet ja kuihtuneet. Osa ruishalmeista täytyi jo kewäillä touwoksi tehdä, nyt pouta poltaa ne pois. Rukiit kuiwaa paikon ilman jywittä. Ohran wihne alkaa jo paikon pistää päätään, waan sen täytyy ikään kuin pistää piiloon ja kuiwaa tupelle.” Hän päättää kirjoituksensa sanoihin: "Tämän kirjoittaja on koettanut ja on siitä wakuutettu, että 1/3 osa jäkäläjauhoja on hywä leipä, jota ei ensinkään sowi olki-jauhoin ja m.m. werrata" (Ilmarinen n:o 28/1868, 17.7.1868 s. 2).
13.11.1868 talollinen David Jonaanpoika Saira saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 2 Sairalassa.
13.11.1868 talollinen David Jonaanpoika Peuhkuri saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Sairalassa.
30.06.1869 kuudennusmies Jonas Klemi kuolee 66-vuotiaana.
15.04.1869 Keisari Aleksanteri II vahvistaa ”Keisarillisen Majesteetin Armollisen Waltiopäiwäjärjestyksen Suomen Suuriruhtinanmaalle”.
1870 tammikuussa valitaan kunnallislautakunnan esimieheksi talollinen Moses Juhonpoika Muukka ja varaesimieheksi talollinen Taawi Saira Sairalan kylästä.
01.04.1870 Gabriel Kouwon (Kouvon) kirjoitus julkaistaan Ilmarinen- lehdessä kansakoulun saamiseksi Lemille. Kirjoituksessa on kunnan esimies E. Nisosen kirje kansakoulun perustamisen puolesta. Asiaa olivat kannattaneet tammikuun pitäjänkokouksessa Kouwon ohella kunnan esimies E. Nisonen, kanttori A. Laurén ja lautamies A. Huttunen (Ilmarinen n:o 13/1870 s. 2-3).
15.06.1870 läänin kuvernööri vierailee Lemillä.
22.06.-23.06.1870 pidetään piispantarkastus, jonka suorittaa teologian professori ja Porvoon piispa, tohtori Frans Ludvig Schauman. Hän on ollut keskeinen tekijä vuoden 1869 kirkkolain valmistelussa.
01.07.1870 astuu voimaan uusi kirkkolaki.
16.07.1870 valitaan uuden kirkkolain mukainen kirkkoraati kirkonkokouksessa. Esimieheksi tulee kirkkoherra. Jäseniksi tulevat lukkari Anders Laurén ja talolliset Antti Klemi Juvolasta, Erik Rasa Ruomista, Jonas Tuuliainen Uiminniemeltä, Antti Mooseksenpoika Kaijansinkko Suontakaisesta, Mikko Davidinpoika Olkkonen Sutelasta ja Matti Adaminpoika Kuukka Kuukanniemestä.
Valitaan kylänvanhimmat: Keskisenpäähän Aron Okko, Mikkolaan Gabriel Gabrielinpoika Korpela, Ruomiin Gabriel Muhli, Uiminniemelle Antti Tuomaanpoika Hakonen, Uimin-peräkylään Salomon Hietamies, Kaamanniemelle Abel Karhu, Jokivarrelle Jonas Ahtiainen ja Gabriel Eliaksenpoika Kärmeniemi, Sairalaan Antti Lattu ja Moses Muukka, Nisolaan Elias Ruohia, Kurkelaan Elias Partamies, Sutelaan Simon Matinpoika Olkkonen, Huttulaan Benjamin Adaminpoika Huttunen, Parkkolaan Emanuel Kiesi, Wainikkalaaan Anders PienWainikka, Hyvärilään Aron Sinkko, Wärtölään Antti Gabrielinpoika Huttunen, Juvolaan Simon Näivä, Iitiään Salomon Kirvesmies ja Taipaleeseen Elias Wilhu.
Päätetään tehdä välttämättömiä korjauksia kirkkoon.
24.07.1870 koulumestari Robert Laurén kuolee 41-vuotiaana.
31.08.1870 tekee kuvernööri päätöksen ”Hautaus ja kirkko-plaanien laajentamisesta tässä pitäjässä”.
03.09.1870 pidetään kokous kauppapuodin asettamiseksi Lemille.
26.09.1870 Kommissiom maanmittari I. Poppius tekee kustannusesityksen ja piirustuksen kirkon parannusta varten.
03.10.1870 valitaan kirkonkokouksessa rakennuskomitea kirkon korjaustöitä varten. Siihen kuuluvat lukkari Anders Laurén, talolliset Antti Jonaksenpoika Klemi Juvolasta, Adam Talka Keskisenpäästä ja Emanuel Jonaksenpoika Nisonen Nisolasta.
17.12.1870 Kommission maanmittari I. Poppiuksen kustannusesitys ja piirustus kirkon parannusta varten hyväksytään kirkonkokouksessa. Sitä ei hyväksytä myöhemmin viranomaisissa.
01.07.1871 käsitellään kirkonkokouksessa kirkon korjausasiaa.
01.09.1871 julkaistaan Ilmarinen-lehdessä edesmenneen kirkkoherra Jacob Roschierin kirjoittama kertomus Lemistä otsikon Muinaistietoja Saimaan lounaispuolelta III alla (Ilmarinen n:o 35/1871 s. 1-2).
13.04.1872 entinen kuudennusmies, talollinen David Antinpoika Mikkola kuolee 71-vuotiaana (edesmenneen isäni Edvard Mikkolan isoisän Mikko Mikkolan isoisä ).
20.04.1872 Läänin arkkitehti W. von Karm on tehnyt uuden rakennuspiirustuksen ja kustannusarvion, joka nyt esitetään kirkonkokouksessa.
12.08.1872 talollinen Filip Juhonpoika Turku saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Huttulassa.
18.09.1872 talollinen Matti Adaminpoika Kapiainen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kapialassa.
04.02.1873 talollinen Elias Heikinpoika Skinnari saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Ithiässä.
19.05.1873 vuosia virkavapaana ollut rovasti Karl Gustaf Streng kuolee 89 vuoden ikäisenä Helsingissä.
06.09.1873 valitaan kirkonkokouksessa jäsenet kirkkolain 335 §:n mukaan kirkkoraatiin. Jäseniksi tulevat Antti Jonaksenpoika Klemi Juvolasta, Matti Kuukka Kuukanniemestä, Jonas Tuuliainen Uiminniemeltä, Antti Moseksenpoika Kaijansinkko (valitaan uudelleen) Suontakaisesta, Elias Gabrielinpoika Salmi Sutelasta ja Erik Esaianpoika Rasi (valitaan uudelleen) Ruomista. Pois jää vanhoista jäsenistä Mikko Davidinpoika Olkkonen Sutelasta.
Kirkkolain 312 §:n mukaan valitaan edusmiehiksi kanttori Anders Laurén, Johan Olkkonen ja Antti Klemi.
27.10.1873 räätäli Robert Fredrikinpoika Stenberg kuolee Keskisenpäässä.
12.04.1874 toimitetaan kirkkoherran vaali.
05.06.1874 talollinen Antti Adaminpoika Turku saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Huttulassa.
20.06.1874 valitaan kirkonkokouksessa kirkkolain 335 §:n ja 336 §:n mukaan kirkkoraadin jäsenet: Antti Moseksenpoika Kaijansinkko Suontakaisesta, Elias Gabrielinpoika Salmi Sutelasta, Erik Esaianpoika Rasa Ruomista, Antti Jonaanpoika Klemi (uudelleen), Jonas Tuuliainen (uudelleen) ja Matti Kuukan tilalle David Gabrielinpoika Luukas Hyvärilästä.
Kylänvanhimmiksi valitaan kirkkolain 347 §:n mukaan: Keskisenpäähän Matti Talka, Mikkolaan Esaias Heikkinen, Ruomiin Gabriel Muhli, Uiminniemi-kylään Henrik Hakonen, Uiminniemi-peräkylään Salomon Hietamies, Kaamanniemelle Abel Karhu ja David Häärä, Jokivarrelle Jonas Ahtiainen ja Gabriel Eliaksenpoika Kärmeniemi, Pöllölään Gabriel Nisonen, Sairalaan Antti Lattu ja Moses Muukka, Nisolaan Elias Ruohia, Kurkelaan Abel Haiko, Sutelaan Simon Olkkonen, Huttulaan Benjamin Huttunen, Parkkolaan Emanuel Kiesi, Wainikkalan Antti PienWainikka, Sydänmaahan Gabriel Salmi, Hyvärilään Aron Sinkko, Wärtölään Antti Hakonen, Juvolaan Antti Nupponen, Iitiään Salomon Kirvesmies, Taipaleeseen Elias Wilhu, kirkonkylään Erik Rasa ja Suonialaan Adam Pesari.
1874 tehdään kirkossa perinpohjainen korjaus. Sakasti tehdään nykyiselle paikalle, lukkarin lauluparveke puretaan. Kirkon katto peitetään päreillä, ikkunat suurennetaan ja toimitetaan kirkon ulko- ja sisämaalaus (Taavetti Sinkko: Kuvauksia Lemin oloista 200 vuoden aikana).
Kirkon kattoon tehdään seuraava merkintä: ”Tämä temppeli korjattu w. 1874 A Klemi M. S. J. N. H. T.” (Antti Klemi, Moses Suomalainen, Jonas Nikunen ja Heikki Tuuliainen. Alttarin yläpuolelle maalataan raamatunlause: 96. Ps:9.
09.10.1874 pidetään kirkonkokous, jossa käsitellään korjaukseen liittyviä asioita. Samalla päätetään hankkia kaksi uutta ”brongsi ruunua” ja kolme ”rauta-pläkkistä ruunua”.
09.02.1875 talollinen Aron Juhonpoika Okko saa perintökirjan osaan tilasta n:o 1 Sorvarilassa.
09.02.1875 talollinen David Jaakobinpoika Salmi saa perintökirjan osaan tilasta n:o 5 Sutelassa.
09.04.1875 pidetään rovastintarkastus.
01.05.1875 Salomon Majander valitaan Lemin kirkkoherraksi (1875-1886).
17.07.1875 valitaan kirkonkokouksessa talollinen Johan Olkkonen Sutelasta Turussa kesäkuussa 1876 pidettävään yleiseen kirkolliskokoukseen.
05.08.1875 pidetään pappilan katselmus.
20.08.1875 todetaan kirkonkokouksessa, että David Torvi Torviniemestä on korjannut ja maalannut kellotapulin sopimuksen mukaan.
12.06.1876 julkaistaan pitkä kirjoitus Lemistä Uusi Suomettaressa. Tekijä on nimimerkki ”Yrjö ukon perillinen”. Kirjoituksesta kerrotaan, että makasiinissa on neljä ja puoli sataa tynnyriä rukiita sekä siemenviljavarasto, joka rahaksi muutettuna vastaa 6272 markkaa. (Uusi Suometar n:o 69/1876, 12.6.1876 s. 1-2).
05.08.1876 valitaan kirkonkokouksessa kirkkoraadin jäseniksi edesmenneitten talollisten Erik Esaiaksenpoika Rasan Ruomista ja David Gabrielinpoika Luukkaan Hyvärilästä tilalle talolliset Adam Matinpoika Talka ja lautamies Antti Huttunen Huttulasta.
14.09.1876 talollinen Fredrik Juhonpoika Kangasmäki ja hänen vaimonsa Maria Adamintytär saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Keskisenpäässä.
29.09.1876 pidetään piispantarkastus, jonka suorittaa teologian professori ja Porvoon piispa, tohtori Frans Ludvig Schauman.
26.02.1877 talollinen David Mikonpoika Marttinen ja hänen vaimonsa Maria Adamintytär sekä viimeksi mainitun sisar Eva Adamintytär Ahtiainen saavat perintökirjan kruununtilasta n:o 1 Ahtialassa.
10.11.1877 Nuorukainen Elias Muukka Lemin pitäjästä, joka on osoittanut erinomaista taipumusta maalaustaiteeseen, on Helsingistä lähtenyt Düsseldorfiin, harjaantuakseen mainitun kaupungin kuuluisissa maalauskouluissa oikeaksi taiteilijaksi (Ilmarinen n:o 88/1877).
26.03.1878 talollinen David Juhonpoika Uronen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Urolassa.
27.12.1878 annetaan Asewelwollisuuslaki.
24.01.1879 kuntakokouksessa tehdyn yksimielisen päätöksen perusteella lähetetään nöyrä pyyntö saada suomenkielisiä pöytäkirjoja ilman erityistä pyyntöä kihlakunnan tuomarille (Ilmarinen n:o 25/1879 s. 6).
1879 Lemin pappila valmistuu.
1880 tammikuussa kunnallislautakunnan esimieheksi ja varaesimieheksi valitaan talollinen Moses Juhonpoika Muukka ja talollinen Taawi Saira seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
13.03.1881 Keisari Aleksanteri II kuolee terroristin pommi-iskun seurauksena. Aleksanteri III tulee hallitsijaksi.
22.04.1881 annetaan uskollisuus- ja alamaisuusvala H.M. Keisari Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III:lle ja Perintöruhtinaalle Haapaharjun käräjäkartanossa Vainikkalan kylässä. Ulkona paljastetuin päin, kaksi etusormea ylösnostettuna luki kansa tuomarin perässä valan sanat.
16.05.1881 tapahtuu asevelvollisuus-arvannosto Lappeenrannassa. Siellä on 43 lemiläistä nuorukaista, joista 31 osallistui arvannostoon. Kolme tarjoutui vakinaiseksi, jotka ensin keskenään nostivat arvan ja pyysivät kaartiin (Ilmarinen n:o 55/1881, 13.7.1881 s. 3).
1881 elokuussa valitaan maapäivävaalien valitsijamiehiksi ratsutilalliset, kunnan esimies David Muukka ja lautakunnan esimies Moses Juhonpoika Muukka.
31.12.1881 seurakunnan väkiluku on 3856 henkeä.
1882 maaliskuussa kunnan esimieheksi valitaan talollinen Elias Tikka ja lautakunnan esimieheksi lukkari Anders Laurén.
23.11.1882 Lemin ja Taipalsaaren käräjäkunnan yhteinen nimismies Anders Johan Brofedlt kuolee.
02.02.1883 talollinen Gabriel Adaminpoika Suomalainen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Suomalaisessa.
1883 pidetään kunnallisvaalit Lemillä.
22.04.1884 talollinen Gabriel Gabrielinpoika Yläsalmi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Sutelassa.
29.10.1885 talollinen David Staffaninpoika Wilhu saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Nisolassa.
31.12.1885 seurakunnan väkiluku on 4010 henkeä, joista miespuolisia on 1967 ja naispuolisia on 2043 henkeä.
05.01.1886 talollisen leski Anni Kapiaisen riihi palaa ruisahoksineen Jokiwarren kylässä.
02.03.1886 talollinen Gabriel Gabrielinpoika Korpela saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Laakkolassa.
02.03.1886 talollinen Antti Antinpoika Junnonen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Wainikkalassa.
02.03.1886 talollinen Antti Matinpoika Partamies saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Kurkelassa.
02.09.1886 rovasti Salomon Majander kuolee 64 vuoden ikäisenä Lemin pappilassa. Muistokirjoitus Wiipurin Sanomissa n:o 140/1886, 7.9.1886 s. 2.
1886 Arthur Lorenz Gulin tulee vt. kirkkoherraksi.
05.10.1886 talolliset David Antinpoika ja Elias Jonaanpoika Juvonen saavat perintökirjan kruununtilaan n:o 1 Juvolassa.
03.11.1886 torppari E. Torwen kaikki huoneet palavat Kurkelan kylässä.
01.01.1887 Lemin väkiluku on yhteensä 4013 henkilöä, joista miespuolisia on 1956 ja naispuolisia 2057 henkilöä.
05.01.1887 Wiipurin Sanomissa julkaistaan kirjoitus "Kirjeitä maaseuduilta", jossa kerrotaan Lemin seurakunnan historiasta (n:o 2/1887 s. 3).
19.01.1887 perustetaan Lemin ompeluseura. Ompeluseuran tarkoituksena on koota ja walmistaa sekä waroja että waateapua köyhiä lapsia warten tulewan koulunkäynnin waralle.
16.04.1887 talolliset Heikki Antinpoika, David Antinpoika ja Antti Antinpoika Taipale saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Sutelassa.
31.05.1887 talolliset Paavali Mikonpoika ja Fredrik Mikonpoika Junnonen sekä heidän veljenpoikansa Adam Adaminpoika ja David Adaminpoika Junnonen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Hyvärilässä.
05.06.1887 talollinen Mikko Davidinpoika Olkkonen ja hänen veljenpoikansa Johannes Juhonpoika ja Jonas Juhonpoika Olkkonen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Sutelassa.
26.10.1887 talolliset Salomon Jonaanpoika Nupponen ja Simon Matinpoika Sairanen saavat perintökirjan kruununtilaan n:o 2 Nuppolassa.
1888 perustetaan kirkkoherra A.L. Gulinin toimesta pyhäkoulut.
21.01.1888 kunnankokouksessa valitaan kunnallislautakunnan esimieheksi ja kirjuriksi entinen kunnallislautakunnan esimies ja kirjuri tirehtööri A. Laurén ja kunnankokouksen puheenjohtajan talollinen Gabriel Kouvon tilalle talollinen Mooses Holopainen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Kunnallislautakunnan varaesimieheksi valitaan kauppias David Klemi ja kunnankokouksen varaesimieheksi talollinen Salomon Kirvesmies.
04.02.1888 Lemin ja Taipalsaaren nimismies B. Lagercranz siirtyy muualle ja tilalle tulee Konstantin Järnefelt.
09.02.1888 talollinen Matti Abelinpoika Uronen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Urolassa.
1888 helmikuussa lukkari Anders Laurén valitaan pitäjän rokottajaksi.
1888 heinäkuussa entinen aliupseeri Elias Turku määrätään pitäjän jahtivoudiksi.
03.11.1888 päätetään kirkko, kellotapuli ja pappilan rakennukset vakuuttaa kirkonkokouksessa.
01.12.1888 H.K.M. nimittää Artjärven kirkkoherra Jakob Wilhelm Bärlundin Lemin kirkkoherraksi.
Kirkkoherra Jakob Wilhelm Bärlund (1846 - 1898). Nuorisoseura n:o 20/1913. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
31.12.1888 seurakunnan väkiluku on 4078 henkeä, joista miespuolisia on 1998 ja naispuolisia on 2080 henkeä.
1889 Lemillä on 173 kruunutilaa ja 105 perintötilaa (Henrik Kouvo: "Kertomus Lemin pitäjästä" s. 36.)
04.02.1889 läänin käsityönopettaja Taavetti Tuhkanen saapuu Abel Karhun taloon antamaan opetusta maanviljelyskalujen ja huonekalujen tekemiseen runsaslukuiselle oppilaskunnalle.
05.02.1889 julkaistaan Lappeenrannan Uutisissa artikkeli Gabriel Muukasta kellonrakentajana (n:o 10/1889 s. 2).
13.03.1889 pidetään kirkolla tulokseton kokous kansakoulun perustamiseksi.
27.04.1889 pidetään kirkonkokous, jossa päätetään kaunistaa kirkkoa sisältä ja ulkoa. Sisälle hankitaan kaksi uutta kynttiläkruunua ja ulkomaalaus tullaan suorittamaan kellotapuli mukaan lukien.
01.05.1889 ”Lemin lainakirjastossa, joka perustettu wuotena 1863, on nykyään 899 kirjateosta. Näistä kuuluu 391 eri teosta hengellisiin ja 508 teosta maallisiin kirjoihin” (Wiipurin Sanomat n:o 100/1889 s. 2).
19.05.1889 talollinen Antti Kiihan tuparakennus palaa poroksi Tevaniemen kylässä.
23.05.1889 Viipurin läänin kuvernööri kenraalimajuri Johan Axel Gripenberg vierailee Lemillä (Lappeenrannan Uutiset n:o 43/1889, 4.6.1889 s. 3).
12.06.1889 pidetään kuntakokous kansakoulun perustamiseksi, joka ei saa kannatusta.
21.06.1889 pidetään Lemillä laatuaan ensimmäinen kansanjuhla ja arpajaiset. "Torwisoittoa (Wiipurin pataljoonan soittokunta), puheita, laulua, leikkejä ja tanssia."
31.07.1889 talolliset Antti Esaianpoika ja Elias Esaianpoika Junnonen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Hyvärilässä.
16.10.1889 talolliset Adam Adaminpoika ja Antti Adamipoika Lensu saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Hyvärilässä.
16.10.1889 talolliset Gabriel Erikinpoika ja Adam Antinpoika Tikka saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Suonialassa.
31.12.1889 seurakunnan väkiluku on 4073 henkeä, joista miespuolisia on 2004 ja naispuolisia on 2069 henkeä.
20.01.1890 läänin käsityönopettaja Taavetti Tuhkanen saapuu Abel Karhun taloon antamaan opetusta runsaslukuiselle oppilaskunnalle. Opetus kestää noin kolme viikkoa.
28.01.1890 talollinen Antti Antinpoika Kuukka saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Kurkelassa.
04.02.1890 talvikäräjillä tulee lautamiehiksi entisenä Abel Nisonen ja uusina Aatami Talka ja Elias Tikka.
10.02.1890 Senaatti päättää, että Lemin seurakunta on emäseurakunta ja yksistään kirkkoherran hoidettava.
24.02.1890 agronomi A. Hylden pitää luennon peltojen ja niittyjen ojituksestra ja vuoroviljelyksetä kunnantuvassa. Kuulijoita on noin 100 miestä.
12.04.1890 talollinen Adam Davidinpoika Wainikka saa perintökirjan osaan kruununtilasta n: 2 Wainikkalassa.
21.04.1890 talollinen Elias Mooseksenpoika Turku sekä veli Adam Mooseksenpoika ja sisaret Anna Liisa, Ida ja Miina Mooseksentyttäret Turku saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 2 Huttulassa.
23.04.1890 talollinen David Juhonpoika Kangasmäki saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Wainikkalassa.
25.04.1890 talolliset Elias Esaianpoika, Jonas Esaianpoika ja Henrik Esaianpoika Kangasmäki sekä Mikko Mikonpoika ja Antti Mikonpoika Kangasmäki sekä Anna Liisa Mikontytär Kangasmäki saavat perintökirjaan osaan kruununtilasta n:o 4 Wainikkalassa.
01.05.1890 Vt. kirkkoherra J.W. Bärlund tulee vakinaiseksi kirkkoherraksi.
02.07.1890 raivoaa hirmumyrsky aiheuttaen Itä-Suomessa paljon vahinkoa. "Hirmumyrsky Itä-Suomessa" Lappeenrannan Uutiset n:o 73/1890, 8.7.1890 s. 3.
05.07.-07.07.1890 pidetään piispantarkastus, jonka suorittaa Porvoon hiippakunnan piispa Carl Henrik Alopaeus.
06.07.1890 piispa Alopaeus asettaa Jacob Wilhelm Bärlundin kirkkoherranvirkaan.
28.07.1890 valitaan Lemillä valtiopäivämiesvalitsijoiksi Taawi Muukka, Mooses Muukka ja Kaapriel Kouwo.
1890 perustetaan kirkkoherra Bärlundin toimesta Lemin lauluseura.
13.10.1890 Peuhkurin talon torpparin Kaapo Imeläisen asuinrakennus palaa Suontakaisen kylässä.
29.11.1890 Kuntakokous valitsee suntio Antti Rasoniuksen postinhoitajaksi.
31.12.1890 seurakunnan väkiluku on 4133 henkeä.
11.01.1891 pidetään kokous yksityisen kauppayhtiön perustamiseksi Lemillä.
11.01.1891 talollinen Aatami Karhu kuolee 52 vuoden ikäisenä. Henkilökuva hänestä on Wiipurin Sanomissa n:o 11/1891, 15.1.1891 s. 3.
17.01.1891 talollinen Antti Jonaanpoika Klemi saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 5 Juvolassa.
17.01.1891 talollinen Fredrik Petterinpoika Lensu sekä hänen veljensä David ja Juho Lensu saavat perintökirjan kruununtilaan n:o 1 Keskisenpäässä.
17.01.1891 talollinen Antti Eliaanpoika Maunu saa perintökirjan kruununtilaan n:o 3 Nisolassa.
17.01.1891 talollinen Antti Salomoninpoika Sinkko saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Sutelassa.
20.03.1891 talollinen Adam Erikinpoika Remunen ja hänen vaimonsa Eva Eliaantytär saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Huttulassa.
28.03.1891 talollinen Adam Jonaanpoika Kiesi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Parkkolassa.
06.04.1891 talollinen Antti Heikinpoika Pekkanen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kärmeniemessä.
08.04.1891 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura palkitsee talollinen H. Kouwon kansanrunokokoelmasta.
05.05.1891 pidetään kutsuntoihin liittyvä asevelvollisuustarkastus Lemillä.
1891 huhtikuussa asioitsija Antti Lindh ja talollinen Matti Punkka rakentavat höyrymyllyä kirkon lähelle Lahnajärven rannalle.
20.06.1891 talollinen Elias Gabrielinpoika Klemi saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 4 Juvolassa.
20.06.1891 talollinen Erik Mooseksenpoika Kaijansinkko ja hänen vaimonsa Walborg Jonaantytär Klemi saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 5 Juvolassa.
10.07.1891 talollisen leski Eva Adamintytär Karhu saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 2 Juvolassa.
10.07.1891 talolliset Gabriel Gabrielinpoika ja Elias Gabrielinpoika Kuukka sekä heidän sisarensa Liisa Gabrielintyrär Kuukka saavat perintökirjaan osaan kruununtilasta n:o 1 Kuukanniemessä.
10.07.1891 talolliset Adam Eliaanpoika, David Eliaanpoika ja Elias Eliaanpoika Wilhu saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 2 Nisolassa.
10.07.1891 talollinen Matti Antinpoika Haiko saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Suontakaisessa.
1891 perustetaan Lemille lauluseura, joka saa nimekseen "Lemin Lauluseura."
Kirkkokuoron perustajia. Takana vasemmalla on Fredrik Okko. Edessä toinen vasemmalta on Elias Kaijansinkko ja hänen vieressään oikealla on lukkari director cantus Anders Laurén sekä hänestä oikealla takana on Antti Okko ja vieressä Taavi Okko. Kirkkoherra J.W. Bärlund puuttuu kuvasta. © Professori emeritus Paavo Okko.
18.08.1891 vastaisena yönä vierailee ankara halla Lemillä. "Halla oli niin kowaa laatua, että alanko=paikoilla oli wesilätäköt jäässä."
22.08.1891 talollisen poika Matti Kouwo kuolee 46 vuoden ikäisenä. Hän tilasi lukuisan määrän lehtiä kotitaloonsa, jotka hän sitoi sitten koviin kansiin. Hän harrasti itse opittua kirjansitomista ja maalarin tointa. Lisäksi hän toimi monena vuonna kiertokoulun opettajana. Muistokirjoitus on Lappeenrannan Uutisissa n:o 99/1891, 3.9.1891 s. 3.
05.09.1891 julkaistaan ilmoitus höyrymyllyn valmistumisesta Lappeenrannan Uutisissa.
17.10.1891 talollinen Mikko Antinpoika Suonia saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Suonialassa.
23.10.1891 talollinen Heikki Pekanpoika Taipale saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Huttulassa.
09.11.1891 Joonas Marttisen riihi kauroineen palaa poroksi.
22.11.1891 Lemin lauluseura antaa muistolahjana "johtajalleen, kierto=koulun opettajalle Matti Peuhkurille hopeisen ankkurikellon perineen sekä tahtipuikon. Kellon kuoreen on piirretty: Muisto Lemin lauluseuran jäseniltä M. Peuhkurille 18 22/11 1891."
29.11.1891 Adventtina kirkkokuoro laulaa ensimmäisen kerran Hoosiannaa ja muut veisuut Lemin kirkon jumalanpalveluksessa.
05.12.1891 talollinen Mikko Matinpoika Salmi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Hyvärilässä.
05.12.1891 talolliset Gabriel Antinpoika ja Jonas Antinpoika Metso saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Metsolassa.
05.12.1891 talolliset Joonas Heikinpoika ja Tuomas Heikinpoika Nikunen saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 10 Uiminniemessä.
31.12.1891 seurakunnan väkiluku on 4210 henkeä.
04.01.1892 läänin käsityönopettaja Taavetti Tuhkanen saapuu Abel Karhun taloon antamaan opetusta käsityössä 28.1.1892 saakka (Wiipurin Sanomat n:o 24/1892, 30.1.1892 s. 2).
12.01.1892 suutari Abel Adaminpoika Muhli kuolee.
29.02.1892 talollinen Abraham Abrahaminpoika Sinkko ja hänen veljensä Elias Abrahaminpoika Sinkko saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Sutelassa.
29.02.1892 talollinen Henrik Kouvo saa valmiiksi hyvin seikkaperäisen 80-sivuisen kirjoituksen "Kertomus Lemin pitäjästä". Kirjoitus perustuu perimätietoihin ja lähteisiin. Kirjoitus on tallennettuna Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistossa (Signum 70) Helsingissä.
18.03.1892 Taipalsaaren ja Lemin nimismies Konstantin Järnefelt kuolee 35 vuoden iässä.
26.03.1892 talollinen Elias Matinpoika Immeläinen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Sairalassa.
26.03.1892 talollinen Emanuel Matinpoika Saira saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Uiminniemessä.
26.03.1892 talollinen Elias Matinpoika Immeläinen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Sairalassa.
26.03.1892 talollinen Emanuel Matinpoika Saira saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Uiminniemessä.
03.04.1892 pidetään kansakoulun kannattajayhdistyksen perustava kokous.
04.04.1892 talollinen Elias Eliaanpoika Huttunen ja hänen sisarensa Maria Eliaantytär Huttunen sekä heidän edesmenneen veljensä David Eliaanpojan lapset Antti ja Armas Davidinpojat saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Huttulassa.
04.04.1892 talollisen tytär Beata Davidintytär Ruohia ja hänen vävynsä David Abrahaminpoika Hietamies saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Ruohialassa.
04.04.1892 talollinen Mikko Simonpoika Olkkonen ja talollisen pojat Adam, Antti, David ja Gabriel Simonpojat Olkkonen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Sutelassa.
00.04.1892 Lääninhallitus määrää Suojärven piirin kruununnimismies Oskar T. Nordströmin Taipalsaaren ja Lemin nimismiehen virkaan.
04.06.1892 talollinen Antti Gabrielinpoika Sinkko saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Sutelassa.
14.06.1892 talolliset Elias Matinpoika, Antti Matinpoika, David Matinpoika ja Jonas Matinpoika Kapiainen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kapialassa.
14.06.1892 talollinen Mikko Jeremianpoika Punkka ja hänen vaimonsa Anna Gabrielintytär sekä miniä Margaretha Gabrielintytär Salmi saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 5 Sutelassa.
14.06.1892 talolliset Antti Juhonpoika, Adam Juhonpoika, Elias Juhonpoika , David Juhonpoika ja Jonas Juhonpoika Buuri sekä heidän sisarensa Eva Johantytär Buuri saavat perintökirjan kruununtilaan n:o 1 Tevaniemessä.
29.10.1892 valitaan suntio Antti Rasonius postiaseman hoitajaksi kuntakokouksessa.
26.11.1892 talollinen Elias Erikinpoika Tikka ja hänen vaimonsa Eva Tuomaantytär Hietamies saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Uiminnimessä.
27.11.1892 pidetyssä kokouksessa Lemin kansakoulun kannattajayhdistys päättää perustaa kansakoulun syksyllä 1893 Lemille.
00.12.1892 höyrymyllyn yhteyteen on saatu valmiiksi yksiraaminen sahalaitos Antti Lindhin ja Matti Punkan toimesta. Mallit sahalaitokseen teki Matti Punkka ja ne valmistettiin Warkauden tehtaalla.
1892 joulukuussa tulee Taipalsaaren ja Lemin kruunun nimismieheksi Räisälän nimismies K.W. Holländer. Nordström siirtyy Räisälän nimismieheksi.
31.12.1892 seurakunnan väkiluku on 4230 henkeä.
07.02.1893 talollinen Adam Adaminpoika Heikkeri saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Huttulassa.
07.02.1893 talollinen Mikko Jonaanpoika Häärä ja hänen alaikäiset sisarukset Antti ja Hilda Häärä saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Kaamanniemessä.
01.03.1893 Keisarillisen Senaatin luvalla perustetaan postiasema Lemille. Postitoimiston hoitajana toimii suntio Antti Rasonius.
27.03.1893 talollisen tyttäret Walborg Heikintytär, Eva Heikintytär ja Liisa Heikintytär Narttu sekä heidän veljensä Heikki Heikinpoika Narttu saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 7 Ruomissa.
00.06.1893 Lemin ja Taipalsaaren nimismies K.W. Holländer eroaa sairauteen vedoten nimismiehen virasta. Tilalle tulee vt:nä kanslisti A. Pöllänen.
03.07.1893 talollinen Antti Adaminpoika Korttinen saa perintökirjan kruununtilaan n:o 2 Ahtialassa.
00.07.1893 kuvernööri määrää kruununnimismiehen virkaan lääninkanslisti J. Pirhosen Lemin ja Taipalsaaren piiriin.
03.07.1893 talollinen David Adaminpoika Suomalainen eli Hovi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Suomalaisessa.
14.07.1893 vastaisena yönä halla aiheuttaa tuhoja Lappeella, Taipalsaarella, Luumäellä ja Lemillä.
13.07.1893 talollinen Benjamin Adaminpoika Huttunen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Huttulassa.
13.07.1893 talolliset Adam Eliaanpoika, Antti Eliaanpoika ja Elias Eliaanpoika Olkkonen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Sutelassa.
13.07.1893 talollinen Adam Antinpoika Taipale ja hänen sisarensa Eva Antintytär Taipale saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Taipaleessa.
13.07.1893 talollinen Elias Eliaanpoika Torvi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Torvenniemessä.
13.07.1893 talollinen Mikko Adaminpoika Himmi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Wainikkalassa.
13.07.1893 talollinen Mikko Adaminpoika Himmi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 8 Wainikkalassa.
18.07.1893 talolliset Mikko Adaminpoika, Matti Adaminpoika, Elias Adaminpoika, David Adaminpoika, Abel Adaminpoika ja Adam Adaminpoika Olkkonen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kuukanniemessä.
02.08.1893 Ukkonen tappaa lehmän ja polttaa Matti Kangamäen tallin Torviniemen kylässä.
1893 elokuussa opettaja A. Karttunen Kangaslammilta valitaan perustettavan kansakoulun opettajaksi.
13.08.1893 valitaan valtiopäivämies-valitsijoiksi lautakunnan esimies, tirehtööri A. Laurén, kunnan esimies Taawetti Gabrielinpoika Muukka ja maanviljelijä Gabriel Joonaanpoika Kouwo kuntakokouksessa.
28.08.1893 valtiopäivämiesvaali toimitetaan Lappeenrannassa.
12.09.1893 avataan Ruomin piirissä Lemillä yksityinen kansakoulu. Opettajaksi tulee Aleksander Karttunen. Syyslukukaudelle on tullut 31 oppilasta, joista poikia on 21 ja tyttöjä 10.
Rakennus, jossa Lemin yksityinen kansakoulu "Karhun koulu"sijaitsi 13 vuotta vuokralla 1893 - 1906. Kotiseutu n:o 2/1911 (Aatu Karhu). Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
16.09.1893 talolliset Gabriel Heikinpoika, Elias Heikinpoika, Magnus Heikinpoika ja Mikko Heikinpoika Hietamies saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Uiminniemessä.
23.09.1893 talollinen Matti Antinpoika Huttunen, Miina Antintytär Huttunen sekä alaikäiset Miina Adamintytär ja Eva Maria Adamintytär Huttunen saavat perintökirjaan osaan kruununtilasta n:o 1 Kuukanniemessä.
15.10.1893 pidetään ensimmäinen kokous kansakoululla nuorisoseuran perustamista silmällä pitäen.
22.10.1893 pidetään toinen kokous nuorisoseuran perustamiseen liittyen.
09.11.1893 talollinen Jonas Gabrielinpoika Kapiainen, Mikko Gabrielinpoika ja Eva Maria Gabrielintytär Kapiainen sekä Adam Adaminpoika ja Eva Adamintytär Kapiainen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kapialassa.
12.11.1893 pidetään kolmas kokous nuorisoseuraan liittyen kansakoululla. Tässä kokouksessa hyväksytään seuran nimeksi ”Lemin nuorisoseura” ja samalla seuran säännöt.
19.11.1893 Lemin nuorisoseuran kokouksessa valitaan seuralle esimies ja johtokunta. Tätä päivää pidetään varsinaisena nuorisoseuran perustamispäivänä.
07.12.1893 talolliset Mikko Gabrielinpoika ja Adam Gabrielinpoika Muukka saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Suontakaisessa.
31.12.1893 seurakunnan väkiluku on 4218 henkeä, joista miespuolisia on 2061 ja naispuolisia on 2157 henkeä.
06.03.1894 talollinen David Antinpoika Huttunen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Huttulassa.
03.04.1894 talollinen Moses Jonaanpoika Muukka saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Parkkolassa.
11.04.1894 talollinen Elias Davidinpoika Ruohia ja hänen sisarensa Maria Davidintytär Ruohia saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Ruohialassa.
11.04.1894 talollinen Adam Abelinpoika Haiko saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 5 Uiminniemessä.
27.04.1894 talollinen David Antinpoika Suonio saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Sairalassa.
27.04.1894 talolliset David Mooseksenpoika ja Gabriel Mooseksenpoika Uski saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 5 Wainikkalassa.
19.05.1894 pidetään yksityisen kansakoulun lukukauden lopettajaisia, jolloin koulussa on ensimmäinen vuositutkinto..
19.06.1894 talollinen Adam Davidinpoika Suomalainen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Suomalaisessa.
25.06.1894 talolliset Mikko Antinpoika ja hänen veljenä Adam Antinpoika Muukka saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Suontakaisessa.
05.08.1894 valitaan nuorisoseuran esimieheksi laiwanpäällikkö Aatu Karhu. Edellinen esimies kansakoulunopettaja Aleksander Karttunen muutti pois paikkakunnalta. Samassa yhteydessä nuorisoseura saa lipun Karhun lahjoittamana, jonka siniselle pohjalle on kirjoitettu valkoisin kirjaimin "Eteenpäin."
Laivuri Aatu Karhu (1859 - 1914) oli erittäin keskeinen henkilö perustettaessa mm. yksityistä kansakoulua, kunnallista kansakoulua ja nuoriseuraa pitäjään. Nuorisoseura n:o 20/1913. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
06.09.1894 talolliset Jonas Antinpoika ja Elias Jonaanpoika Salmi sekä Eva Maria, Serafina ja Anna Karoliina Jonaantyttäret saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 5 Sutelassa.
13.09.1894 talolliset Elias Emanuelinpoika ja Jonas Emanuelinpoika sekä Regina ja Maria Emanuelintyttäret Nisonen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Nisolassa.
21.09.1894 talolliset David Esainpoika ja Esaias Esainpoika Kohonen saavat perintökirjan osaan
kruununtilasta n:o 6 Uiminniemessä.24.09.1894 alkaa yksityisen kansakoulun lukuvuosi. Poismuuttaneen Karttusen sijaan väliaikaiseksi opettajaksi tulee ylioppilas Emil Ahlstedt.
01.11.1894 Keisari Aleksanteri III kuolee. Nikolai II tulee hallitsijaksi.
28.11.1894 talollisen lapset Miina Antintytär ja Anna Maria Antintytär Uronen sekä talollinen Jonas Antinpoika Uronen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Huttulassa.
08.12.1894 talollinen Henrik Benjamininpoika Wärtö saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Wärtölässä.
14.12.1894 uskollisuuden ja kuuliaisuuden walan wannowat Lemin ja Taipalsaaren pitäjäläiset käräjäkartanossaan. Läsnä on noin 2000 henkeä.
31.12.1894 seurakunnan väkiluku on 4200 henkeä, joista miespuolisia on 2055 ja naispuolisia 2145 henkeä.
14.02.1895 kerrotaan Itä-Suomen Sanomissa, että Adam Koukku (78-vuotias) on isänsä kuoltua vuonna 1830 joka kesä 65 vuoden ajan, lukuun ottamatta yhtä vuotta, kyntänyt peltonsa (n:o 19/1895 s. 3).
08.05.1895 julkaistaan Lappeenrannan Uutisissa kirjoitus "Kuwauksia Lemin pitäjästä" (Lappeenrannan Uutiset n:o 37/1895 s. 3).
15.05.1895 päätetään vetää "telefooni johtolanka" Lappeenrannasta Lemin kirkolle ja sieltä edelleen Olkkoselle saakka.
18.05.1895 julkaistaan Lappeenrannan Uutisissa kirjoitus "Kuwauksia Lemin pitäjästä" (Lappeenrannan Uutiset n:o 40/1895 s. 3).
25.05.1895 talolliset Heikki Heikinpoika ja Adam Heikinpoika Näivä saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Merenlahdessa.
25.05.1895 talollinen Gabriel Heikinpoika Suomalainen ja hänen sisarensa Helena Heikintytär ja Beata Heikintytär Suomalainen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Suomalaisessa.
15.06.1895 ”Kirkkoherra J.W. Bäcklund, kauppias A. Karhu ym. ovat pyytäneet lupaa asettaa telefoonijohto haarajohtoinen Lemi pitäjän kirkonkylän ja Lappeenrannan kaupungin välille” (Lappeenrannan Uutiset n:o 48/1895 s. 3).
1895 kesäkuussa Senaatti on myöntänyt puhelinyhteyden rakentamisen Lemin ja Lappeenrannan välille.
1895 heinäkuussa keskusaseman kone kymmenellä johdolla Lemin telefooniyhtiölle on saapunut.
1895 heinäkuussa opettaja Juho Kauppinen Viitasaarelta valitaan yksityisen kansakoulun opettajaksi.
1895 lokakuussa valitaan lautamiehiksi nykyisen lautamies Elias Tikan Uiminniemeltä lisäksi talolliset Elias Muukka Nisolasta ja Kaapreli Mikkola Mikkolasta (Lappeenrannan Uutiset n:o 84/1895, 19.10.1895 s. 2).
05.10.1895 Lemin yhtiömeijeritaloa "rakennetaan paraikaa suurella kiireellä". Meijeri tulee olemaan kauppias David Klemin talossa lähellä kirkkoa.
16.11.1895 ”Lemin telefoonilanka oli eilen epäjärjestyksessä, ettei telefoonaaminen käynyt laatuun. Niin lienee ollut asian laita ennenkin. Valitetaan, että lankaa Lemiltä häiritään” (Lappeenrannan Uutiset n:o 92/1895 s. 3).
24.12.1895 talolliset Heikki Heikinpoika, Adam Heikinpoika ja Tuomas Heikinpoika Punkanen saavat perintökirjan kruununtilaan n:o 12 Uiminniemessä.
31.12.1895 seurakunnan väkiluku on 4227 henkeä.
03.01.1896 määrätään Erland Willehad Gyllenbögel kirkkoherran viralliseksi apulaiseksi Lemille.
10.01.1896 Adam ja Elias Peuhkurin riihi ahoksineen palaa poroksi .
11.01.1896 talollinen Moses Mooseksenpoika Holopainen saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 2 Keskisenpäässä.
19.02.1896 kuntakokouksen esimies, talollinen David Kangasmäki kuolee 58-vuotiaana. Hänet valittiin virkaan vuonna 1894.
23.03.1896 talollinen Abel Jonaanpoika Karhu saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kaamanniemessä.
28.03.1896 avataan ensimmäinen meijeri kirkonkylässä. Sen omistaa kauppias David Klemi.
30.03.1896 valitaan kuntakokouksen esimieheksi talollinen Taawetti Kärmeniemi.
09.04.1896 talollinen Mikko Davidinpoika Kiesi ja hänen sisarensa Anna Maria ja Anna Liisa Kiesi saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Sutelassa.
13.05.1896 talolliset Elias Eliaanpoika, Antti Eliaanpoika ja David Eliaanpoika Lairi sekä talollisen tyttäret Kristiina Eliaantytär ja Wilhelmiina Eliaantytär sekä Lisa Maria Wilhelmintytär ja Eva Wilhelmintytär Lairi saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 3 Mikkolassa.
08.06.1896 talollinen Tuomas Staffaninpoika Sairain eli Näivä saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 8 Uiminniemessä.
15.06.1896 talollinen Adam Adaminpoika Salmi eli Yläsalmi ja hänen veljentyttärensä Regina Antintytär Salmi saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Sutelassa.
19.06.1896 Lairin kartano Mikkolan kylässä palaa poroksi. Ainoastaan aitat, riihi ja sauna jäävät palamatta.
01.07.1896 Bärlundin virkavapauden ajaksi tulee kirkkoherran apulainen Erland Willehad Gyllenbögel sijaiskirkkoherraksi ajalle 1.7.-1.10.1896
05.08.1896 talolliset Mikko Adaminpoika ja Johan Adaminpoika Korttinen saavat perintökirjan kruununtilaan n:o 4 Ahtialassa.
14.08.1896 talollinen David Antinpoika Taipale ja hänen sisarensa Liisa Antintytär Taipale saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Taipaleessa.
1896 elokuussa kirkkoherra Bärlund kutsuu pitäjänmiehiä kotiinsa kokoukseen perustamaan puhelinyhtiötä. Paikalle tulevat kauppiaat David Klemi ja A. Karhu, mylläri A. Lind ja nahkuri T. Sinkko.
26.08.1896 talolliset Mikko Gabrielinpoika ja Antti Gabrielinpoika Pekari saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 6 Uiminniemessä.
26.09.1896 valitaan kuntakokouksessa puheenjohtajaksi talollinen Aatami Talka ja kunnallislautakunnan puheenjohtajana jatkaa lukkari Anders Laurén. Valitsijamiehiksi valtiopäivämiesvaaleihin valitaan talolliset Aatami Talka, Taawetti Kuukka ja Kaapriel Kouwo (Kouvo).
27.10.1896 talolliset Adam Adaminpoika ja David Adaminpoika Kuukka saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Kuukanniemessä.
27.10.1896 talollinen Gabriel Gabrielinpoika Muhli saa perintökirjan kruununtilaan n:o 1 Ruomissa.
13.11.1896 talolliset Elias Mooseksenpoika ja Moses Mooseksenpoika Pöllönen sekä heidän sisarensa Eva Maria Mooseksentytär Pöllönen sekä Adam Adaminpoika, Elias Adaminpoika, Johan Adaminpoika, Anton Adaminpoika ja Mikko Adaminpoika Pöllönen sekä heidän sisarensa Anna Maria Adamintytär ja Anna Liisa Adamintytär Pöllönen saavat perintökirjan kruununtilaan n:o 2 Pöllölässä.
31.12.1896 seurakunnan väkiluku on 4261 henkeä, joista miespuolisia on 2080 ja naispuolisia on 2181 henkeä.
13.02.1897 talollinen Matti Tuomaanpoika Tuuliainen saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 9 Uiminniemessä.
31.03.1897 pidetyssä kunnan kokouksessa valitaan uudelleen talolliset D. Kaijansinkko ja E. Laurikainen jäseniksi makasiinin hoitokuntaan.
01.04.1897 Bärlundin virkavapauden ajaksi tulee kirkkoherran apulainen Erland Willehad Gyllenbögel sijaiskirkkoherraksi.
03.04.1897 talolliset Matti Heikinpoika Maunu, Jonas Eliaanpoika ja Elias Eliaanpoika Yläsalmela sekä Adam Jonaanpoika Kangasmäki saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Sutelassa.
14.04.1897 talolliset Adam Matinpoika, Antti Matinpoika, Henrik Matinpoika ja Johan Matinpoika Talka saavat perintökirjan kruununtilaan n:o 3 Keskisenpäässä.
14.04.1897 talollinen Antti Salomoninpoika Kirvesmies ja tämän sisaret Helena Salomonitytär, Mina Salomonintytär ja Maria Salomonintytär Kirvesmies saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 2 Merenlahdessa.
15.05.1897 talollinen Salomon Davidinpoika Hiiva saa perintökirjan kruununtilaan n:o 4 Pöllölässä.
25.05.1897 talollinen Antti Wilhelm Juhonpoika Buuri sekä hänen poikansa Adam Antinpoika ja Gabriel Antinpoika Buuri saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 3 Wainikkalassa.
25.05.1897 talolliset Antti Eliaanpoika Olkkonen ja Elias Eliaanpoika Olkkonen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 3 Sutelassa.
03.06.1897 talollinen Adam Matinpoika Suonia saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 3 Suonialassa.
17.06.1897 talollinen David Eliaanpoika Huttunen ja hänen sisarensa Miina Eliaantytär Huttunen saavat perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Huttulassa.
19.08.1897 talollinen Elias Emanuelinpoika Kiesi saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Parkkolassa.
02.09.1897 talolliset David Antinpoika Kouvo ja Adam Adaminpoika Kouvo sekä Eva Adamintytär Kouvo saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Lavolassa.
05.10.1897 talolliset Antti Antinpoika ja Adam Antinpoika Wainikka saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 2 Wainikkalassa.
27.10.1897 maanviljelijä Abel Karhu kuolee 67-vuotiaana tilallaan Kaamanniemen kylässä. Hän oli etevä viljelijä ja toimi kahteen otteeseen kunnallislautakunnan esimiehenä. Muistokirjoitus on Lappeenrannan Uutisissa n:o 85/1897, 30.10.1897 s. 2.
00.12.1897 lääninregistraattori A. Bergh on määrätty hoitamaan Taipalsaaren ja Lemin nimismiehen virkaa.
31.12.1897 seurakunnan väkiluku on 4273 henkeä, joista miespuolisia on 2094 ja naispuolisia on 2179 henkeä.
26.02.1898 talollinen Gabriel Antinpoika Wärtö saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 1 Wärtölässä.
05.03.1898 talollinen Mikko Davidinpoika Marttinen saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 3 Ahtialassa.
05.03.1898 talollinen Matti Mooseksenpoika Nuppola eli Nupponen saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Nuppolassa.
05.03.1898 talollinen Antti Salomoninpoika Nuppola eli Nupponen saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Nuppolassa.
12.03.1898 talolliset Elias Tuomaanpoika ja Adam Tuomaanpoika Tapanainen saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 3 Hyvärilässä.
19.03.1898 talollinen Gabriel Heikinpoika Mikkola saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Mikkolassa.
00.03.1898 kuvernööri nimittää Ruskealan nimismies Johan Lindin Taipalsaaren ja Lemin nimismieheksi.
07.04.1898 talolliset Elias Abrahaminpoika, David Abrahaminpoika ja Jonas Abrahaminpoika Ahtiainen saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Ahtialassa.
07.04.1898 talollinen Mikko Gabrielinpoika Haiko saa perintökirjan kruununtilasta n:o 4 Nisolassa.
23.04.1898 talollinen Jonas Matinpoika Kapiainen saa perintökirjan puoleen kruununtilasta no: 5 Pöllölässä.
00.04.1898 seurakunnan lukkari director cantus Anders Laurénille myönnetään hopeamitali kirjoituksella ”hyödyllisestä toimesta” rinnassa kannettavaksi St. Stanislain ritarikunnan nauhassa (Lappeenrannan Uutiset n:o 32/1898, 23.4.1898 s. 3).
01.05.1898 Bärlundin virkavapautta jatketaan, E.W. Gyllenbögel jatkaa sijaiskirkkoherrana.
24.05.1898 annetaan Keisarillinen asetus ylempien kansakoulujen perustamisen edistämisestä Suomen maalaiskunnissa.
24.05.1898 haudankaivaja Antti Hovi kuolee 75 vuoden ikäisenä. Hän toimi haudankaivajana yli 30 vuotta.
03.07.1898 luovutetaan kanttori, tirehtööri Antti Laurénille rinnassa kannettava kunniamerkki Pyhän Stanislain ritarikunnan nauhassa.
24.07.1898 kirkkoherra Bärlund jatkaa virkavapauden jälkeen kirkkoherrana ja Gyllenbögel virallisena apulaisena.
06.08.1898 talollinen Matti Eliaanpoika Uski saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 5 Wainikkalassa.
10.08.1898 talolliset Mikko Antinpoika, Matti Antinpoika, Jonas Antinpoika ja Antti Antinpoika Remunen sekä heidän sisarensa Eva Antintytär, Anna Liisa Antintytär ja Anna Maria Antintytär Remunen saavat perintökirjan osaan kruunutilasta n:o 1 Suomalaisessa.
17.09.1898 kirkkoherra Jacob Bärlund kuolee 53-vuotiaana kotonaan pappilassa. E.W. Gyllenbögel jatkaa sijaiskirkkoherrana.
10.11.1898 ruustinna Gustafva Josefina Bärlund kuolee 45 vuoden ikäisenä pappilassa.
00.10.1898 valtiopäivämiehen valitsijoiksi on Lemin kunta valinnut talolliset Gabriel Kouvon, Taawetti Muukan ja Mikko Pekarin.
00.10.1898 kirkkoraati valitsee haudankaivajaksi entisen haudankaivajan pojan Mikko Hovin.
17.10.1898 talollinen Aatami Kouvo 88 vuoden ja 3 kuukauden ikäisenä kuolee kotitalossaan Lavolan kylässä. Hän oli kuollessaan pitäjän vanhin miespuolinen henkilö.
16.11.1898 talollinen Elias Benjamininpoika Mattero saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 4 Keskisenpäässä.
16.11.1898 talollinen Jonas Heikinpoika Pekkanen saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 4 Uiminniemessä.
18.11.1898 Tuomas Suomalaisen riihi palaa poroksi. Riihessä oli täysinäinen ohra-ahdos.
26.11.1898 talollinen Adam Antinpoika Mattero saa perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 4 Keskisenpäässä.
26.11.1898 talolliset Mikko Jonaanpoika ja Antti Jonaanpoika Tuuliainen sekä Anna Leena ja Eva Jonaantytär Tuuliainen saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 9 Uiminniemessä.
06.12.1898 talolliset Gabriel Jonaanpoika ja Adam Gabrielinpoika Kouvo saavat perintökirjan puoleen kruununtilasta n:o 1 Lavolassa.
31.12.1898 pidetään "Lemin höyrywenhe=osakeyhtiön" perustava kokous laivuri A. Karhun johdolla. Kantapääoma on 15 000 markkaa jaettuna 300:taan 50 markan suuruiseen osakkeeseen.
31.12.1898 seurakunnan väkiluku on 4363 henkeä.
11.01.1899 puutarhurimestari Michel Kristiansson Brandstacka saa perintökirjan osaan kruununtilasta n:o 5 Wainikkalassa.
06.02.1899 kanttori Anders Laurén kuolee 68 vuoden ikäisenä. Hän toimi lukkarina vuodesta 1848 lähtien. Tämän lisäksi hän toimi aikanaan mm. opettajana, postitoimiston hoitajana, kunnallislautakunnan esimiehenä ja lainajyvästön hoitajana ym.
Kanttori Anders Laurénin hauta Lemin hautausmaalla. © Jukka Mikkola
Kirkkoherra ottaa lukkarinvirkaa hoitamaan toistaiseksi kansakoulunopettaja A.K. Laurénin.
27.02.1899 kuntakokouksessa valitaan kunnallislautakunnan esimieheksi ja maanwiljelysrahastonhoitajaksi talollinen Mooses Holopainen. Kunnan jywästön eli makasiinin hoitajaksi valitaan talollisen poika Adam Gabrielinpoika Kouwo Lavolasta. Rokottajaksi tulee kätilö Matilda Reponen myöhemmin Tuovinen.
12.03.1899 putoaa illalla meteoriitti Bjurbölenin kylään lähellä Porvoota, joka valaisee hetkeksi taivaan jopa Lemillä. "Noin sekunnin ajan 10:llä tunnilla wallitsi ääretön kirkkaus, joka suuresti hämmästytti näkijöitä." (Itä-Suomen Sanomat n:o 32/1899, 16.3.1899 s. 2). Siitä kerättiin myöhemmin talteen palasia 328 kiloa. Kipsimalli siitä oli Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.
00.05.1899 valitaan kunnallislautakunnan esimieheksi Anders Laurénin kuoleman jälkeen talollinen Mooses Holopainen, kirkkoväärtiksi suntio A Rasonius, makasiinin hoitajaksi talollinen Aatu Kouvo ja rokottajaksi kätilö Tilda Reponen.
27.05.1899 tapahtuu yleinen kutsunta asewelwollisten kanssa Lemin ja Taipalsaaren pitäjissä.
17.07.1899 maanjako-oikeuteen lautamieheksi valitaan lautamies Aatami Talka ja talollinen Taawetti Jonaanpoika Saira.
23.07.1899 Lemin kirkkoherran vaali.
20.08.1899 lukkarin vaalissa alkuaan lemiläinen lukkari Gabriel Parkkola Polvijärveltä tulee valituksi lukkariksi 262 äänellä.
28.08.1899 pidetään Wiipurin läänin maanviljelysseuran toimesta karjanäyttely Lemillä.
00.09.1899 Senaatti nimittää Hartolan kappalaisen Maximilian Kristian Tawastin Lemin kirkkoherraksi.
25.09.1899 pidetyssä kuntakokouksessa kunnan esimieheksi valitaan lautamies A. Talka ja varaesimieheksi kauppias A. Karhu. Kunnallislautakunnan esimieheksi valitaan talollinen M. Holopainen ja varaesimieheksi talollinen A. Kohonen.
25.09.1899 perustetaan Lemin maamiesseura, jonka puheenjohtajaksi tulee maanviljelijä Mikko Pekari.
14.10.1899 tekee koematkan höyryalus "Wäinölä." Laivan omistaa Lemin höyryweneosakeyhtiö. Teräksestä rakennetun aluksen pituus on 9 metriä ja leveys 3,9 metriä. Siinä on 6 hevosvoiman höyrykone ja matkanopeus on 15 kilometriä tunnissa. Laivaliikenne aloitetaan Lemin ja Luumäen välillä.
16.10.1899 valtiopäivämiehen valitsijoiksi Lemin kunta valitsee lautakunnan esimies M. Holopaisen Keskisenpäästä, talollinen T. Muukan Suontakaisesta, talollinen G. Kouwon Lavolasta ja varamieheksi M. Pesarin.
Talollinen Mooses Holopainen (1872 - 1921). Hän oli eläessään merkittävästi mukana pitäjän kunnallisessa ja sivistyksellisessä elämässä. Nuorisoseura n:o 20/1913. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
16.10.1899 pidetään vasta perustetun Lemin maamiesseuran toinen kokous, jossa käsitellään sääntöehdotus.
23.11.1899 höyrylaiwa "Wäinölä" lopettaa liikenteen. Se on pitänyt säännöllistä liikennettä Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen välillä.
26.11.1899 pidetään maamiesseuran kokous. Esimieheksi valitaan kauppapalwelija D. Kaijansinkko, kirjuriksi ja rahastonhoitajaksi talollinen M. Pesari Uimilta sekä jäseneksi johtokuntaan talollinen M. Olkkonen.
31.12.1899 seurakunnan väkiluku on 4362 henkeä, joista miespuolisia on 2150 ja naispuolisia on 2212 henkeä.
10.02.1900 Senaatti antaa päätöksen, että Lemi on emäseurakunta ja yksistään kirkkoherran hoidettava.
01.05.1900 Maximilian Kristian Tawast tulee kirkkoherraksi.
1900 heinäkuussa höyryvene "Wäinölä" aloittaa liikennöin Lemin ja Luumäen välillä.
23.05.1900 talollinen ja kellonrakentaja Gabriel Muukka kuolee 78 vuoden 8 kuukauden ikäisenä Lemin Suontakaisen kylästä. Muistokirjoitus on Wiipurissa n:o 45/1900, 6.6.1900 s. 2.
18.10.1900 otetaan käyttöön tehtailija E. Jukasen omistama höyrymylly kirkon läheisyydessä Lahnajärven rannassa. Siinä on käyttövoimana 35 hevosvoiman suuruinen amerikkalainen kone. Mylly on varustettu kolmella kiviparilla, viljanpuhdistus- ja lesemäkoneella.
31.12.1900 seurakunnan väkiluku on 4408 henkeä, joista miespuolisia on 2171 ja naispuolisia on 2237 henkeä.
02.01.1901 koneenkäyttäjä Matti Punkka kuolee 34-vuotiaana. Hän rakensi eläessään myllyn ja sahalaitoksen Lahnajärven rannalle. Muistokirjoitus on Itä-Suomen Sanomissa n:o 3/1901, 8.1.1901 s. 3.
00.03.1901 laivuri David Kangasmäki valitaan höyrywene "Wäinölän" päälliköksi tulevaksi purjehduskaudeksi Lemin Höyryweneyhtiön kokouksessa. Alus liikennöi Luumäen ja Lemin väliä.
1901 kesällä maalataan Lemin kirkko ja kellotapuli.
12.-14.06.1901 pidetään piispantarkastus, jossa yhteydessä kirkkoherra M.K. Tawast vihitään virkaan.
23.06.1901 viettävät kultahäitään maanviljelijä Gabriel Kouwo ja hänen puolisonsa. Kultamorsian on puettuna samanlaiseen pukuun kuin Lemillä käytettiin viisikymmentä vuotta sitten (Wiipuri n:o 191/1901, 18.8.1901 s. 3).
20.08.1901 päätetään lakkauttaa Lemin yksityinen kansakoulu varojen puutteessa.
13.09.1901 talollinen Elias Tikan asuinrakennus palaa, johon kuuluvat tupa, kaksi kamaria ja kyökki sekä iso osa irtainta omaisuutta. Rakennus oli aivan uusi ja hyvässä kunnossa.
31.12.1901 seurakunnan väkiluku on 4544 henkeä, joista miespuolisia on 2427 ja naispuolisia 2297 henkeä.
09.03.1902 väliaikaisessa kuntakokouksessa valitaan kunnallislautakunnan puheenjohtajaksi talollinen Taawetti Kaijansinkko Ruohialasta.
29.08.1902 höyrymylly "Pellervo" avataan Lemin kirkolla Leminniemessä.
09.09.1902 Kuvernöörin virasto määrää päätöksellään kunnan ottamaan heti haltuunsa yksityisen kansakoulun 500 markan sakon uhalla.
21.09.1902 kirjoitetaan Lemillä, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. "Nyt tuli halla, jota peljättiin. Ja se tuli niin kowa ettei sen weroista vuosikymmeniin olla nähty Lemillä. Maa on jokapaikasta jäässä, nurmet valkeassa härmässä. Potaatin warret, ohrat ja kaurat, joita wielä ei ole woitu leikata owat tietysti kaikki hallan harmaparran puremia" (Wiipuri n:o 222/1902, 25.9.1902 s. 2).
31.12.1902 seurakunnan väkiluku on 4553 henkeä, joista miespuolisia on 2250 ja naispuolisia 2303 henkeä.
23.03.1903 pidetään kirkonkokous, jossa valitaan edusmieheksi kirkolliskokoukseen lautamies A. Talka.
14.04.1903 kunta kieltäytyy perustamasta kansakoulua Ruomin piiriin.
02.05.1903 maanviljelijä Adam Kaijansinkko kuolee 60-vuotiaana.
05.08.1903 Olga Rasonius valitaan yksityisen kansakoulun opettajaksi ja talollisen poika Aatu Hovi poikien käsityön opettajaksi.
22.08.1903 julkaistaan kirjoitus "Lemin ensimmäinen kansakoulu" Itä-Suomen Sanomissa n:o 95/1903 s. 2.
09.09.1903 tekemällään päätöksellä kuvernööri velvoittaa Lemin kunnan ottamaan huostaansa yksityisen kansakoulun.
31.12.1903 Kuvernöörin virasto määrää päätöksellään perustamaan Ruomin piiriin ylhäisemmän kansakoulun.
31.12.1903 seurakunnan väkiluku on 4615 henkeä, joista miespuolisia on 2290 ja naispuolisia 2325 henkeä.
16.02.1904 kuntakokouksessa kieltäytyy enemmistö ottamasta yksityistä kansakoulua kunnan haltuun ja tekee valituksen Senaattiin kuvernöörin päätöksestä.
10.10.1904 valtiopäivämies-valitsijamiesehdokkaaksi valitaan kunnallislautakunnan esimies Mooses Holopainen, talollinen Gabriel Kouvo ja kuntakokouksen esimies Matti Peuhkuri sekä varalle talollinen Antti Okko.
13.10.1904 torppari A. Kangasmäen riihirakennus ahoksineen palaa poroksi Wainikkalan kylässä.
31.12.1904 seurakunnan väkiluku on 4631 henkeä, joista miespuolisia on 2301 ja naispuolisia 2330 henkeä.
21.01.1905 Keisarillinen Senaatti määrää päätöksellään, että kunnallisen kansakoulun on aloitettava toimintansa 1.8.1905 Ruomin koulupiirissä.
00.08.1905 Evert Korttinen otetaan yksityisen kansakoulun vakinaiseksi opettajaksi.
26.09.1905 kuntakokouksessa valitaan uudelleen talollinen Elias Räipiö kuntakokouksen esimieheksi ja varaesimieheksi talollinen Antti Okko sekä kunnallislautakunnan esimieheksi Mooses Holopainen ja varaesimieheksi A. Taipale uudelleen.
05.11.1905 pidetään Lemillä kansalaiskokous Jumalanpalveluksen jälkeen. Yleisöä on saapuvilla 1500 - 2000 henkeä. Kokouksen puheenjohtajana toimii talollinen Antti Okko. Aluksi laulettiin virsi ”Jumala ompi linnamme”. Kokouksessa valitaan 7-miehinen toimikunta (lakkokomitea), johon kuuluvat talolliset A. Sinkko, A. Wilhu, A. Okko, A. Pekari, A. Taipale, E. Kaijansinkko ja asioitsija J. Tuovinen heille varamiehiksi valittiin talolliset Taawetti Taipale ja M. Holopainen nuorempi.
Talollinen Antti Okko (1859 - 1934). Hän oli eläessään merkittävästi mukana pitäjän kunnallisessa ja sivistyksellisessä elämässä. Kuva on vuodelta 1898 ja sen on lähettänyt professori emeritus Paavo Okko.
04.12.1905 Lemin kunta ottaa yksityisen kansakoulun kunnan huostaan enemmistöpäätöksellä kuntakokouksessa. Viivyttelystä johtuva 500 markan sakko lankeaa kunnan maksettavaksi. Laivuri Aatu Karhun pitkäaikainen ja arvokas työ kunnallisen kansakoulun saamiseksi kuntaan lopulta toteutuu.
04.12.1905 Valtiopäivämiesten valitsijoiksi ylimääräisille valtiopäiville valitaan Taawetti Rapi ja Antti Okko sekä T. Kaijansinkko.
31.12.1905 seurakunnan väkiluku on 4671 henkeä, jois miespuolisia on 2322 ja naispuolisia 2349 henkeä.
00.06.1906 Ruomin kansakoulun opettajaksi valitaan kansakoulunopettaja Evert Korttinen ja tyttöjen käsityönopettajattareksi Tilda Himmi.
20.07.1906 Keisari Nikolai II antaa Suomen Suuriruhtinaanmaan Waltiopäiwäjärjestyksen ja Suomen Suuriruhtinaanmaan Waalilain.
25.09.1906 Vanhanrannan Höyrymylly Sutelan kylässä aloittaa kaksi kuukautta kestävän toimintansa.
26.09.1906 vihitään käyttöön kunnallinen kansakoulu Ruomissa.
Lemin Ruomin piirin koulu. Ensimmäinen kunnan rakentama kansakoulu. Kotiseutu n:o 2/1911. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
12.10.1906 pidetään piispantarkastus Lemin pappilassa.
00.10.1906 toiminimi A. Ahlström lahjoittaa 120 kappaletta hirsipuita nuorisoseuralle ja palokunnalle talon rakentamista varten.
31.12.1906 seurakunnan väkiluku on 4715 henkeä.
15.01.1907 Suojärven piirin nimismies Antero Pöllänen määrätään Taipalsaaren ja Lemin nimismieheksi.
15.-16.03.1907 järjestetään Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit.
23.05.1907 Eduskunta kokoontuu. Heinolan tuomiokunnan tuomari, hovioikeuden asessori Pehr Evind Svinhufvud valitaan Eduskunnan puhemieheksi.
30.09.1907 Kytölän kansakoulu aloittaa toimintansa.
14.10.1907 kuntakokouksessa päätetään perustaa ylempi kansakoulu Huttulan koulupiiriin.
31.12.1907 seurakunnan väkiluku on 4765 henkeä, joista miespuolisia on 2409 ja naispuolisia on 2356 henkeä.
06.04.1908 keisari Nikolai II hajottaa ennenaikaisesti Eduskunnan. Pehr Evind Svinhufvud nimitetään Lappeen tuomiokunnan tuomarin virkaan.
1.7.-2.7.1908 järjestetään Suomen toiset eduskuntavaalit. Eduskuntavaalitulos Lemillä: nuorsuomalaiset 1471, suomettarelaiset 142, sosialistit 76 ja maalaisliitto 6 ääntä.
08.08.1908 ankara raesade Kurkelan kylässä, joka vahingoittaa peltoja.
22.08.1908 ”Tehtailija Elias Torwi on myynyt omistamansa Mylly- ja sahalaitoksen, joka sijaitsee Lemin Salmen rannassa talokkaalle ja koneenkäyttäjälle Adam Pekkaselle. Wastaanotto on tapahtunut”. (Itä-Suomen Sanomat n:o 96/1908 s. 2).
28.09.1908 kuntakokouksessa valitaan talollinen Antti Okko kunnallislautakunnan esimieheksi vuosiksi 1909-1911, varaesimieheksi talollinen Antti Wilhu sekä kuntakokouksen esimieheksi samaksi ajaksi talollinen Elias Räipiö ja varalle talollinen Aapeli Nisonen.
02.12.1908 perustetaan nuorisoseura Huttulan kylän kansakoululla. Puheenjohtajaksi valitaan koneenkäyttäjä E. Kaijansinkko.
06.12.1908 vihitään Lemin nuorisoseurantalo Tapiola.
31.12.1908 seurakunnan väkiluku on 4819 henkeä, joista miespuolisia on 2435 ja naispuolisia on 2384 henkeä.
01.05.-03.05.1909 järjestetään Suomen kolmannet eduskuntavaalit. Keisari Nikolai II oli hajottanut Eduskunnan sen jälkeen, kun Eduskunnan puhemies P.E. Svinhufvud oli huomauttanut puheessaan Venäjän hallituksen Suomeen kohdistuneista laittomista toimenpiteistä Valtiopäivien avajaisissa. Eduskuntavaalitulos Lemillä: nuorsuomalaiset 1497, suomettarelaiset 128, sosialistit 95, maalaisliitto 7 ja kristilliset 8 ääntä. Lemiläinen agronomi Elias Sinkko valitaan Eduskuntaan.
10.08.1909 Jonas Jäkälän vesimylly palaa Keskisenpään kylässä.
18.09.1909 kirjoitetaan Karjala-lehdessä, että Lemillä on kolme tavallista höyrymyllyä, pari pienempää moottorimyllyä ja kolme vesimyllyä.
29.09.1909 matkustajahöyrylaiwa "Louhen" omistaja ja päällikkö Aatu Karhu täyttää 50 vuotta.
01.10.1909 Juvolan kansakoulu aloittaa toimintansa.
02.10.1909 kirjoitus ”Laiwuri Aatu Karhu. Palanen sivistystaistelumme historiaa” julkaistaan Itä-Suomen Sanomissa n:o 111/1909 s. 2-3.
11.10.1909 entinen maanviljelijä Taawetti Kärmeniemi kuolee 73 vuoden ikäisenä. Hän toimi aikanaan mm. kuntakokouksen esimiehenä.
08.11.1909 talollinen Adam Tuuliaisen asuinrakennus palaa poroksi Kaamanniemen kylässä.
07.12.1909 Elias Kiesin jokseenkin uusi riihirakennus palaa, jossa on iso kaura-ahdos.
31.12.1909 seurakunnan väkiluku on 4830 henkeä, joista miespuolisia on 2447 ja naispuolisia on 2383 henkeä.
01.09.1910 kirkkoherran apulainen Heikki Repo Käkisalmelta tulee vt. kirkkoherraksi Tawastin virkavapauden ajaksi.
10.09.1910 kirkkoherra Maximilian Kristian Tawast kuolee 67-vuotiaana.
01.-02.02.1910 pidetään Suomen neljännet eduskuntavaalit.
31.12.1910 seurakunnan väkiluku on 4831 henkeä, joista miespuolisia on 2436 ja naispuolisia on 2395 henkeä.
02.-03.03.1911 järjestetään Suomen viidennet eduskuntavaalit.
01.04.1911 julkaistaan Aatu Karhun kirjoitus "Lemi ympäristöineen ja kulkutiet sinne" Kotiseudussa n:o 2/1911 s. 7-12.
Pekarin kauppiaat vuonna 1911. David Klemi rakennutti kauppatalon 1870-luvulla. Aatu Pekari tuli myyjäksi 1890-luvulla ja lunasti kaupan vuonna 1906. Hän toimi kauppiaana vuoteen 1938, jolloin kaupasta tehtiin Aatu Pekari Oy. Vasemmalta lukien myyntipöydän takana Albert, Elias ja Aatu Pekari. Kuvan on lähettänyt Aapo Pekari.
04.09.1911 kuntakokouksessa valitaan talollinen Antti Okko kunnallislautakunnan esimieheksi vuosiksi 1912-1914, varaesimieheksi Gabriel Muhli sekä kuntakokouksen esimieheksi samaksi ajaksi talollinen Elias Räipiö ja varalle talollinen Aapeli Nisonen.
11.10.1911 rovasti Antti W. Karttunen nimitetään kirkkoherran virkaan.
31.12.1911 seurakunnan väkiluku 4831 henkeä, joista miespuolisia on 2436 ja naispuolisia on 2395 henkeä.
10.7.-13.7.1912 pidetään piispankäräjät Lemin pappilassa.
Vesivärimaalaus Lemin kirkosta vuodelta 1912. Taiteilija Viktor Svaetichin (1877 - 1942). Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Vesivärimaalaus Lemin kellotapulista vuodelta 1912. Taiteilija Viktor Svaetichin (1877 - 1942). Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
00.08.1912 perustetaan ensimmäinen puimaosuuskunta Huttulan kylään. "Puimakonetta, joka pui aiwan ulkoilmawiljaa, rukiita esim. noin 100 kuhilasta tunnissa, käyttää 12=hewoswoimainen lokomobiili."
31.12.1912 seurakunnan väkiluku on 4846 henkeä, joista miespuolisia on 2456 ja naispuolisia on 2390 henkeä.
13.04.1913 entinen värjäri ja talollinen Salomon Sinkko kuolee 65-vuotiaana Torviniemen kylässä. Hän perusti ensimmäisen värjäriliikkeen Lemille vuonna 1873. Muistokirjoitus on Itä-Suomen Sanomissa n:o 44/1913, 19.4.1913 s. 2.
25.05.1913 kirkkoneuvosto valitsee talollinen Antti Sinkon Pyöräsinkosta haudankaivajaksi.
14.10.1913 perustetaan Lemille "Lemin Osuuskassa." Hallintoon tulee puheenjohtajaksi Elias Räipiö ja varapuheenjohtajaksi Elias Kaijansinkko.
20.10.1913 kuntakokouksessa päätetään anoa rautatiehallitukselta sivuraiteen rakentamista Luumäen asemalta Kivijärven rantaan. Mukana hankkeessa ovat myös myöhemmin Lappeen, Luumäen ja Savitaipaleen kunnat. Anomus hylätään syksyllä 1914.
24.10.1913 vastaisena yönä riihi palaa ahoksineen Antti Wärröltä Wärtölän kylässä.
Lemin kirkonkylä vuonna 1913. Nuorisoseura n:o 20/1913. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
17.11.1913 perustetaan Lemin Säästöpankki.
18.11.1913 julkaistaan Aatu Karhun kirjoitus "Muistelmia Lemin nuorisoseuran esikoisajoilta" Itä-Suomen Sanomissa n:o 132/1913 s. 2-3.
23.11.1913 vietetään Lemin Nuorisoseuran ja kansakoulun yhteistä 20-vuotisjuhlaa "Tapiolassa."
29.11.1913 julkaistaan Nuorisoseura-lehdessä artikkeli "Lemin Nuorisoseura 20-vuotias" (Nuorisoseura n:o 20/1913).
31.12.1913 seurakunnan väkiluku on 4881 henkeä, joista miespuolisia on 2480 ja naispuolisia on 2401 henkeä.
Nuorisoseuran johtokunta vuonna 1913. Takana vasemmalta lukien seuran esimies, kauppias Aatu Pekari, A. Lindh, Aatu Hovi, E. Pekari ja opettaja Evert Korttinen. Edessä vasemmalta lukien H. Suomalainen (Sinkko), H. Korttinen ja Anna Liisa Klemi. Nuorisoseura n:o 20/1913. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
04.02.1914 torppari Antti Klemi kuolee Taurissa. Hän oli nuorisoseuran kunniajäsen. Muistokirjoitus julkaistaan Wiipurin Sanomissa n:o 17/1914, 13.2.1914 s. 4.
00.03.1914 Lemin Kaamaniemen kappelilaiset ovat ostaneet kirkkoweneen Luumäeltä, johon mahtuu 8 paria soutajia.
01.05.1914 Siikajoen kirkkoherra ja Raahen rovastikunnan lääninrovasti Antti Wilho Karttunen tulee Lemin kirkkoherraksi.
06.06.1914 vastaisena yönä on hallaa Lemillä. Jäitä (rakeita) sataa illalla kello 4:n tienoilla Sinkon ja Wilhun seutuvilla niin paljon, että huoneiden katot ja maa ovat valkeana vielä tunnin kuluttua.
06.06.1914 kuvernööri myöntää eron nimismies Antero Pölläselle sairauden vuoksi ja siirtää Impilahden piirin nimismies Johannes Rissasen Taipalsaaren ja Lemin nimismieheksi.
06.06.1914 mökkiläinen Salomon Tapanaisen ainoa tuparakennus palaa perustuksiaan myöten Ruomin kylässä.
13.07.1914 salama iskee talollinen Gabriel Tikan asuinrakennukseen kello 6 illalla Suonion kylässä. Rakennus palaa perustuksiaan myöten.
9.-10. 8.1914 piispa O.J. Colliander pitää piispantarkastuksen.
10.08.1914 rovasti Antti W. Karttunen asetetaan kirkkoherran virkaan.
14.08.1914 entinen nimismies Antero Pöllänen kuolee 60-vuotiaana Sortavalassa.
27.08.1914 palaa navetta ja kolme latoa talollinen Antti Nuppolalta Juvolan kylässä.
07.09.1914 kuntakokouksessa valitaan talollinen Antti Okko kunnallislautakunnan esimieheksi vuosiksi 1915-1917 ja varalle Gabriel Muhli sekä kuntakokouksen puheenjohtajaksi samaksi ajaksi talollinen Elias Räipiö ja varalle talollinen Aapeli Nisonen.
03.11.1914 kenraalikuvernööri F.A. Seyn erottaa asessori Pehr Evind Svinhufvudin Lappeen kihlakunnan tuomarin virasta.
25.11.1914 Asessori P.E. Svinhufvud kieltäytyy eroamasta ja hänet vangitaan suoraan Luumäen käräjätalon oikeussalista ja viedään Viipurin lääninvankilaan Viipurin läänin kuvernöörin käskyllä. Sieltä hänet karkotettiin myöhemmin Tomskin kuvernementtiin Siperiaan.
25.11.1914 laivuri Aatu Karhu kuolee 55-vuotiaana Ristiinassa. Muistokirjoitus julkaistaan Wiipurin Sanomissa n:o 97, 2.12.1914 s. 3.
28.12.1914 pidetään Lemin maamiesseuran vuosikokous, jossa esimieheksi valitaan Aatu Hovi ja varalle T. Nisonen uudelleen kaudelle 1915-1917.
31.12.1914 seurakunnan väkiluku on 4900 henkeä, joista miespuolisia on 2485 ja naispuolisia on 2415 henkeä.
00.02.1915 kuvernööri nimittää vt. kruununvouti A.E. Karhin Taipalsaaren ja Lemin nimismieheksi.
02.03.1915 julkaistaan kirjoitus "Piirteitä Lemin pitäjästä 50 vuoden ajalta" Lappeenranta-lehdessä n:o 24/1915 s. 3
20.03.1915 pidetään kirkonkokous. Kirkkoneuvostoon valitaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi A. Okko ja A. Wilhu uudelleen sekä E. Nisonen tilalle A. Haiko Nisolasta.
26.04.1915 talollinen Gabriel Sairan kartanon asuinrakennus palaa perustuksiaan myöten Uimin kylässä.
09.08.1915 vastaisena yönä on niin kova halla, että alavimmilla mailla ovat leppien lehdet jäässä.
09.08.1915 pidetyssä kuntakokouksessa asetetaan kolmimiehinen toimikunta, joka saa ostaa kunnan nimeen maatiloja, maapalstoja ja metsää kunnan tarpeisiin. Toimikuntaan kuuluvat kunnallislautakunnan esimies Antti Okko, kuntakokouksen puheenjohtaja Elias Räipiö ja karjanwakuutusyhdistyksen asiamies Adam Suomalainen.
31.12.1915 seurakunnan väkiluku on 4948 henkeä, joista miespuolisia on 2504 ja naispuolisia on 2444 henkeä.
1916 keväällä aloitetaan varsinaiset linnoitustyöt Pietarin turvaksi, jotka käsittävät taistelu- ja yhdyshautaa.
03.04.1916 Kuvernööri määrää entisen lakitieteen ylioppilas Robert Markun hoitamaaan vt:nä Taipalsaaaren ja Lemin nimismiehen virkaa.
01.05.1916 Antti Rasonius tulee toimineeksi 50 vuotta suntiona. Siihen liittyen hänestä on juttu Wiipuri-lehdessä n:o 100/1916, 3.5.1916 s. 3.
01.-03.07.1916 pidetään eduskuntavaalit.
27.10.1916 vastaisena yönä palaa riihi Matti Nikamaan perillisiltä Huttulan kylässä.
07.12.1916 talollinen Gabriel Kouwo Lemin Lavolassa kuolee 85-vuotiaana. Hän toimi eläessään useissa kunnan luottamustoimissa mm. kunnan makasiininhoitajana. Muistokirjoitus julkaistaan Karjalan Lehdessä n:o 148/1916, 19.12.1916 s. 4-5.
31.12.1916 seurakunnan väkiluku on 4935 henkeä.
Piirros mitä ilmeisemmin Lemin kunnan makasiinista vuodelta 1916. Taiteilija Viktor Svaetichin (1877 - 1942). Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
”Sitä hoidettiin kuvernöörin wahvistaman ohjesäännön mukaan siten, että rahaa lainattiin maaliskuussa ja wiljaa sekä maaliskuussa että kesäkuussa.” ”Makasiinirakennus käytettiin uuden kunnantalon rakentamiseen.” Lähde: Silmäyksiä Lemin oloihin vuosina 1863 - 1923 IV. Yhteiskunnalliset ja taloudelliset olot. Sanomalehti Etelä-Savo n:o 109/1924, 25.9.1924 s. 4.
12.01.1917 suntio ja postinhoitaja Antti Rasonius täyttää 70 vuotta. Kirjoitus julkaistaan Etelä-Saimaassa n:o 4/1917, 11.1.1917 s. 2.
Suntio ja postinhoitaja Antti Rasonius (1847 - 1919). Hän hoiti suntion tehtäviä vuodesta 1866 lähtien. Suomen Kuvalehti n:o 6/1917. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
23.02.1917 kanttori Gabriel Parkkola valitaan kirkon isännöitsijäksi ensi kirkkovuoden alusta kirkonkokouksessa.
30.04.1917 edesmenneen Gabriel Kouwon poika Aatu Kouwo valitaan kunnan makasiinin hoitajaksi kuntakokouksessa.
13.05.1917 kansakoulunopettaja Evert Korttinen kuolee sairauden murtamana 34-vuotiaana Ruomissa. Eläessään hän toimi aktiivisesti nuoriseurassa ja laulukuoron ansiokkaana johtajana. Hän oli suorittanut lukkari-urkuritutkinnon Viipurin kirkkomusiikkiopistossa.
18.07.1917 hyväksytään Valtalaki Eduskunnassa, jonka mukaan Eduskunta julistautuu korkeimmaksi vallankäyttäjäksi ulkopolitiikan ja sotilaskysymysten jäädessä Venäjän hallintoon.
31.07.1917 Venäjän väliaikainen hallitus hajottaa Eduskunnan.
03.09.1917 kuntakokouksessa valitaan talollinen Antti Okko kunnallislautakunnan esimieheksi vuosiksi 1918-1920 ja varalle lautamies Gabriel Muhli sekä kuntakokouksen puheenjohtajaksi samaksi ajaksi talollinen Elias Räipiö ja varalle talollinen Aapeli Nisonen.
01.-02.10.1917 pidetään eduskuntavaalit.
15.11.1917 Eduskunta ottaa korkeimman vallan itselleen.
20.11.1917 perustetaan Lemin suojeluskunta. Kokousta on lähetetty johtamaan ylioppilas Niilo Viktor Sigell (myöhemmin Hersalo). Suojeluskunnan päälliköksi valitaan ylioppilas Lauri Karttunen ja varapäälliköksi työnjohtaja Arvi Parkkola. Esikuntaan kuuluvat: kauppias Aatu Pekari, nahkuri Taavetti Sinkko, maanviljelijät Antti Vilhu, Antti Junnonen, Elias Uronen, Antti Okko, Mikko Pekari ja Gabriel Muhli. (Everstiksi ylennetty Hersalo johti Talvisodassa 21. Divisioonaa Kannaksella ja Jatkosodassa 15. Divisioonaa Kannaksella. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 26.4.1942).
06.12.1917 Eduskunta hyväksyy itsenäisyysjulistuksen.
14.12.1917 Suomen senaatti vaatii miehitysjoukkojen vetämistä Suomesta.
27.12.1917 valitaan entinen puheenjohtaja Aatu Hovi uudelleen puheenjohtajaksi ja entinen varapuheenjohtaja T. Nisonen uudelleen varapuheenjohtajaksi kaudelle 1918-1920 maamiesseuran kokouksessa.
31.12.1917 seurakunnan väkiluku on 4965 henkeä, joista miespuolisia on 2510 ja naispuolisia on 2467 henkeä.
18.01.1918 maanviljelijä ja tehtailija Antti Lindh täyttää 70 vuotta.
19.01.1918 venäläiset yhdessä punakaartin kanssa käyvät Viipurin suojeluskunnan kimppuun.
24.01.1918 neuvostohallitus antaa Viipurissa olevalle 42. armeijakunnalle tehtäväksi riisua suojeluskuntalaiset aseista.
27.01.1918 Punakaartin yleisesikunta antaa kello 23 käskyn aseelliseen toimintaan.
28.01.1918 Suomen armeija ryhtyy riisumaan venäläisiä joukkoja aseista Pohjanmaalla. Suomessa on noin 40 000 venäläistä miestä (Professori Ohto Mannisen mukaan noin 75 000 venäläistä miestä).
09.02.1918 saapuvat 225 punakaartilaista ja 75 venäläistä kello 11.30 Lemin kirkonkylään.
10.02.1918 punaisten ja valkoisten välillä taistelu Lamposessa, jossa Savitaipaleen kunnanlääkäri Eevald Ståhle kaatuu.
11.02.1918 punaiset jättävät Lemin aamulla kello 9 ottaen vankeja.
16.02.1918 Savitaipaleelta saapuneet suojeluskuntalaiset valtaavat Lemin kirkonkylän (Savo n:o 20/1918, 21.2.1918).
18.02.1918 Jääkärien etujoukko saapuu Vaasaan ja samalla suurin Vapaussodan aikainen aselähetys: 44 000 kivääriä, 63 konekivääriä ja 4 tykkiä.
23.02.1918 punakaartilaiset tunkeutuvat uudelleen Lemille, mutta pieni suojeluskuntajoukko lyö heidät takaisin.
25.02.1918 Jääkärien pääosa saapuu Vaasaan.
28.02.1918 punakaarti valloittaa Lemin kirkonkylän (Kansan Ääni n:o 26/1918, 2.3.1918).
03.03.1918 Brest-Litovskin rauha allekirjoitetaan. Venäläiset joukot velvoitetaan lähtemään Suomesta.
09.03.1918 punaiset tunkeutuvat kunnanesimies Antti Okon taloon, ryöstävät irtainta omaisuutta ja vievät mennessään lukitun kassakaapin, jossa ovat kunnan rahavarat ja asiakirjoja. Kassakaapin avain jää onneksi saamatta.
23.03.1918 lemiläinen Bernhard Brandstack Vainikkalan kylästä kaatuu valkoisten puolelta Taipalsaarella.
4.-5.4.1918 käydään taistelu Lemin hautausmaalla, jossa kaksi miestä kaatuu valkoisten puolelta ja noin 6-7 miestä punaisten puolelta (kirkkoherra A.W. Karttunen). Valkoisten puolelta kaatuu Armas Lensu Keskisenpään kylästä ja Eevert Narttu Ruomin kylästä.
06.04.1918 Tampereen punaiset puolustajat antautuvat.
13.04.1918 Taipalsaaren kirkonkylää vastaan kohdistuneessa hyökkäyksessä kaatuu valkoisten puolelta lemiläinen Antti Suomalainen Suomalaisen kylästä. Samassa taistelussa mm. haavoittuu komppanian vääpeli Arvo Pekari.
25.04.1918 Savitaipale valloitetaan kaksi vuorokautta kestäneen taistelun jälkeen klo 04 aamulla. Kirkko joutuu tuhopolton kohteeksi. Taistelussa kaatuu valkoisten puolelta kuusi miestä Lemiltä: Eero Uronen Urolan kylästä, Oiva Kapiainen Sutelan kylästä, Toivo Kapiainen Kapialan kylästä, Roobert Kapiainen Urolan kylästä, Antti Karhu Pöllölän kylästä ja Elias Kouvo Kurkelan kylästä.
25.04.1918 Taipalsaari valloitetaan klo 04 aamulla. Punaiset pakenevat Lappeenrantaan päin.
25.04.1918 punakaartilaiset sytyttävät tuleen pappilan rakennukset, kellotapulin ja kunnantuvan sekä kirkon. Pappilan päärakennus, apurakennus, tuparakennus, talli-, liiteri- ja aittarakennukset sekä kellotapuli palavat poroksi. Kunnantuvan polttaminen, kirkon räjäyttäminen ja polttaminen eivät onnistu. Kunnantalon vahtimestari sammuttaa kunnantalon palon. Pappilan tulipalossa tuhoutuu suuri määrä kirkonkirjoja.
Lemin vanha pappila, joka poltettiin 25.4.1918. Lemin Kirjava.
26.04.1918 Lemin kirkonkylä on vallattu. Punakaartilaiset pakenevat Taavettiin päin.
26.04.1918 Lappeenranta valloitetaan klo 0530 aamulla.
28.04.1918 Valkoiset valtaavat Viipurin ympärillä olevat kenttälinnoitukset.
29.04.1918 Viipuri valkoisten hallussa. 6000 punaista antautuu Viipurin länsipuolella.
01.05.1918 pidetään 11 Vapaustaistelussa kaatuneen sankarivainajan hautajaiset Lemin kirkolla.
16.05.1918 Vapaussota päättyy.
02.08.1918 Asetus suojeluskunnista annetaan.
21.10.1918 perustetaan Lemin suojeluskunta uudelleen suojeluskunta-asetuksen mukaan. Kokouksessa valitaan paikallispäälliköksi Arvi Parkkola ja esikuntaan kauppias Aatu Pekari, kaupanhoitaja Elias Pekari ja talollinen Arvo Pekari.
Arvi Parkkola (1895 - 1978). Hän toimi Vapaussodan jälkeen mm. suojeluskunnan Lemi-Savitaipale alueen aluepäällikkönä. Kannaksen vartio n:o 5/1925. Talvisodassa Parkkola komensi 3. konekiväärikomppaniaa. Hän oli suksitehtailija ja kehitti mm. ahkion konekiväärien kuljetusta varten. Sitä käytettiin sodan aikana useissa konekiväärikomppanioissa. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
14.02.1919 Uusi asetus suojeluskunnista vahvistetaan.
01.-03.03.1919 pidetään eduskuntavaalit.
07.04.1919 kirkkoherra A.W. Karttunen antaa virallisen raportin tuhoista.
06.05.1919 Englanti tunnustaa Suomen itsenäisyyden.
07.05.1919 Yhdysvallat tunnustaa Suomen itsenäisyyden.
06.07.1919 suntio Antti Rasonius kuolee 72-vuotiaana.
Rasoniuksen hauta Lemin hautausmaalla. © Jukka Mikkola
25.07.1919 K.J. Ståhlberg valitaan Tasavallan presidentiksi. Hän saa vaalissa 143 ääntä ja Mannerheim 50 ääntä.
18.08.1919 Lemin pappilan kivijalan ja pohjan teko annetaan huutokaupassa Antti Wilhulle.
25.09.1919 perustetaan puhelinosuuskunta Lemille. Osuuskunnan hallitukseen tulevat: kauppias A. Pekari, nahkuri T. Sinkko, tehtailija E. Pekkanen, sekä talolliset E. Kaijansinkko ja E. Räipiö.
28.09.1919 Lemin maamiesseura viettää 20-vuotisjuhlaa.
1919 valmistuu väliaikainen kellotapuli.
13.12.1919 Vapaussodan 2. luokan kunniamitalin urheudesta ovat saaneet maanviljelijät Elias Räipiö ja Mikko Pekari.
15.12.1919 kirkonkokouksessa päätetään kirkonkellon hankkimisesta ja se valetaan Veljekset Friisin tehtaalla Ykspihlajassa. Toimikuntaan valitaan rovasti A.W. Karttunen, kanttori Gabriel Parkkola ja valtuuston puheenjohtaja Elias Kaijansinkko.
31.12.1919 seurakunnan väkiluku on 4970 henkeä, joista miespuolisia on 2453 ja naispuolisia on 2517 henkeä.
15.03.1920 valtuuston kokouksessa puheenjohtajaksi valitaan Elias Kaijansinkko ja varapuheenjohtajaksi Taavetti Sinkko. Samassa kokouksessa päätetään hankkia sankaripatsas Lemille kaatuneiden vapaussankarien muistolle.
17.04.1920 Säästöpankin isännistön puheenjohtajaksi valitaan Mikko Pekari ja varalle Antti Okko.
1920 rakennetaan uusi pappila.
1920 kesäkuussa aloitetaan rauhanneuvottelut Tartossa.
10.07.1920 nimismies Robert Markku jää virkavapaalle. Tilalle tulee talollinen Väinö Okko.
30.08.1920 pidetään sankaripatsaan paljastusjuhlallisuudet. Sankarihautaan on haudattu 16 lemiläistä.
Lemin sankaripatsas. Kannaksen vartio n:o 5/1925. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
31.08.1920 julkaistaan kirjoitus "Sankaripatsaan paljastusjuhlallisuudet Lemillä" Etelä-Savossa n:o 96/1920 s. 2.
14.10.1920 allekirjoitetaan rauhansopimus Suomen ja Neuvosto-Venäjän kanssa.
04.12.1920 pidetään kunnallisvaalit Lemillä.
11.12.1920 Suomi ratifioi rauhansopimuksen.
31.12.1920 Tarton rauhansopimus astuu voimaan.
31.12.1920 seurakunnan väkiluku on 4972 henkeä.
03.02.1921 valtuuston kokouksessa puheenjohtajaksi valitaan lautamies Elias Kaijansinkko ja varapuheenjohtajaksi nahkuri Taavetti Sinkko.
15.02.1921 julkaistaan Etelä-Savossa kirjoitus "Pikakuvia Lemin kunnan valtuustosta" (n:o 18/1921 s. 2).
01.03.1921 hyväksytään Lemin kunnan kantakirjaston säännöt kunnanvaltuustossa.
1921 uusi pappila valmistuu vuoden lopussa.
Uudempi pappila, jonka alaosa on tehty tiilestä ja yläosa puusta. "Vanha Pappila" on asemakaavalla suojeltu rakennus ja siellä pidetään nykyisin mm. näyttelyitä. Kuva: kansakoulunopettaja Anton Taipale. Lemin Kirjava.
31.12.1921 seurakunnan väkiluku on 4697 henkeä, joista miespuolisia on 2337 ja naispuolisia on 2360 henkeä.
19.01.1922 kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valitaan opettaja Otto Honkawaara ja varapuheenjohtajaksi talollisen poika Taawetti Nisonen.
Lemin suojeluskunnan k.k. komppania harjoituksissa. Suojeluskunnalla oli erittäin tärkeä merkitys sotilaallisen kunnon vaalijana ja ylläpitäjänä ennen Talvisotaa. Se oli osaltaan myötävaikuttamassa torjuntavoittoihin Talvisodassa ja Jatkosodassa. Suomen Sotilas n:o 16-17/1922. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
30.06.1922 annetaan uuden kunnantalon rakentaminen Adam Sairalle hintaan 35 000 markkaa kunnanvaltuuston kokouksessa. Rakennusaineena käytetään myös vanhaa waralainamakasiinia.
30.12.1922 ostetaan ensimmäiset kirjat Lemin kunnan kantakirjastoon.
31.12.1922 seurakunnan väkiluku on 4883 henkeä.
12.01.1923 kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valitaan opettaja O.W. Honkawaara ja varapuheenjohtajaksi T. Sinkko.
28.01.1923 maanviljelijä Evert Okko myy omistamansa maatilan Sorvarilan kylässä talollinen Salomon Okolle samasta kylästä.
08.02.1923 julkaistaan Etelä-Savossa artikkeli "Viisivuotismuistoja Lemiltä" (n:o 15/1923 s. 2).
17.02.1923 kihlakunnanoikeus määrää toimimaan lautamiehinä Lemiltä seuraavat henkilöt: entinen lautamies Antti Wärtö ja uusina Antti Pekkanen ja Taawetti Nisonen.
26.04.1923 julkaistaan Etelä-Savossa artikkeli "Tapahtumat Lemillä viisi vuotta sitten."
01.05.1923 vietetään Lemin vapautuksen 5-vuotismuistojuhlaa (artikkeli Etelä-Savossa n:o 45/1923, 3.5.1923 s. 2).
09.06.1923 Suomen Kuvalehti julkaisee artikkelin taiteilija Elias Muukasta. Siinä on kolme tehtyä maalausta Lemiltä (n:o 23/1923).
10.06.1923 taidemaalari Elias Muukka (Kaijansinkko) täyttää 70 vuotta.
Taidemaalari, professori ja piirustuksen opettaja Elias Muukka (1853 - 1938). Suomen Kuvalehti n:o 23/1923. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
11.07.1923 maanviljelijä E. Junnosen asuinrakennus palaa Hyvärilän kylässä. Ulkorakennukset saadaan pelastettua.
28.-29.7.1923 pidetään piispantarkastus Lemillä.
Uimin kansakoulu rakennetaan vuonna 1923. Etelä-Savo n:o 177/1937. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
19.11.1923 Lemin nuorisoseura täyttää 30 vuotta.
25.11.1923 kirkonkokouksessa kirkonisännöitsijä Gabriel Parkkola pyytää eroa korkeaan ikään vedoten ja tilalle valitaan talollinen Aatami Kouwo Lawolasta. Hän aloittaa ensi vuoden alusta.
04.12.1923 pidetään kunnallisvaalit.
07.12.1923 Uimin uusi kansakoulu otetaan käyttöön.
11.12.1923 julkaistaan kirjoitus "Uimin kansakoulu" Etelä-Savossa n:o 141/1923 s. 3.
31.12.1923 seurakunnan väkiluku on 4930 henkeä, joista miespuolisia on 2462 ja naispuolisia 2428 henkeä.
05.01.1924 kauppias Aatu Pekari eroaa Lemin Säästöpankin esimiehen toimesta hoidettuaan tehtävää lähes 10 vuotta. Tilalle valitaan maanviljelijä E. Räipiö. Varaesimiehenä toimii edelleen Antti Okko.
Kauppias Aatu Pekari (1875 - 1969). Hän oli eläessään merkittävästi mukana pitäjän taloudellisessa ja sivistyksellisessä elämässä. Lisäksi hän kuului mm. perustetun suojeluskunnan esikuntaan. Suomen Kuvalehti n:o 13/1925. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
23.01.1924 kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valitaan nahkuri T. Sinkko ja varalle maanviljelijä E. Räipiö.
20.-21.2.1924 pidetään suojeluskunnan yhteisharjoitus ja yliesikunnan tarkastus Lemillä.
02.08.1924 julkaistaan Etelä-Savossa kirjoitus "Silmäyksiä Lemin oloihin vuosina 1863 - 1923" osa I. Kirkolliset olot (n:o 86/1924 s. 3).
14.08.1924 julkaistaan Etelä-Savossa kirjoitus "Silmäyksiä Lemin oloihin vuosina 1863 - 1923" osa II. Valistusolot (n:o 91/1924 s. 3).
21.08.1924 julkaistaan Etelä-Savossa kirjoitus "Silmäyksiä Lemin oloihin vuosina 1863 - 1923" Kouluolot (n:o 94/1924 s. 3).
02.09.1924 julkaistaan Etelä-Savossa kirjoitus "Silmäyksiä Lemin oloihin vuosina 1863 - 1923" Seurat ja yhdistykset (n:o 99/1924 s. 4).
09.09.1924 julkaistaan Etelä-Savossa kirjoitus "Silmäyksiä Lemin oloihin vuosina 1863 - 1923" osa III. Uskonnollinen ja siveellinen elämä (n:o 102/1924 s. 3).
18.09.1924 kunnallislautakunnan esimieheksi valitaan talollinen Antti Wilhu ja varalle talollinen Elias Räipiö.
25.09.1924 julkaistaan Etelä-Savossa kirjoitus "Silmäyksiä Lemin oloihin vuosina 1863 - 1923" osa IV. Yhteiskunnalliset ja taloudelliset olot (n:o 109/1924 s. 4).
23.10.1924 perjantain vastaisena yönä Eemil Talkan riihi täysine kaura-ahoksineen palaa Ruomin kylässä. Samalla palavat riihen vieressä olevassa ladossa puimakone, reki ja säilytettynä olleet rehut.
25.10.1924 julkaistaan Etelä-Savossa kirjoitus "Silmäyksiä Lemin oloihin vuosina 1863 - 1923" Kotiteollisuus (n:o 122/1924 s. 2).
04.12.1924 pidetään kunnallisvaalit.
31.12.1924 seurakunnan väkiluku on 4918 henkeä.
26.01.1925 kunnanvaltuuston kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Elias Räipiö ja varapuheenjohtajaksi tehtailija Eevert Pekkanen.
15.03.1925 Gabriel Partamiehen perillisten omistaman talon asuinrakennus palaa Kurkelan kylässä. Ulkorakennukset saadaan pelastettua.
21.03.1925 talon vanhaisäntä Taawetti Kaijansinkko kuolee 79 vuoden ikäisenä Ruohialan kylässä. Hän toimi eläessään mm. useissa kunnan luottamustoimissa. Muistokirjoitus löytyy Etelä-Savossa n:o 35/1925, 28.3.1925 s. 5.
01.05.1925 julkaistaan "Lemin Suojeluskunnan historiikkia" Kannaksen Vartio-lehdessä (n:o 5/1925).
23.05.1925 nimismies Robert Markku pidätetään virastaan. Tilalle tulee virkaa tekevänä Lappeen piirin apulaisnimismies Armas Oskar Jäppinen.
09.06.1925 on tulipalo Elias Wainikan tilalla Wainikkalan kylässä. Talossa tuhoutuu asuinrakennus, kaksi aittaa ja halkoliiteri.
30.09.1925 kunnanvaltuuston kokouksessa päätetään hankkia kunnan ja seurakunnan yhteinen paloruisku. Ruiskun hankkii rovasti A.W. Karttunen.
05.11.1925 nahkuri Elias Imeläisen riihi palaa ahoksineen Taipaleen kylässä.
04.12.1925 pidetään kunnallisvaalit.
14.12.1925 valitaan välikäräjillä kihlakunnan lautamiehiksi Lemiltä entinen lautamies, herastuomari Elias Kaijansinkkko ja uusina Antti Suomalainen Suomalaisen kylästä sekä Antti Junnonen Hyvärilän kylästä.
31.12.1925 seurakunnan väkiluku on 4910 henkeä.
15.05.1926 aloitetaan Lemin kirkon korjaus. Sen tekee talollinen Antti Vilhu.
Lemin kirkko ennen korjausta. Aalto-yliopiston arkisto.
10.08.1926 kiertokoulunopettaja Matti Peuhkuri kuolee 71 vuoden ikäisenä. Hän toimi kiertokoulun opettajana noin 30 vuotta. Muistokirjoitus on Etelä-Savossa n:o 88/1926, 12.8.1926 s. 3.
12.09.1926 Lemin kirkko otetaan käyttöön korjaustöiden jälkeen ja pidetään Juhlajumalanpalvelus. Kirkko saa mm. lämmityslaitteet ja taiteilija Antti Muukan maalaaman alttaritaulun "Ristiin naulittu".
02.12.1926 julkaistaan Etelä-Savossa artikkeli otsikolla "Lemin oloista 100 wuotta sitten" (n:o 136/1926 s. 15).
18.12.1926 julkaistaan kirjoitus Etelä-Saimaassa "Muistelmia eräistä itseoppineista merkkimiehistä Lemiltä" (n:o 143/1926 s. 6).
31.12.1926 seurakunnan väkiluku on 4919 henkeä.
10.01.1927 kunnanvaltuuston kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Elias Räipiö ja varapuheenjohtajaksi nahkuri Taawetti Sinkko.
09.01.1927 pidetään Lemin suojeluskuntatalon vihkiäiset.
25.05.1927 mäkitupalainen Eeva Tapanaisen tupa- ja vieressä ollut aittarakennus palaa Ruomin kylässä.
01.-02.07.1927 pidetään eduskuntavaalit.
00.07.1927 vt. nimismies Armas Oskar Jäppinen nimitetään Taipalsaaren ja Lemin nimismieheksi.
1927 Suomen Sukututkimusseura julkaisee 894-sivuisen kirjan Sankarien muisto. Kirja sisältää Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta henkensä antaneiden kansalaisten elämänkertoja (Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja V).
Vuonna 1927 rakennetaan Pöllölän kansakoulu. Etelä-Saimaa n:o 126/1938, 21.8.1938. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
27.09.1927 kunnanvaltuuston kokouksessa valitaan kunnallislautakunnan esimieheksi maanviljelijä Antti Wilhu ja varalle Antti Okko.
01.10.1927 julkaistaan Etelä-Savossa kirjoitukset: "Metsätaloudellisista oloista Lemillä" (s. 1), "Piirteitä Lemin maatalouden kehityksestä ja maamiesseuran toiminnasta" (s. 3) ja "Wanhoja muistoja maatalousoloista Lemillä" (s. 5) sekä "Asiantuntijain lausuntoja Lemin maatalous= y.m. oloista" (s. 6) (n:o 110/1927).
Maanviljelijä, herastuomari Elias Kaijansinkko (1870 - 1959). Hän oli eläessään lautamiestehtävien ohella merkittävästi mukana pitäjän kunnallisessa ja sivistyksellisessä elämässä. Ahkerana kynänkäyttäjänä hän kirjoitti kunnalliselta alalta sanomalehtiin aina vuodesta 1889 alkaen. Henkilökuva hänestä on julkaistu lehdessä Etelä-Savo n:o 23/1919, 25.2.1919. Etelä-Savo n:o 110/1927. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
1.-2.10.1927 pidetään maatalousnäyttely Lemillä.
31.12.1927 seurakunnan väkiluku on 4925 henkeä, joista miespuolisia on 2469 ja naispuolisia on 2456 henkeä.
23.01.1928 lukkari-urkuri Gabriel Parkkola kuolee 63-vuotiaana kotonaan Lemillä. Muistokirjoitus on Etelä-Saimaassa n:o 11/1928, 28.1.1928 s. 3.
Kanttori Gabriel Parkkola (1864 - 1928). Etelä-Saimaa n:o 11/1928. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
30.01.1928 kunnanvaltuuston kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Elias Räipiö ja varapuheenjohtajaksi Taavetti Nisonen.
09.02.1928 julkaistaan Etelä-Savossa M. Pekarin kirjoitus "Muistelmia murrosajoilta" Lemin kunnallisesta hoidosta 10 wuotta taaksepäin. Osa I (n:o 16/1928 s. 3).
15.03.1928 julkaistaan Etelä-Savossa M. Pekarin kirjoitus "Muistelmia murrosajoilta" Lemin kunnallisesta hoidosta 10 wuotta taaksepäin. Osa II (n:o 31/1928 s. 4).
20.03.1928 julkaistaan Etelä-Savossa M. Pekarin kirjoitus "Muistelmia murrosajoilta" Lemin kunnallisesta hoidosta 10 wuotta taaksepäin. Osa III (n:o 33/1928 s. 2-3)
31.03.1928 julkaistaan Etelä-Savossa M. Pekarin kirjoitus "Muistelmia murrosajoilta" Osa IV (n:o 38/1928 s. 4).
26.04.1928 julkaistaan Etelä-Savossa M. Pekarin kirjoitus "Muistelmia murrosajoilta" Lemin kunnallisesta hoidosta 10 wuotta taaksepäin. Osa V (n:o 47/1928 s. 8).
26.04.1928 Lemillä vietetään Lemin vapauttamisen 10-vuotisjuhlapäivää.
28.04.1928 julkaistaan artikkeli Karjalassa "Vapaussodan päättymisen 10-vuotisjuhlia vietetään Karjalan kunnissa" (n:o 115/1928 s. 5).
28.07.1928 pidetään Lemin kunnan sähköistämisyhdistyksen kokous kunnantalolla.
01.11-11.11.1928 pidetään konekiväärikurssit Lemillä. Kurssille osallistuu noin kolmisenkymmentä suojeluskuntalaista.
02.12.1928 Lemin lukkariksi valitaan vt. lukkari Jaakko Pyrhönen. Hän saa vaalissa 1739 ääntä.
04.12.1928 pidetään kunnallisvaalit.
31.12.1928 seurakunnan väkiluku on 4892 henkeä.
01.02.1929 kunnanvaltuuston kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Elias Räipiö ja varapuheenjohtajaksi Taavetti Nisonen.
29.03.1929 julkaistaan Maakansassa kirjoitus "Kunnallisen elämän vaiheista Lemillä" (n:o 74/1929 s. 4).
01.-02.07.1929 pidetään eduskuntavaalit.
04.07.1929 maanviljelijä Mikko Pekari täyttää 70 vuotta. Hän on ollut mukana lukuisissa kunnallisissa toimissa. Henkilökuva hänestä löytyy lehdestä Etelä-Savo n:o 72/1929 s. 2.
Maanviljelijä Mikko Pekari (1859 - 1938). Hän oli eläessään merkittävästi mukana pitäjän taloudellisessa ja sivistyksellisessä elämässä. Etelä-Savo n:o 72/1929. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
00.07.1929 Lemin ja Lappeenrannan väliseen puhelinlinjaan asennetaan kaksoisjohto.
07.07.1929 tapahtuu Lemillä tiellä Lappeenranta - Mikkeli vakava auto-onnettomuus, jossa kuolee kolme henkilöä ja 14 henkilöä loukkaantuu.
11.09.1929 vastaisena yönä ankara halla vierailee Lemillä. Suurilta aloilta paleltuvat perunain varret mustiksi ja maapinta on aamulla kohmeessa sekä vesiastioissa vahvasti jäätä.
24.-25.9.1929 pidetään piispantarkastus Lemillä. Tarkastuksen tekee Viipurin hiippakunnan piispa Erkki Kaila.
06.10.1929 Lemin maamiesseura viettää Pellervon 30-vuotisjuhlaa Ruohialassa nuorisoseura Auran talolla.
30.10.1929 pidetään kunnantalolla Lemin Sähköyhtiön kokous. Kokouksen avasi hallintoneuvoston puheenjohtaja E. Räipiö. Todettiin, että pitäjään on asennettu 11 muuntajakioskia ja yli sataan taloon on jo vedetty sähköjohdot.
04.12.1929 nahkuri Taavetti Sinkko täyttää 75 vuotta. Hän on ollut yhteiskunnallinen toimihenkilö koko miespolven ajan Lemillä. Henkilökuva hänestä löytyy lehdestä Etelä-Saimaa n:o 137/1929, 3.12.1929 s. 3.
Nahkuri Taavetti Sinkko (1854 - 1944). Hän oli eläessään merkittävästi mukana pitäjän kunnallisessa ja sivistyksellisessä elämässä. Suomen nahkalehti n:o 19/1924. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
Taavetti Sinkko ja hänen puolisonsa Edla lahjoittivat Lemin kirkolle syntymäpäivän johdosta 3 alttarilla pidettävää kullattua kynttilänjalkaa. Näistä yksi on suuri seitsenhaarainen ja kaksi pienempää kolmihaaraista (Etelä-Savo n:o 141/1929, 14.12.1929 s. 2).
31.12.1929 Lemin väkiluku on 4920 henkeä.
13.01.1930 Lemille tulee sähkövirta "Lemillä on nyt kirkasta" (Etelä-Saimaa n:o 4/1930, 14.1.1930 s. 2).
27.01.1930 kunnanvaltuuston kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Elias Räipiö ja varapuheenjohtajaksi Taavetti Nisonen.
09.02.1930 Lemin Lotta Swärd-yhdistyksellä 10-vuotisjuhla.
08.03.1930 Lemiläisiä koulutiellä - Kotiseutututkimuksen kannalta (Etelä-Saimaa n:o 27/1930 s. 4).
30.05.1930 kunnanvaltuuston kokouksessa annetaan Huttulan koulun rakentaminen urakoitsija Antti Vilhulle 31 000 markan hintaan.
30.07.1930 on ankara ukonilma Lemillä, jossa salama lyö kaksi ihmistä tainnoksiin (Etelä-Savo n:o 83/1930, 31.7.1930 s. 3).
01.-02.10.1930 pidetään eduskuntavaalit.
22.10.1930 palaa Juho Julun navetta poroksi Suomalaisen kylässä.
Huttulan kansakoulu. Etelä-Savo n:o 177/1937. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
04.11.1930 Lemin suurin koulutalo Huttulan kansakoulu otetaan vastaan kunnan toimesta.
04.12.1930 pidetään kunnallisvaalit.
13.12.1930 julkaistaan kirjoitus "Muutamia joulunviettotapoja Lemiltä" (Etelä-Savo n:o 141/1930 s. 3).
13.12.1930 julkaistaan kirjoitus "Pikapiirtoja Lemin seurakunnan elämästä" (Etelä-Savo n:o 141/1930 s. 4).
13.12.1930 julkaistaan kirjoitus "Muistelmia entisen sotalaitoksen ajoilta Lemiltä" (Etelä-Savo n:o 141/1930 s. 4, 6).
13.12.1930 julkaistaan kirjoitus "Miksi Lemi voitti voimistelujuhlilla Helsingissä sarjansa mestaruuden?" (Etelä-Savo n:o 141/1930 s. 4).
31.12.1930 Lemin väkiluku on 4881 henkeä.
01.01.1931 julkaistaan Ida Pekarin kirjoitus "Lemiläiset suosivat sukulaiskestejä" Kotiliedessä n:o 1/1931 s. 26-27, 14 (s. 16-17, 4).
20.01.1931 kunnanvaltuuston kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Elias Räipiö ja varapuheenjohtajaksi Taavetti Nisonen.
02.03.1931 Presidentti P.E. Svinhufvud valitaan Tasavallan presidentiksi.
08.03.1931 vihitään uusi kansakoulutalo Huttulan kylässä, joka on suurin Lemillä.
16.05.1931 syttyy tulipalo talollinen M. Nisosen talossa Nisolan kylässä. Asuinrakennus ja navetta palavat poroksi.
14.07.1931 maanviljelijä Mooses Holopainen täyttää 80 vuotta (Etelä-Savo n:o 75/1931 s. 3).
08.08.1931 julkaistaan pakina "Lemin peruna on maailman paras" (Etelä-Savo n:o 86/1931 s. 3).
15.11.1931 vietetään kansakoulun 25-vuotisjuhlaa Ruomin kansakoululla.
1931 marraskuussa valitaan lautamiehiksi välikäräjillä vuosiksi 1932-1934 talolliset Antti Suomalainen Suomalaisen kylästä, Antti Kaijansinkko Suontakaisesta ja Adam Kuukka Kuukanniemestä.
31.12.1931 Lemin väkiluku on 4608 henkeä.
18.01.1932 kunnanvaltuuston kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Elias Räipiö ja varapuheenjohtajaksi Taavetti Nisonen.
1932 maisteri Veikko Ruoppila aloittaa sanaston keruun Lemillä.
04.05.1932 palaa poroksi A. Sinkon omistama pieni asuinrakennus Sutelan kylässä.
11.06.- 12.06.1932 pidetään Lemillä rovastikunnan seurakuntapäiviä ja kirkolliset laulujuhlat.
04.10.1932 on Etelä-Saimaassa kirjoitus "Lemin Kytölän kansakoulun 25-vuotisvaiheita" (n:o 111/1932 s. 3).
04.10.1932 pidetään Lemin suojeluskunnan kuntoisuusnäyte sota-ajan mukaisine hälytyksineen ja 25 kilometrin marssilla Lappeenrantaan (Etelä-Saimaa 113/1932, 8.10.1932 s. 3).
22.10.1932 maanviljelijä Aatu Kouvo täyttää 70 vuotta Lavolan kylässä.
23.10.1932 kauppias Aatu Pekari tulee toimineeksi kauppiaana 25 vuotta Lemillä.
05.11.1932 julkaistaan kirjoitus "Lemin kirkosta ja vanhemmista papeista" (Etelä-Savo n:o126/1932 s. 3).
05.11.1932 julkaistaan kirjoitus "Elinkeinoelämä Lemillä" (Etelä-Savo n:o126/1932 s. 3-4).
19.11.1932 julkaistaan kirjoitus "Muistelmia vanhoista Lemin oloihin kuvaavista tapahtumista" (Etelä-Savo n:o 132/1932 s. 4).
19.11.1932 julkaistaan kirjoitus "Vanhoja sotamuistoja Lemiltä" (Etelä-Savo n:o 132/1932 s. 4).
14.12.1932 pidetyssä kokouksessa päätetään, että Lemin Sähkö Oy siirtyy varoineen ja velkoineen kunnan haltuun.
31.12.1932 Lemin väkiluku on 4487 henkeä, joista miespuolisia on 2230 ja naispuolisia on 2257 henkeä.
12.01.1933 kunnanvaltuuston kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Elias Räipiö ja varapuheenjohtajaksi Taavetti Nisonen. Tehdään kunnanvaltuustossa päätös, että sähkölaitos tulee toimimaan kunnallisena liikeyrityksenä "Lemin kunnan Sähkö". Sitä hoitaa erikoinen toimikunta ja taloudenhoitaja.
25.01.1933 julkaistaan Maakansassa kirjoitus "Muistelmia Lemin kirkosta ja vanhemmista papeista" (Maakansa n:o 19/1933 s. 4).
25.01.1933 julkaistaan Maakansassa Toivo Nisosen kirjoitus "Lemin maatalous tilaston valossa" (Maakansa n:o 19/1933 s. 4).
25.01.1933 julkaistaan Maakansassa kirjoitus "Edistys ja valistustoiminnasta Lemillä" (Maakansa n:o 19/1933 s. 4).
25.01.1933 julkaistaan Maakansassa kirjoitus "Raittiuspyrinnöistä Lemillä" (Maakansa n:o 19/1933 s. 4-5).
Lemin kirkonkylän majatalo ja kunnantoimisto. Maakansa n:o 19/1933, 25.1.1933. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
25.01.1933 julkaistaan kirjoitus "Lemin perunoista" Maakansassa n:o 19/1933 s. 6.
1933 toimii Lemillä kahdeksan myllyä: Hovin Mylly Lemin kirkolla, Elias Räipiön Mylly ja Saha Sorvarilassa, Huttulan Osuuskunta Mylly Huttulassa, Talon Mylly Ruomissa, Tuuliaisen Mylly Uimissa, Antti Sinkon Mylly Kurkelassa, Värrön Mylly Värtölässä ja Taavetti Sinkon Mylly ja Saha Kurkelassa.
01.02.1933 julkaistaan kirjoitus pastori Johannes Hertzistä artikkelissa "Musiikkipappeja I" Suomen musiikkilehdessä n:o 2 s. 14 (s. 38).
09.02.1933 julkaistaan Etelä-Savossa kirjoitus "15-vuotismuistoja Lemiltä" (n:o 16/1933 s. 3).
13.02.1933 täyttää maanviljelijä ja tehtailija Eevert Pekkanen 50 vuotta Lemin Kärmeniemen kylässä. Henkilökuva hänestä julkaistaan Etelä-Saimaassa n:o 18/1933, 14.2.1933 s. 2.
06.03.1933 pidetyssä yhtiökokouksessa päätetään lopullisesti, että Lemin Sähköyhtiö siirtyy kunnalle.
26.04.1933 vietetään lemiläisten vapautumisen 15-vuotisjuhlaa Lemillä (Etelä-Savo n:o 47/1933, 27.4.1933 s. 2).
10.06.1933 professori Elias Muukka täyttää 80 vuotta.
01.-03.07.1933 pidetään eduskuntavaalit.
19.07.1933 maanviljelijä Elias Räipiö täyttää 60 vuotta Sorvarilassa. Henkilökuva hänestä on lehdessä Maakansa n:o 160/1933 s. 3.
09.09.1933 julkaistaan kirjoitus "Lemin kansakoulujen 40-vuotisvaiheita" Etelä-Savossa n:o 102/1933 s. 3.
14.10.1933 palaa puuseppä August Talkan asuinrakennus Kapialan kylässä.
18.11.1933 julkaistaan maisteri Veikko Ruoppilan kirjoitus "Sanaston keruulla on kunniakkaat traditiot Lemillä." (Etelä-Savo n:o 132/1933 s. 2.
18.11.1933 vietetään Lemin Säästöpankin 20-vuotisjuhlaa. Kirjoitus siitä julkaistaan Etelä-Saimaassa n:o 131/1933, 21.11.1933 s. 2.
19.11.1933 Lemin nuorisoseura viettää 40-vuotisjuhlaa. Kirjoitus siitä julkaistaan Etelä-Savossa n:o 133/1933, 21.11.1933 s. 2.
04.12.1933 pidetään kunnallisvaalit.
05.12.1933 julkaistaan nahkuri Taavetti Sinkon kirjanen "Kuvauksia Lemin oloista 200 vuoden aikana". Kirjoitus siitä on Etelä-Saimaassa n:o 137/1933 s. 3.
31.12.1933 Lemin väkiluku on 4468 henkeä.
01.01.1934 kuolee maanviljelijä Mikko Sinkko 69-vuotiaana Sutelan kylästä. Muistokirjoitus on Etelä-Saimaassa n:o 2/1934, 9.1.1934 s. 3.
12.01.1934 kunnanvaltuuston kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Elias Räipiö ja varapuheenjohtajaksi maanviljelijä A. Okko.
09.03.1934 maanviljelijä Antti Okko kuolee 74-vuotiaana. Muistokirjoitus on Etelä-Savossa n:o 29/1934, 10.3.1934 s. 3.
11.05.1934 on tulipalo Sairalan kylässä. Mäkitupalainen Miina Pekin talo syttyy palamaan katolle lentäneestä kipinästä palaen poroksi. Tämän lisäksi palavat navetta ja kaksi aittaa sekä metsää.
04.07.1934 maanviljelijä Mikko Pekari täyttää 75 vuotta. Henkilökuva hänestä julkaistaan Etelä-Savossa n:o 75/1934, 5.7.1934 s. 3.
21.07.1934 kunnanvaltuusto päättää kokouksessa, että se ei ota Lemin Sähkö Oy:tä kunnalliseksi laitokseksi. Asia on ollut aikaisemmin mm. Korkeimman Hallinto-oikeuden käsiteltävänä.
22.07.1934 Lemin Osuuskassa viettää 20-vuotisjuhlaa. Kirjoitus siitä julkaistaan Etelä-Saimaassa n:o 81/1934, 24.7.1934 s. 3.
29.09.1934 pidetään kokous kunnantuvalla, jossa päätetään, että Lemin Sähkö Oy jatkaa toimintaansa.
30.09.1934 pidetään Juvolan kansakoulun 25-vuotisjuhla.
06.10.1934 julkaistaan kirjoitus "Vanhoista lemiläisistä sukunimistä" Etelä-Savossa n:o 115/1934 s. 3.
06.10.1934 julkaistaan kirjoitus "Viime vuosien kunnallinen elämä Lemillä" Etelä-Savossa n:o 115/1934 s. 3.
06.10.1934 julkaistaan kirjoitus "Lemin lottien työ on monipuolista ja pirteää" Etelä-Savossa n:o 115/1934 s. 3-4.
06.10.1934 julkaistaan kirjoitus "Piirteitä Lemin osuuskassan 20-vuotistoiminnasta" Etelä-Savossa n:o 115/1934 s. 4.
06.10.1934 julkaistaan kirjoitus "Lemin Juvolan kansakoulun 25-vuotistaipaleelta 1909-1934" Etelä-Savossa n:o 115/1934 s. 4.
Juvolan kansakoulu on rakennettu vuonna 1909. Etelä-Savo n:o 115/1934, 6.10.1934. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
06.10.1934 julkaistaan maisteri Veikko Ruoppilan kirjoitus "Lemin sanaston keruuta" Etelä-Savossa n:o 115/1934 s. 5.
10.-11.11.1934 suoritetaan piispantarkastus Lemillä. Viipurin hiippakunnan piispa Erkki Kaila suorittaa tarkastuksen.
04.12.1934 nahkuri Taavetti Sinkko täyttää 80 vuotta. Henkilökuva hänestä on Etelä-Saimaassa n:o 138/1934 s. 2.
20.12.1934 Lemin kirkkoherra, rovasti A.V. Karttunen täyttää 70 vuotta. Henkilökuva hänestä on Etelä-Savossa n:o 147/1934 s. 3.
20.12.1934 kunnanvaltuuston kokouksessa luetaan maaherran kirjelmä, jossa ilmoitetaan, että Lemin majatalon pito-oikeus vv. 1935-1937 on annettu Aatu Suonialle kirkonkylästä.
Lemin kirkkokuoro vuonna 1934. Etelä-Savo n:o 104/1936, 19.9.1936. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
31.12.1934 Lemin väkiluku on 4441 henkeä, joista miespuolisia on 2202 ja naispuolisia on 2239 henkeä.
16.01.1935 kunnanvaltuuston kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Elias Räipiö ja varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Aatu Okko.
16.03.1935 kauppias ja kunnallislautakunnan esimies Aatu Pekari täyttää 60 vuotta. Henkilökuva hänestä on Etelä-Savossa n:o 33/1935, 19.3.1935 s. 3.
19.03.1935 syttyy suuri tulipalo Nisolan kylässä. Veljekset Antti ja Aatami Vilhun omistamista rakennuksista palavat navetta, talli, rehuvaja, katos ja seitsemän aittaa sekä viljaa rehua ja irtaimistoa ym.
1935 tulee valmiiksi maisteri Veikko Ruoppilan keräämä Lemin sanasto, joka sisältää noin 34 000 muistiinpanolehteä (Karjala n:o 961/1936, 8.4.1936 s. 4).
22.06.1935 julkaistaan kirjoitus "Osuustoiminnnasta Lemillä" Etelä-Saimaassa n:o 68B/1935 s. 6.
Maanviljelijä Elias Räipiö (1873 - 1958). Hän oli eläessään merkittävästi mukana pitäjän kunnallisessa ja taloudellisessa elämässä. Etelä-Saimaa n:o 68B/1935. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
13.10.1935 palaa Aatami Hietamiehen suuri riihirakennus ahdoksineen poroksi Kaamanniemellä.
29.10.1935 hyväksytään tarjous kellotapulin rakentamisesta hintaan 140 000 markkaa arkkitehti Juhani Viisteen piirustusten mukaan.
21.11.1935 kuolee maanviljelijä Mooses Holopainen 84 vuoden iässä. E. Räipiön muistokirjoitus on Etelä-Saimaassa n:o 136/1935, 30.11.1935 s. 2.
31.12.1935 Lemin väkiluku on 4406 henkeä.
08.01.1936 kunnanvaltuuston kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valitaan Elias Räipiö ja varapuheenjohtajaksi Aatu Okko.
15.01.1936 päätetään Järvenpään kansakoulun rakentamisesta tarjousten perusteella kunnanvaltuuston kokouksessa. Työn tekee maanviljelijä Antti Vilhu hintaan 195 000 markkaa ja se tehdään arkkitehti Toivo Salervon piirustusten mukaan.
13.02.1936 on V. Taipaleen kirjoitus Etelä-Saimaassa "Poimintoja Lemin kuntakokouksen pöytäkirjoista vuosilta 1885-1935" I (n:o 17/1936 s. 4).
18.02.1936 on V. Taipaleen kirjoitus Etelä-Saimaassa "Poimintoja Lemin kuntakokouksen pöytäkirjoista vuosilta 1885-1935" II (n:o 19/1936 s. 4).
25.02.1936 on V. Taipaleen kirjoitus Etelä-Saimaassa "Poimintoja Lemin kuntakokouksen pöytäkirjoista vuosilta 1885-1935" III (n:o 22/1936 s. 4).
14.03.1936 julkaistaan kirjoitus "34,000 lehteä ja pari sataa valokuvaa tuotti Lemin pitäjän sanastajalle" Etelä-Savossa n:o 30/1936 s. 3.
19.03.1936 on V. Taipaleen kirjoitus Etelä-Saimaassa "Poimintoja Lemin kuntakokouksen pöytäkirjoista vuosilta 1885-1935" IV (n:o 32/1936 s. 4).
18.04.1936 on V. Taipaleen kirjoitus Etelä-Saimaassa "Poimintoja Lemin kuntakokouksen pöytäkirjoista vuosilta 1885-1935" V (n:o 42/1936 s. 4).
25.04.1936 julkaistaan kirjoitus "Lemin pitäjän sanasto kerätty" Etelä-Saimaassa n:o 45/1936 s. 4.
28.06.1936 otetaan vastaan uusi kellotapuli. Se on tehty vuonna 1821 rakennetun kellotapulin mukaan aivan vähäisin poikkeamin rakennusmestari J. Teikarin toimesta.
Lemin kellotapuli. Suomen Kuvalehti n:o 30/1936, 25.7.1936. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
01.-02.07.1936 pidetään eduskuntavaalit.
29.08.1936 julkaistaan kirjoitus "Lemin puhelin" Etelä-Saimaassa n:o 95/1936 s. 2.
01.09.1936 Järvenpään kansakoulu aloittaa toiminnan uudessa koulutalossa.
19.09.1936 julkaistaan kirjoitus "Lemiläiset ovat aina olleet harrasta kirkkokansaa" Etelä-Savossa n:o 104/1936 s. 2.
19.09.1936 julkaistaan kirjoitus "Piirteitä Lemin kirkkokuoron toiminnasta viime vuosina" Etelä-Savossa n:o 104/1936 s. 2.
19.09.1936 julkaistaan kirjoitus "Ensi sunnuntai lemiläisten juhlapäivä" Etelä-Savossa n:o 104/1936 s. 3.
19.09.1936 julkaistaan kirjoitus "Muistitietoja Lemin pitäjän varhaisemmista kouluoloista sekä seurakunnallisesta elämästä" Etelä-Savossa n:o 104/1936 s. 3.
19.09.1936 julkaistaan kirjoitus "Kansanomaisesta kalenterista ja sääopista" Etelä-Savossa n:o 104/1936 s. 3.
20.09.1936 vietetään Lemin kirkon 150-vuotisjuhlaa.
22.09.1936 julkaistaan kirjoitus Lemin kirkon 150-vuotisjuhlasta Etelä-Savossa n:o 105/1936 s. 3.
26.09.1936 julkaistaan T.G. Murton kirjoitus "Piirteitä Lemin seurakunnan vaiheista" Etelä-Savossa n:o 107/1936 s. 3-4.
03.10.1936 julkaistaan T.G. Murton kirjoitus "Piirteitä Lemin seurakunnan vaiheista" Etelä-Savossa n:o 110/1936 s. 3-4.
03.10.1936 julkaistaan kirjoitus "Lemin kunnan kantakirjasto" Etelä-Savossa n:o 110/1936 s. 3.
04.10.1936 pidetään Lemin Järvenpään kansakoulun vihkiäisjuhla. (Etelä-Saimaa n:o 111/1936, 6.10.1936 s. 2).
Järvenpään kansakoulu. Opettajain lehti n:o 47/1936. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
10.10.1936 julkaistaan T.G. Murton kirjoitus "Piirteitä Lemin seurakunnan vaiheista" Etelä-Savossa n:o 113/1936 s. 3-4.
17.10.1936 julkaistaan T.G. Murton kirjoitus "Piirteitä Lemin seurakunnan vaiheista" Etelä-Savossa n:o 117/1936 s. 3-4.
24.10.1936 julkaistaan T.G. Murton kirjoitus "Piirteitä Lemin seurakunnan vaiheista" Etelä-Savossa n:o 121/1936 s. 3-4.
25.10.1936 julkaistaan kirjoitus "Kirkolta kirkolle" Etelä-Saimaassa n:o 122/1936 s. 2.
1936 lokakuussa valmistuu uusi ajanmukainen Osuusliike Yhtymän liikerakennus Lemin kirkolle.
31.10.1936 julkaistaan lemiläisen vapaus- ja heimosoturi, työmies Aatu Hiivan päiväkirjaa "Sotamuistoja Savitaipaleen rintamalta 27.2. - 12.5.1918" Etelä-Savossa n:o 125/1936 s. 3.
02.11.1936 julkaistaan lemiläisen vapaus- ja heimosoturi, työmies Aatu Hiivan päiväkirjaa "Sotamuistoja Savitaipaleen rintamalta 27.2. - 12.5.1918" Etelä-Savossa n:o 126/1936 s. 4.
04.12.1936 pidetään kunnallisvaalit.
12.12.1936 julkaistaan kirjoitus "Kuvauksia kaupallisista oloista Lemillä" Etelä-Savossa n:o 148/1936 s. 18.
31.12.1936 Lemin väkiluku on 4344 henkeä, joista miespuolisia on 2159 ja naispuolisia on 2193 henkeä.
04.01.1937 pidetään kunnanvaltuuston kokous. Puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Aatu Okko Sorvarilan kylästä ja varapuheenjohtajaksi herastuomari Elias Kaijansinkko.
15.-16.1.1937 käydään presidentin valitsijamiesvaalit.
08.02.1937 julkaistaan kirjoitus "Puoli vuosisataa pyhäkoulutyötä Lemillä" Etelä-Savossa n:o 20/1937 s. 2.
15.02.1937 valitaan Kyösti Kallio Tasavallan presidentiksi.
12.06-13.06.1937 pidetään Herättäjäjuhlat Lemillä. Kirjoitus niistä on Etelä-Saimaassa n:o 87/1937, 15.6.1937 s. 2.
27.08.1937 talollinen Taavetti Nisonen Nisolassa täyttää 60 vuotta. Henkilökuva hänestä on Etelä-Saimaassa n:o 130/1937, 31.8.1937 s. 2.
30.09.1937 julkaistaan kirjoitus "Lemin Kytölän kansakoulu 30-vuotias" Etelä-Saimaassa n:o 147/1937 s. 2.
Kytölän kansakoulu. Etelä-Saimaa n:o 147/1937. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
02.10.1937 palaa suksiseppä A. Suomalaisen asuinrakennus ja suksiverstas irtaimistoineen.
17.11.1937 Lemin ja Taiplasaaren välikäräjillä määrätään Lemin lautamiehiksi Toivo Kirvesmies, Antti Kaijansinkko ja Adam Kuukka.
20.11.1937 julkaistaan kirjoitus "Lemiläiset ovat harrasta kirkkokansaa" Etelä-Savossa n:o 177/1937 s. 3.
20.11.1937 julkaistaan kirjoitus "Ostoviljan turvin elettiin Lemillä 25 vuotta sitten" Etelä-Savossa n:o 177/1937 s. 3.
20.11.1937 Lemin suojeluskunta täyttää 20 vuotta. Kirjoitus siitä on Etelä-Savossa n:o 177/1937 s. 3-4.
20.11.1937 julkaistaan kirjoitus Lemin lottien toiminnasta Etelä-Savossa n:o 177/1937 s. 3.
Lemin Lotta Svärd-yhdistyksen puheenjohtaja Hilma Hovi. Etelä-Savo n:o 177/1937. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
20.11.1937 julkaistaan kirjoitus "Pikku vihan aikuisesta Lemistä ja lemiläisistä" (T.G.M.) Etelä-Savossa n:o 177/1937 s. 4.
20.11.1937 julkaistaan kirjoitus "Kunnallisen rahatalouden voimistuminen" (kauppias Aatu Pekarin ja mv.Aatu Okon haastattelu) Etelä-Savossa n:o 177/1937 s. 4.
20.11.1937 julkaistaan kirjoitus "Tietoja Lemin pitäjästä v:lta 1822" kirkkoherra Jakob Roschierin mukaan (T.G.M.) Etelä-Savossa n:o 177/1937 s. 4.
20.11.1937 julkaistaan kirjoitus "Lemi etiält - iso kive takoa" Etelä-Savossa n:o 177/1937 s. 5.
31.12.1937 Lemin väkiluku on 4299 henkeä.
03.01.1938 pidetään kunnanvaltuuston kokous. Puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Aatu Okko ja varapuheenjohtajaksi herastuomari Elias Kaijansinkko.
12.02.1938 julkaistaan kirjoitus "Muistelmia Lemiltä 20 vuoden takaa" I. Etelä-Saimaassa n:o 23/1938 s. 4. Kirjoitus käsittelee Vapaussotaa.
20.02.1938 julkaistaan kirjoitus "Muistelmia Lemiltä 20 vuoden takaa" II. Etelä-Saimaassa n:o 28/1938 s. 3. "
26.02.1938 julkaistaan kirjoitus "Muistelmia Lemiltä 20 vuoden takaa" III. Etelä-Saimaassa n:o 31/1938 s. 4. "
26.02.1938 julkaistaan kirjoitus "Kirjastotoimintaa Lemillä" Etelä-Saimaassa n:o 31/1938 s. 4.
27.03.1938 julkaistaan kirjoitus "Muistelmia Lemiltä 20 vuoden takaa" IV. Etelä-Saimaassa n:o 47/1938 s. 3. Kirjoitus käsittelee Vapaussotaa.
01.04.1938 maanviljelijä Elias Uronen täyttää 70 vuotta Keskisenpään kylässä. Henkilökuva hänestä on Etelä-Savossa n:o 49/1938, 31.3.1938 s. 2
03.04.1938 julkaistaan kirjoitus "Muistelmia Lemiltä 20 vuoden takaa" V. Etelä-Saimaassa n:o 51/1938 s. 3. Kirjoitus käsittelee Vapaussotaa.
14.04.1938 julkaistaan kirjoitus "Muistelmia Lemiltä 20 vuoden takaa" VI. Etelä-Saimaassa n:o 57/1938 s. 4. "
26.04.1938 julkaistaan kirjoitus "Muistelmia Lemiltä 20 vuoden takaa" VII. Etelä-Saimaassa n:o 62/1938 s. 4. "
26.04.1938 vietetään Lemin vapautumisen 20-vuotisjuhlaa. Kirjoitus siitä on Etelä-Savossa n:o 63/1938, 28.4.1938 s. 3.
27.04.1938 maanviljelijä Fredrik Okko täyttää 70 vuotta. Henkilökuva hänestä on Etelä-Savossa n:o 62/1938, 26.4.1938 s. 4.
30.04.1938 julkaistaan kirjoitus "Muistelmia Lemiltä 20 vuoden takaa" VIII. Etelä-Saimaassa n:o 64/1938 s. 4. Kirjoitus käsittelee Vapaussotaa.
20.05.1938 maanviljelijä Aatami Haiko täyttää 60 vuotta Suontakaisen kylässä. Henkilökuva hänestä on Etelä-Saimaassa n:o 75/1938, 19.5.1938 s. 2.
10.06.1938 professori Elias Muukka täyttää 85 vuotta.
19.07.1938 julkaistaan professori Elias Muukan haastattelu Etelä-Savossa n:o 105/1938 s. 2.
20.08.1938 julkaistaan kirjoitukset "Lemin seurakunta 250-vuotias" (T.G.M) ja "Virrenveisuu on lemiläisille vuosikymmenien takaista perintöä" Etelä-Savossa n:o 123/1938 s. 3.
Kanttori Jaakko Pyrhönen (1904 - 1962). Etelä-Savo n:o 123/1938. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
20.08.1938 julkaistaan kaksi kirjoitusta Lemin talouselämästä Etelä-Savossa n:o 123/1938 s. 4.
20.08.1938 julkaistaan kirjoitus Lemin Martoista ja professori Elias Muukan haastattelu Etelä-Savossa n:o 123/1938 s. 5.
20.08.1938 julkaistaan kirjoitus "Papinkaivanto Lemillä" Etelä-Savossa n:o 123/1938 s. 6.
20.08.1938 julkaistaan kirjoitukset Lemin kouluoloista Etelä-Savossa n:o 123/1938 s. 6.
21.08.1938 julkaistaan kirjoitus "Kirkko on lemiläisille rakas" Etelä-Saimaassa n:o 126/1938 s. 3.
21.08.1938 julkaistaan kirjoitus "Lemin kunnalliselämän kehitys"" Etelä-Saimaassa n:o 126/1938 s. 3-4.
Lemin kunnantalo, jossa on mm. Lemin säästöpankin toimisto. Etelä-Saimaa n:o 126/1938. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
21.08.1938 julkaistaan kirjoitus "Lemiä sanastamassa" (maisteri Veikko Ruoppila) Etelä-Saimaassa n:o 126/1938 s. 3, 6.
21.08.1938 julkaistaan kanttori J. Pyrhösen kirjoitus "Kirkkolauluharrastuksesta Lemillä ennen ja nyt" Etelä-Saimaassa n:o 126/1938 s. 4.
21.08.1938 julkaistaan kirjoitus "Lemin Säästöpankin 25-vuotiselta toiminta-ajalta" Etelä-Saimaassa n:o 126/1938 s. 5.
21.08.1938 julkaistaan kirjoitus "Yleiskatsaus Lemin maatalousoloista" Etelä-Saimaassa n:o 126/1938 s. 6.
21.08.1938 julkaistaan kirjoitus "Osuuskassaliikkeen kehityksestä" Etelä-Saimaassa n:o 126/1938 s. 8.
21.08.1938 vietetään Lemin seurakunnan 250-vuotisjuhlaa. Juhlassa on yleisöä noin 3000 henkeä. Kutsuvieraina ovat mm. Viipurin hiippakunnan piispa Yrjö Loimaranta ja maaherra Arvo Manner (Etelä-Savo n:o 124/1938, 22.8.1938 s. 2, 4 ja Etelä-Saimaa n:o 127/1938, 23.8.1938 s. 2.
25.08.1938 julkaistaan kirjoitus Lemin kirkkokuoron juhlakonsertista seurakunnan 250-vuotisjuhlassa Etelä-Saimaassa n:o 128/1938 s. 3.
28.08.1938 julkaistaan kirjoitus "Hammond-urut juhlistamassa Lemin seurakunnan 250-vuotisjuhlaa" Etelä-Savossa n:o 130/1938 s. 2.
29.08.1938 julkaistaan kirjoitus "Gabriel Muukka itseoppinut lemiläinen kelloseppä, sanaseppä, "maanmittari", perunkirjoittaja ym. viime vuosisadalta" Etelä-Savossa n:o 128/1938 s. 2.
Tämä tornikello oli Rynkä-nimisen jauhoaitan katolle rakennetussa tornissa Suontakaisen kylässä. Rakentamisvuosi oli ilmeisesti 1888. Rakennus purettiin vuonna 1928. Etelä-Savo n:o 128/1938. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
02.10.1938 professori, taidemaalari Elias Muukka kuolee 85-vuotiaana. Muistokirjoitus on Etelä-Saimaassa n:o 151/1938, 4.10.1938 s. 2.
09.10.1938 haudataan professori Muukka Lemin hautausmaalle. Kirjoitus siitä on Etelä-Savossa n:o 152/1938, 10.10.1938 s. 2.
09.10.1938 vihitään Kytölän kansakoulun lisärakennus.
09.12.1938 maanviljelijä Mikko Pekari kuolee Lemin Uiminniemellä 79-vuotiaana. Muistokirjoitus on Etelä-Savossa n:o 187/1938, 12.12.1938 s. 2.
31.12.1938 Lemin väkiluku on 4191 henkeä, joista miespuolisia on 2103 ja naispuolisia on 2088 henkeä.
03.01.1939 maanviljelijä Matti Kaijansinkko täyttää 85 vuotta. Henkilökuva hänestä on Maakansassa n:o 1/1939, 1.1.1939 s. 2.
25.01.1939 pidetään kunnanvaltuuston kokous. Puheenjohtajaksi valitaan maanviljelijä Aatu Okko ja varapuheenjohtajaksi herastuomari Elias Kaijansinkko.
Pekarin kauppa. Kuva: kansakoulunopettaja Anton Taipale. Lappeenrannan museot.
09.02.1939 on ilmoitus, jossa Aatu Pekari on myynyt kirja- ja sekatavarakaupan Aatu Pekari Oy:lle (Etelä-Saimaa n:o 21/1939 s. 1).
25.02.1939 julkaistaan kirjoitus "Lemin Säästöpankki 25-vuotias" Etelä-Savossa n:o 30/1939 s. 3.
Etelä-Savo n:o 30/1939. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
01.-02.07.1939 pidetään eduskuntavaalit.
Lemin kirkolla oleva "koulumänty". Puu kaatui myrskyssä vuonna 1943. Kuva: Annikki Vilhu. Lappeenrannan museot.
07.08.1939 aloitetaan suuret sotaharjoitukset Kannaksella. Sotaharjoitukseen osallistuu noin 20 000 miestä, 3000 hevosta ja 400 moottoriajoneuvoa. Yli 30 sotilaskuljetusjunaa on osallistunut joukkojen kuljetukseen (Helsingin Sanomat 8.8.1939).
13.08.1939 pidetään sotilasparaati sotaharjoitusten jälkeen Viipurissa (Helsingin Sanomat 14.8.1939).
23.08.1939 solmitaan Molotov-Ribbentrop-sopimus Moskovassa, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi kuuluu Neuvostoliiton etupiiriin.
05.10.1939 julkaistaan kirjoitus "Paimenpojasta nuorison kasvattajaksi Lemin kasvatin, opettaja Elias Kouvon elämänvaiheita ja muistelmia" Etelä-Savossa n:o 151/1939 s. 3.
09.10.1939 perustetaan suojajoukot (1. vaihe) (Ylimääräiset harjoitukset).
14.10.1939 perustetaan ja aloitetaan kenttäarmeijan keskittäminen (2. vaihe) (Ylimääräiset harjoitukset). Lemillä perustettu 3. konekiväärikomppania kuuluu JR 31/JR 4:n III pataljoonaan.
30.11.1939 Talvisota syttyy.
”Marsalkka Konev kertoo muistelmissaan, että Isäntä oli Suomen sotaa aloittaessaan sanonut Vorošilovin ja amiraali Isakovin kuulleen: ”Suomalaiset on asutettava muualle… Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle…” (Lähde: Edvard Radzinski: STALIN, sivu 505). Nobel-kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn kertoo merkittävässä 7-osaisessa kirjasarjassa ”Vankileirien saaristo” vähän samaa asiaa. Hän spekuloi suomalaisten sijoituskohteeksi silloisen Neuvostoliiton ja Kiinan välistä rajaa (VI osa, Karkotus, sivu 259).
20.12.1939 Lemin seurakunnan kirkkoherra, rovasti A.V. Karttunen täyttää 75 vuotta. Henkilökuva hänestä on Etelä-Savossa n:o 194/1939, 19.12.1939 s. 2.
26.12.1939 sankarihautaus Lemillä (Etelä-Savo n:o 197/1939, 28.12.1939 s. 2).
28.12.1939 kunnanvaltuuston kokouksessa valitaan väestönsuojalautakunta.
01.03.1940 Hävittäjälentolaivue 24:n Osasto Luukkanen saapuu Lemille. Fokker D.XXI -koneet sijoitetaan Kivijärveen Papinojan kautta yhteydessä olevan Lahnajärven rantaan. Majoituksena tulee olemaan postitalo ja eräät muut kylän talot.
13.03.1940 sota päättyy ja alkaa Välirauhan aika. Suomalaisten tappiot Talvisodassa ovat 26 662 kaatunutta, joista lemiläisiä on 35 miestä.
07.04.1940 pidetään sankarihautajaiset Lemillä, jossa siunataan 11 sankarivainajaa haudan lepoon.
1940 Salpalinjan rakentaminen alkaa. Se on Virolahdelta Savukoskelle ulottuva puolustuslinja, joka on yhä Suomen suurin rakennustyömaa. Viralliselta nimeltään Suomen Salpaa oli rakentamassa enimmillään 35 000 miestä ja muonituksessa oli mukana 2000 lottaa. Salpalinjan pituus oli 1200 kilometriä ja se koostui sadoista linnoitteista.
10.08.1940 perustetaan 1. prikaati, jonka esikunta tulee Lemin kirkolle.
Prikaatia komentaa jääkärieversti Lauri Maskula.
Pataljoonien tulevilla kasarmialueilla aloitetaan parakkien pystyttäminen. Lemin
Vainikkalan kylän Kantturaniemeen pystytetään I pataljoonan kasarmialue, jonka
yhteydessä on prikaatin esikunnan tilat. Lemin kirkolta länteen Lahnajärven
rannalle pystytetään II pataljoonan kasarmit, jonne sijoitetaan myös
tykkikomppania (Wikipedia).
Salpalinjan tykkipatteri Lemin Käärmeniemessä. Tykkimalli on 152 mm Canet. 152-45C mallia oli huomattava määrä rannikkotykistön käytössä ja Salpalinjaan rakennettiin kolme kahden tykin patteria. Kuva: Everstiluutnantti I. Frey. Sotamuseo.
19.12.1940 Risto Ryti valitaan Tasavallan presidentiksi. Presidentti Kyösti Kallio kuolee 67 vuoden ikäisenä.
1941 helmikuun loppuun mennessä prikaatin III pataljoona on myös sijoitettu Kantturanniemeen, mutta jo maaliskuussa se lakkautetaan ja miehistö siirretään kahteen jäljellä jääneeseen pataljoonaan (Wikipedia).
1941 maaliskuussa 1. prikaatin patteristo siirtyy kokonaisuudessaan Syntymäniemelle rakennettuun parakkikylään (Wikipedia).
10.06.1941 klo 22.00 "alkoivat Lemin sk:n lähetit toimittaa harjoituksiin saapumiskäskyjä asekuntoisille miehille." (Digitoidut sotapäiväkirjat: Jalkaväkirykmentti 1, 3. konekiväärikomppania 1941-1941 (8804) Kansallisarkisto, Digitaalinen arkisto).
Puhtaaksi kirjoitettu sotapäiväkirja on 3. konekiväärikomppania 1941-1943 (26382) ajalta 10.6.1941 - 30.12.1943.
JR 1:n perustaminen aloitetaan. Se korvaa 1. prikaatin ja komentajaksi tulee 1 Pr:n komentaja jääkärieversti Lauri Maskula. Rykmenttiin kuuluu kolme pataljoonaa.
12.06.1941 muodostetaan 3. konekiväärikomppania pääasiassa lemiläisistä miehistä. Päällikkönä toimii kapteeni Arvi Parkkola.
23.06.1941 III/1Pr:n nimi muuttuu III/JR 1:ksi.
25.06.1941 Jatkosota syttyy. Ilmahyökkäyksiä Suomeen ja mm. aamulla kello 07.05 Lappeenrantaan.
31.08.1941 JR 1 aloittaa hyökkäyksen kohti valtakunnan rajaa.
09.09.1941 JR 1 siirtyy asemasotavaiheeseen Lempaalan lohkolla.
03.02.1942 kapteeni Arvi Parkkola luovuttaa 3. konekiväärikomppanian päällikkyyden kapteeni Eero Hakuliselle ja siirtyy siviiliin.
13.10.1942 tuhoutuu tulipalossa talollinen Antti Punkan navettarakennus Iitiän kylässä.
24.05.1943 JR 1 siirtyy reserviin linnoittamaan Vammelsuu-Taipale asemaa.
16.09.1943 julkaistaan kirjoitus "Lemiläinen maanviljelijä on suunnitellut ja rakentanut sähkökäyttöisen viljakuivaamon." Laatokka n:o 212/1943 s. 3. Tekijä on Elias Sinkko.
18.11.1943 everstiluutnantti Tauno Viljanen tulee JR 1:n komentajaksi.
Osuusliike Yhtymän liikerakennus talvella 1943. Rakennuksessa toimii myös kahvila "Puistola". Kuva: Anton Taipale. Lappeenrannan museot.
29.02.1944 Presidentti Pehr Evind Svinhufvud kuolee 82 vuoden ikäisenä Luumäellä.
16.05.1944 JR 1 siirtyy rintamavastuuseen Valkeasaaren lohkolle.
09.06.1944 klo 06.00 alkaa venäläisten suurhyökkäys Karjalan kannaksella. JR1 joutuu ottamaan vastaan hirvittävän tykistön ja pommikoneiden tulimyrskyn Valkeasaaressa.
Ylen Elävässä Arkistossa on mm. 3. pataljoonan 3. konekiväärikomppanian kersantti Jaakko Rapin haastattelu.
Ylen Elävässä Arkistossa on mm. 3. pataljoonan 3. konekiväärikomppanian kersantti Reino Pekarin haastattelu.
Ylen Elävässä Arkistossa on mm. 3. pataljoonan tykistössä olleen Lauri Luukkaan haastattelu.
10.06.1944 3. pataljoonan komentaja majuri Veikko Tammisto katoaa. Majuri Veikko Pekkarinen tulee myöhemmin uudeksi pataljoonan komentajaksi. 3. konekiväärikomppanian päällikkönä toimii luutnantti Martti Lumikuru.
JR 1:stä kaatui tai katosi Valkeasaaren taisteluissa 382 miestä ja 400 haavoittui.
25.06.1944 alkaa Talin-Ihantalan suurtaistelu Karjalan kannaksella. Se on pohjoismaiden historian suurin koskaan käyty taistelu.
26.06.1944 Tasavallan presidentti Risto Ryti lähettää Hitlerille kirjeen (ns. Ribbentrop-sopimus), jolla saadaan mm. sotilaallista apua Suomelle. Tällä toimenpiteellä hän pelastaa omalta osaltaan Suomen.
30.06.1944 everstiluutnantti Kosti Lyly tulee JR 1:n komentajaksi.
09.07.1944 päättyy Talin-Ihantalan suurtaistelu torjuntavoittoon.
01.08.1944 Tasavallan presidentti Risto Ryti eroaa tehtävästään.
04.08.1944 Marsalkka Mannerheim valitaan säädetyllä erityislailla Tasavallan presidentiksi.
31.08.1944 pidetään nostomiesten valatilaisuus Lemin kirkossa.
04.09.1944 aselepo astuu voimaan.
05.09.1944 aselepo astuu voimaan venäläisten puolelta.
19.09.1944 Jatkosota päättyy. Jatkosodan uhrit ovat 63 327 kaatunutta, joista lemiläisiä on 99 miestä.
25.11.1944 Taavetti Sinkko kuolee 89-vuotiaana.
20.12.1944 kirkkoherra Antti Karttunen täyttää 80 vuotta.
17.-18.03.1945 pidetään eduskuntavaalit.
04.11.1945 Jaakkiman kristillinen kansanopisto aloittaa talvityökautensa Lemillä puolustusvoimilta vuokraamissaan tiloissa (Laatokka n:o 259/1945 s. 2).
03.02.1946 kokoontuu joukko Lemillä asuvia siirtokarjalaisia perustamaan yhdistyksen "Lemin Karjalaiset" (Laatokka n:o 31/1946 s. 2).
28.04.1946 Jaakkiman kristillinen kansanopisto lopettaa työkautensa Lemillä.
27.10.1946 Jaakkiman kristillinen kansanopisto aloittaa talvityökautensa Lemillä.
Lemin kirkkoherra, rovasti Antti Karttunen (1864 - 1947) pappilan portailla. Kuva: Pekka Salakka. Lappeenrannan museot.
20.06.1947 kirkkoherra Antti W. Karttunen kuolee 82-vuotiaana.
1948 Lemin kirkkoon hankitaan urut. Kirkon 17-äänikertaiset urut ovat Kangasalan Urkutehtaan valmistamat.
19.06.1948 maanviljelijä Antti Vilhu täyttää 75 vuotta (Helsingin Sanomat 19.6.1948).
01.05.1949 Niilo Kattelus astuu Lemin kirkkoherran virkaan.
18.10.1951 raivoaa iso tulipalo Sinkoilla Sutelan kylässä.
19.07.1953 maanviljelijä Elias Räipiö täyttää 80 vuotta (Helsingin Sanomat 19.7.1953).
06.12.1954 paljastetaan Lemin sankaripatsas "Sotilas ja äiti." Sankarihautausmaalle on haudattu 134 sankarivainajaa.
Lemin sankaripatsas. Kuvanveistäjä, professori Viljo Savikurki (1905 - 1975). Sankaripatsaaseen on hakattu sanat JUMALA - KOTI - ISÄNMAA 1939 - 1944. Kuvapaja. Lappeenrannan museot.