Isovanhemmat

Talollinen Antti Mikkola (1880 - 1946) ja puoliso Maria Pietarintytär os. Hyvönen (1885 - 1965) perheineen. Vasemmalta lukien lapset Walter, Edvard (isäni) ja Hilma. Takana seisoo vanhin poika Paavo. Kuva on otettu vuonna 1920 Jääskessä, jossa heillä oli maatila vuosina 1919 - 1933. Sukutaulusto, taulu 87 (vanhemmat).

Maatila

Isoisäni Antti Mikkola osti Ala-Hovi nimisen tilan 30.3.1933 Kivennavan Voipialan kylästä (kartta). Notkola 2³:n tilusala oli yhteensä 111,52 ha, josta viljeltyä maata oli 19,51 ha ja joutomaata 1,40 ha. Metsämaata oli yhteensä 90,61 ha. Hän sai lainhuudon tilaan Kivennavan syyskäräjillä 18.10.1933.

Kuva: Lahja Mikkolan kokoelma.                                                                             Kuva: Jukka Mikkolan kokoelma.

Kuvia vuodelta 1932. Niissä on tilan päärakennus, joka rakennettiin vuonna 1929. Siinä oli etualalla lasiveranta. Etualalla oli myös noin hehtaarin suuruinen puutarha, jossa oli mm. marjapensaita, omenapuita, luumupuita ja viisi päärynäpuuta. Kartta puistä eri lajikkeineen on isoisäni mustakantisessa vihkossa. Isoisäni Antti harrasti myös mehiläisten hoitoa (kuusi mehiläispesää). Niiden avulla lisättiin marja- ja hedelmäsatoja.

Vanha talli-ja navettarakennus purettiin vuonna 1938. Tilalle rakennettiin uusi ja ajanmukainen, betonipohjainen talli- ja navettarakennus (karjakartano) kahdelle hevoselle ja 10 lehmälle. Se valmistui vuonna 1939.

Antti Mikkolalle myönnettiin oikeus harjoittaa ammattimaista henkilöliikennettä Jääskestä Viipuriin, Antreaan, Kirvuun, Rautjärvelle, Ruokolahdelle ja Lappeenrantaan tammikuussa 1929 (Karjala n:o 23/1929). Setäni Walter Mikkola on kuvassa, joka on otettu Jääskessä. Kuva: Lahja Mikkolan kokoelma.

Omalla Ford-merkkisellä kuorma-autolla ajettiin rahtia. Walter Mikkolan tehtäviin kuului pääsääntöisesti rahdinajo tilalla. Pelkästään vuonna 1937 rahtia ajettiin 71 kuormaa isoisäni Antin muistivihkossa olevien merkintöjen mukaan (7.6. - 10.9.1937).

Vuonna 1937 Walter Mikkolalle lohkaistiin kantatilasta ennakkoperintönä määräala, jossa oli peltoa 5,52 ha ja metsää 25,5 ha. Asuinrakennus tehtiin vuonna 1937, jonka venäläiset olivat vieneet pois Talvisodan jälkeen välirauhan aikana. Tilalle rakennettiin hirsistä uusi kaksikerroksinen rakennus vuonna 1942.

Voipialasta lähtö evakkoon tapahtui Talvisodan sytyttyä 30.11.1939. Paluu takaisin kotiin tehtiin toukokuussa 1942. Lähtö uudelleen evakkoon tapahtui suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944. Isäni kertomaan mukaan hän kävi hakemassa isänsä Antin pois kotoaan sodan jaloista armeijan kuorma-autolla. Konepistoolimies oli ollut mukana varmistamassa ajoa auton lavalla. Pioneerit olivat alkaneet jo miinoittaa tietä hyökkäysvaunujen varalta. Matka tehtiin Suulajärven pohjoispuolelta sen eteläpuolella olevaan Voipialan kylään. Isoäitini ja muut sukulaiset olivat lähteneet jo aikaisemmin tilalta evakkoon.

Kuvassa ovat vanhempani Suoma ja Edvard Mikkola Voipialaan johtavan Kanneljärven maantien varressa. Takana on isoisäni Antti Mikkolan omistaman tilan metsää.
Maantie Viipuri - Leningrad, nykyisin Pietari kulkee tilan sivuitse. Isäni otti kotimetsästään pihlajataimen ja istutti sen kotipihalle Lahteen. Kuva on vuodelta 1963.

Venäläiset tuhosivat kaikki rakennukset sodan jälkeen. Otto Toivonen kertoo loistavassa kirjassaan Vuosisatainen kolmikylä -   kannakselaisen kulttuurin kuvastimena (1988), että hänen käydessä kotikonnuillaan 8. elokuuta 1986, ei Voipialan kylän 23:sta talosta ollut yhtäkään jäljellä. Palomestari evp. Otto Toivonen kirjoittaa mm.: "Alahovin (myöhemmin Antti Mikkolan) paikalla ei näkynyt rauniokumpua, sen paikan oli metsä jo vallannut, jäljellä oli vain entisen "vorniekan" talon kohdalla tien varrella kasvaneet komeat koivut, jotka lienevät ennen sotia olleet n. 7 - 8 tuuman paksuisia, olivat nyt 18 - 20 tuuman paksuja ja seisoivat yhä ylväästi vuosikymmeniä uhmaten, paitsi yksi, jossa oli lahovika joten myrsky oli sen katkaissut n. kahden metrin korkeudelta poikki ja pitkä kanto törrötti tukevasti pystyssä kokien kai sanoa että "tässä seison enkä muuta voi"!"  

Ala-Hovi tänä päivänä. Pellon takana nykyisessä metsässsä kotitiestä vasemmalle olivat maatilan rakennukset, joista päärakennus oli ensimmäisenä. Sen edessä pellolla oli puutarha omena- ja päärynäpuineen ym., kuten isosäni mustakantisen muistivihkon kartasta ilmenee.

Tässä ovat koordinaatit alueen tarkempaan katseluun Google Earthissa: 60°24’28”N 29°36’46’’E . Kotitie menee pellon poikki. Tilan rakennukset olivat siitä vasemmalla pellon takana. Isosta satelliittikuvasta oli nähtävissä tekolammen suorakaiteen muotoiset ääriviivat aukealla, joka sijaitsee heti kaasuputkien risteyskohdan  pohjoispuolella.

Googlen uudemmassa päivityksessä 5/2019 kotitien ääriviivat ovat heikosti nähtävissä ja  paremmin vain päältä päin katsottaessa satelliittikuvassa. Tekolammen ääriviivat ovat siinä metsän peitossa.