Imatra ex Polynesia
Parkkilaiva Polynesia Tallinnassa. © Larship.no.
Parkki, tammesta ja männystä rakennettu, raudalla ja kuparilla kiinnitetty sekä pohja metallilla peitetty 9/1891.
Tunnus SCWG
Rakentaja: Nils O. Braastad, Biestøa, Fjaere, Grimstad, Norja 1891
Vesillelasku: 30.6.1891
Vetoisuus: 619,95 brt, 590,52 nrt
Kantavuus: 900 dwt, puutavaralasti 300 standarttia
Mitat: 50,10 x 10,16 x 5,36 m
Miehistö: 1+2+9
Omistajat:
Elias Manner (1859-1928), Viipuri 22.01.1907 - 1910 maaliskuu Frith. Eriksson ym., Hanko 1910 maaliskuu - 1911 heinäkuu Johan Julius Karlsson ym., Finström 1911 heinäkuu - 1915
Päälliköt:
Wäinö Aleksanteri Mäkelä (1879-1939) 1907 - 1909 Evert Konstantin Wiglund (1869-1912) 1910 - 1911 Johan Julius Karlsson (1859-1921) 1911 heinäkuu - 1914
Laiva rakennettiin Joh. D. Havstadille Grimstadiin. Laiva lähti 4.11.1891 Grimstadista lastaamaan Fredriksstadiin. Neitsytmatka purjehdittiin sieltä Melbourneen, jonne saavuttiin 29.4.1892.
Vuonna 1893 rekisterissä Lloyd’s Register of Shipping omistaja on J.D. Havstad Grimstadista.
Vuonna 1904 laivan osti N. Nilsen Morholtista Grimstadista.
Parkki ostettiin samalta omistajalta Grimstadista hintaan 37 000 markkaa 22.1.1907. Se teki ensimmäisen matkan suolalastissa Middlesbroughista Kotkaan, jossa osa lastia purettiin. Sieltä laiva hinattiin loppulastin kanssa Uuraaseen, jonne saavuttiin 23.5.1907. Siellä alus sai myös uuden nimen Imatra. Matka Middlesbroughista Helsingöriin tehtiin 76 tunnissa, jota pidettiin nopeana matkana.
Merikapteeni Wäinö Mäkelä (1879 - 1939). Hän toimi Viipurin piirin merenkuluntarkastajana vuodesta 1937. Karjala 106/1939.
Ensimmäinen kaukomatka tehtiin Lontoosta Kapkaupunkiin, jonne saavuttiin 70 päivän merimatkan jälkeen 1.12.1907.
Matkalla puutavaralastissa Valkoisen meren Onegasta
Walesin Llanellyyn parkki joutui kahteen kovaan myrskyyn
matkan aikana. Ensimmäinen myrsky oli Fär-saarten ja Shetlandin saarten välillä.
Välissä oli kahden päivän ajan parempaa ilmaa, mutta sitten puhkesi uusi myrsky,
joka kesti viisi vuorokautta. Myrskyssä tehtiin kaikki mahdollinen aluksen ja
miehistön pelastamiseksi. Siinä tarkoituksessa laskettiin ensin 50 syltä pitkä
hinauskaapeli keulasta aluksen vasemmalle sivulle ja sitten yhtä pitkä
teräskaapeli, jotta parkkilaivan keula pysyisi vasten myrskyävää merta.
Proviantti alkoi loppua ja puutteen vuoksi jouduttiin loppumatkalla tarjoamaan
herneitä ja papuja 21 kertaa viikossa. Määräsatamaan saavuttiin
myrskyisen
merimatkan jälkeen 6.11.1908.
Imatran miehistöä laivan ollessa Hullissa vuonna 1910. © Merikapteeni Hannu Vartiainen.
Vuonna 1911 ollessaan lastaamassa sementtiä Antwerpenin satamassa matkalle Rio de Janeiroon, alus alkoi vuotaa, joten lasti purettiin sekä alus korjattiin.
Viimeinen matka purjehdittiin Liverpoolista Cadiziin, jonne saavuttiin 24.3.1915.
Alus myytiin myrskyvaurioiden seurauksena siellä vuonna 1915.
Parkki Imatran lokikirja ajalta 19.2.1907 - 14.8.1909 on Viipurin merimieshuoneen arkistossa, joka on nyt Viipurissa (fondi 85).
Matkoja vuosina 1907 - 1915
Kirjoja ja kirjoituksia:
Finlands Sjöfartstidning: Fartygsköp Finlands Sjöfartstidning 10/1910, 12.3.1910 s. 2
Ålands handelsflotta Finlands Sjöfartstidning 27/1911, 29.7.1911 s. 3
Dödsfall. Kaptenen Evert Konstantin Wiglund Finlands Sjöfartstidning 42/1912, 19.10.1912 s. 3
Hangö: Fartygsköp Hangö 28/1910, 8.3.1910 s. 2
Karjala: 60-vuotias. Merenkuluntarkastaja, merikapteeni Väinö Aleksanteri Mäkelä Karjala 106/1939, 21.4.1939 s. 6
Mattsson, G.E.: "En äventyrlig resa" Åbo Underrättelser 338/1908, 10.12.1908 s. 5
Åbo Underrättelser: Inköpta segelfartyg Åbo Underrättelser 176/1907, 3.7.1907 s. 4
En äventyrlig resa Åbo Underrättelser 337/1908, 9.12.1908 s. 5
Åland: Ifrågasatt fartygsköp Åland 58/1911, 22.7.1911 s. 2
Minnesord. Sjökapten Julius Karlsson Åland 87/1921, 2.11.1921 s. 2
Copyright © Jukka Mikkola