Suvun historiaa 1600 - luvun lopusta 1900 - luvun alkuun

Päivitetty: 5.1.2018

Buller (Bulldra) -suku on kotoisin Kuusamon Vasaraperästä. Suku polveutuu alun perin Kuusamon Määttä - suvusta. Suku valitsi aikanaan asuinpaikkansa hyvin. Vesi virtaa harjualueella Lumpare - lammesta suoraan harjun sisään ja puhkeaa toisessa päässä ylös kristallinkirkkaana lähdevetenä.

Suku on tullut Kuusamoon todennäköisesti Sotkamosta. Vuonna 1626 Määttä- sukua asui Sotkamon Jormasjärvellä (kolme taloa). Vuonna 1650 asuivat talolliset Heikki Määttä ja Pekka Määttä Sotkamon Jormaskylässä ja talollinen Simo Määttä Ala-Sotkamossa. Todennäköisesti joistakin näistä taloista on lähdetty 1680-luvulla Kuusamoon.

Vuonna 1681 Paltamon ja Sotkamon asukkaat tekivät kruunun kanssa sopimuksen, joka vapautti pitäjät varsinaisesta sotaväenotosta. Samalla sovittiin, että samassa talossa ei saanut olla enempää kuin kolme työkykyistä miestä. Ylimääräisten oli lähdettävä talosta ja seurauksena oli muuttoliike Kuusamoon, jossa oli hakattavana paljon kaskenpolttoon eli huuhtaruukkiin  soveltuvia metsiä.

Vuonna 1685 Tapani Heikinpoika (Staffan, Stefan) Määttä asettui asumaan uudistilallisena Vasaraperään. Hän toimi lautamiehenä vuodesta 1692 lukien. Vuonna 1699 hänet mainitaan Kuusamon seurakunnan kirkonisäntänä eli kirkkoväärtinä. Saman vuoden käräjillä Tapani Määttä velkoi seurakuntalaisilta 10 kuparitaalaria, jotka hän oli antanut kirkon vihkiäisten valmisteluun. Kuusamon uusi kirkko valmistui vuonna 1695.

Kitkan nimismiehenä Tapani Määttä toimi ainakin vuodesta 1703 lähtien aina 1720-luvulle asti.

Vuonna 1711 lautamies Tapani Määttä osti hevosen venäläiseltä Mikko Loskalta. Hinnaksi sovittiin 12 kuparitaalaria ja kaksi karhuntaljaa. Tapani mainitaan kuolleena vuonna 1731. 

Veli Heikki Määttä toimi Tapani Määtän ohella myös isäntänä Vasaraperässä. Veljeksistä kolmas Sigfrid Määttä oli vuonna 1705 syntyneen Sigfridin isä.

Talollinen Sigfrid Sigfridinpoika Määttä (1705-1787) viljeli maata Vasaraperän Peltoniemen tilalla ja oli naimisissa Brita Juhontytär Hyttisen (1706-1777) kanssa. Avioliitosta syntyi ainakin seitsemän lasta: pojat Tapani (Stefan, Staffan), Sigfrid ja Simon sekä tyttäret Kaisa, Brita, Valpuri ja Susanna. Sigfrid kuoli vanhuuteen 82-vuotiaana 26.5.1787 Kuusamossa.

Rippikirjasivulla  Peltoniemen ja Kumpulaisen talot ja niiden asukkaat syntymäaikoineen. Peltoniemen kohdalla HB Sigfrid Määttä ja Kumpulaisen kohdalla poika Sigfrid. Kuusamon rippikirja 1760-1773.

Hänen toiseksi vanhin poikansa, talollinen Sigfrid Sigfridinpoika Määttä (1731-1804) viljeli maata Kumpulaisen tilalla ja oli isäntänä rippikirjojen mukaan vuosina 1767-1773. Sigfrid syntyi 15.4.1731 Kuusamossa. Hän oli naimisissa talollisen tytär Anna Matintytär Säkkisen (1736-1800) kanssa, joka oli kotoisin kirkonkylän Oijusluoman tilalta. Heidät vihittiin 2.3.1760 Kuusamossa. Avioliitosta syntyi ainakin yhdeksän lasta: pojat Sigfrid, Johannes, Matti ja Simon sekä tyttäret Brigitta, Margetha, Anna, Maria ja Elin (Helena). Sigfrid kuoli 15.4.1804 Kuusamossa.

Maaherra J.F. Carpelanin tekemän tarkastusluettelon mukaan Sigfrid Määttä omisti hevosen ja neljä lehmää 30.7.1787. Peltoa oli viljelyksessä kaksi tynnyrin alaa (1 hehtaari). Maa oli hyvää peltomaata, enimmäkseen jokirantaa.

Sigfridin toiseksi vanhin poika Johannes Sigfridinpoika Määttä (Buller,Bulldra) (1771-1828) viljeli maata Vasaraperän Poropudas-nimisellä tilalla. Hän syntyi 16.5.1771 Kuusamossa. Johannes oli naimisissa lautamiehen tytär Susanna Sigfridintytär Mursun (1777-1836) kanssa. Susanna oli kotoisin Kylmäniemen tilalta. Heidät vihittiin avioliittoon 12.12.1799. Avioliitosta syntyi seitsemän lasta: tyttäret Anna ja Maria sekä pojat Johan Henrik, Sigfrid, Matti, Elias ja Simon Petter.

Vuonna 1790 tehtiin ruotusopimus Kuusamossa, jonka perusteella muodostettiin 30 sotamiestä, 30 jääkäriä ja kaksi rumpalia käsittävä joukko-osasto Kuusamoon. Ruotsin kuningas Kustaa III vahvisti sopimuksen 27.4.1790.  

Johannes palveli sotilaana ruotukomppaniassa ja sai astuessaan palvelukseen ruotsalaisen sotilassukunimen Buller omasta Määttä -sukunimestään huolimatta. Perimätiedon mukaan hän olisi toiminut rumpalina.

Rippikirjoissa vuosilta 1798-1803, 1810-1815 ja 1816-1825 hän esiintyy Määtän lisäksi myös sukunimellä Buller. Vuoden 1810-1815 rippikirjassa hänet mainitaan entisenä talollisena. Vuoden 1826-1835 rippikirjassa Johannes esiintyy itsellisenä sukunimellä Määttä tai Buldra. Hän kuoli 30.4.1828 Kuusamossa.

Johanneksen veli Matti Buller ryhtyi myös sotilaaksi. Hän syntyi 27.8.1773 Kuusamossa ja muutti Paltamoon. Hänet vihittiin avioliittoon Greta Leinosen kanssa 7.7.1793 Paltamossa. Perheeseen syntyi neljä lasta Matti, Johan, Henrik ja Carin. Matti kuoli 6.11.1830 Sotkamossa.

Johanneksen lapsista vanhin poika Johan Henrik Buller (s. 1806) jatkoi isänsä jälkiä toimien niin ikään sotilaana. Hän avioitui Margareta Sakarintytär Karvosen kanssa 10.12.1830 Kuusamossa. Perheeseen syntyi ainakin kaksi lasta Johan Petter ja Carin.

Senaatti antoi luvan Taivalkosken sahan perustamiseen 23.4.1839 oululaisille kauppiaille Olof Lundström, Lars Niska ja Jacob Fellman. Vesisaha aloitti varsinaisesti toimintansa kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1841.

Johanneksen lapsista nuorin, Simon Petter Buller (Bulldra) (1823-1891) asui vuoteen 1843 saakka Kuusamossa. Sieltä hän muutti Taivalkosken sahalle töihin. Simon Petter syntyi 15.4.1823 Kuusamossa. Hän oli naimissa lautamiehen ja pitäjänvaltuutetun tyttären Elsa Kreeta Juho Petterintytär Heikkilän (1822-1905) kanssa. Elsa Kreeta oli kotoisin Kuusamon Heikkilän kylästä. Heidät vihittiin avioliittoon vuonna 1847 Kuusamossa. Avioliitosta syntyi kahdeksan lasta: pojat Johan Petter, Gustav, Sigfrid ja Antti Emanuel sekä tyttäret Anna Brita, Maria Lovisa, Anna Greta ja Sofia Stina.
Simon Petter työskenteli ensin saharenkinä ja sitten sahauspäällikkönä "tällärinä" (sågställare), jossa toimessa hän oli ainakin vuodesta 1864 lähtien. Tällärinä hän johti sahausta ja huolehti sahanterien terävyydestä. Liitteenä olevasta vuoden 1867 pääkirjasta näkyvät Simon Petterin vuoden 1867 tulot ja menot. Hän työskenteli ainakin marraskuuhun 1889 asti sahalla, todennäköisesti kuolemaansa saakka ja kuoli 30.1.1891 Taivalkoskella.

Pudasjärven rippikirja 1854-1861 s. 165. Lapsista puuttuu tytär Anna Brita s. 27.11.1847, joka kuoli alle kaksi vuotta vanhana.  Rippikirjassa Simon Petterin sukunimenä on Buldra. Mf  IK 383.

Pojista vanhin Johan Petter Buller (Bulldra) (1849-1925) työskenteli isänsä tapaan Taivalkosken sahalla ollen lopulta tukkipäällikkö ja "inspehtoori". Hän syntyi 3.12.1849 ja oli kaksi kertaa naimisissa. Hän käytti sukunimeä Buller. Johan Petter vihittiin avioliittoon Priita Johanintytär Pesiön (1850-1879) kanssa 25.8.1872. Avioliitosta syntyi kaksi lasta: Iida Sofia ja Johan Petter. Priitan kuoltua maaliskuussa 1879 hän meni uudelleen naimisiin 14.12.1879. Toinen puoliso oli itsellisen tytär Kreeta Loviisa Pekantytär Huttu (1851-1924), joka oli kotoisin Jokijärven kylästä. Avioliitosta syntyi 13 lasta: Paavo, Kaarlo Detlaus, Hilma, Aukusti, Selma Loviisa, Antti, Emma Fredriikka, kaksoset Kreeta ja Elsa, Herman Henrik, Ottu, Aleksander ja Väinö. Lapsista kuusi kuoli nuorina ja kuusi muutti siirtolaisena Amerikkaan. Aleksanderin rautainen hautaristi on Taivalkosken hautausmaalla lähellä kappelia. Hautaristiin on kirjoitettu: "Autuaat ovat ne, jotka Herrassa lepäävät".

Johan Petter Buller (1849 - 1925) ja Kreeta Loviisa Pekantytär (os. Huttu) (1851 - 1924) talonsa Uutelan edessä vuonna 1915. Sukutaulut: taulu  2. Kuva  © Kari Moilasen kokoelma.

Taivalkosken sahan tukinhankintamiehiä. Kuvassa vasemmalta lukien isoisäni Antti Buller (myöhemmin Bulldra) ja hänen isänsä, tukkipäällikkö Johan Petter Buller sekä Aukusti Eskola.
Kuva: © Jorma Eskolan kokoelma.

Lapsista Amerikkaan muuttivat Ida Sofia, Johan Petter, Hilma, Aukusti, Selma Loviisa ja Emma Fredriikka.

Ida  (1872-1953) muutti jo vuonna 1889 Yhdysvaltoihin ja asui Ilwacossa Tyynenmeren rannalla Washingtonin osavaltiossa. Hän avioitui lohenkalastaja Nils Sänkelän (1857-1934) kanssa 7.3.1892 Ilwacossa. Avioliitosta syntyivät ainakin tytär Genevieve ja kolme poikaa Henry, Neil ja William. Sukunimi muuttui muotoon Sankela.

Emma Fredriikka lähti Polaris - laivalla Hangosta Hulliin, Englantiin 19.10.1901. Matka jatkui Kanadaan ja sieltä Yhdysvaltoihin. Emma (1886-1960) meni naimisiin John William Lampan (1887-1970) kanssa 10.7.1910 Portlandissa, Oregonissa. Perheeseen syntyi kaksi poikaa Lorimer ja Roland. He asuivat Astoriassa, Oregonissa.

Veljekset Johan Petter (s. 1874) ja Aukusti (s. 1882) lähtivät yhdessä Hangosta Arcturus - laivalla Hulliin, Englantiin 12.4.1902. Sieltä veljekset jatkoivat Yhdysvaltoihin. Johan Petter matkusti Calumetiin Michiganissa. Aukustin määräpaikka oli Ely Minnesotassa.

Hilma ja Selma Loviisa lähtivät yhdessä Hangosta 1.4.1903. Matka tehtiin ensin myös Arcturus - laivalla Hulliin, Englantiin. Sieltä matkaa jatkettiin Germanic - laivalla Liverpoolista yli Atlantin New Yorkiin, jonne saavuttiin 17.4.1903. Hilman määräpaikka oli Columbian Clatskanie Oregonissa ja Selma Loviisan Calumet Michiganissa.

Hilma (1881-1964) asui myöhemmin myös Ilwacossa. Hän avioitui Frank Isotalon (1876-1944) kanssa lokakuussa 1906. Avioliitosta syntyi yksi tytär Martha Helena. Hilma kävi tyttärensä kanssa Suomessa vuonna 1920. Hän matkusti Arcturus - laivalla Hangosta 4.9.1920 Hulliin, Englantiiin. Sieltä matka jatkui Celtic - laivalla Liverpoolista 15.9.1920 takaisin Amerikkaan. Tytär Martha sai käynnillään keuhkotaudin Suomessa ja kuoli tautiin vuonna 1923.

Poika Johan Petterin (1874-1960) vaimo Johanna os. Kukka (1877-1954) lähti kahden lapsensa kanssa Polaris - laivalla Hangosta Englantiin 4.5.1904. Matka jatkui Parisian - laivalla (Allan Line) 12.5.1904 Halifaxiin Kanadaan. Määräpaikka oli Calumet Michiganissa, jossa perheen isä jo asui. Perheeseen syntyi kaikkiaan neljä lasta: Saima Johanna, Johan Einar, Arne ja Sylvia Fannie.

Vuoden 1912 puhelinluettelossa on Johan Petter Bullerin (s. 1849) ammattina työnjohtaja ja vuoden 1917 luettelossa metsäasioitsija. Vuonna 1912 oli Taivalkoskella 8 puhelinta ja vuonna 1917 niitä oli 13 kappaletta.

Johan Petter Buller (Bulldra) kuoli 22.10.1925 Taivalkoskella. Häntä koskevaa sahaan liittyvää asiakirja-aineistoa löytyy Oulun Maakunta-arkistossa.

Joen takana taustalla vasemmalla on Johan Petter Bullerin talo Uutela. Keskellä on kaksikerroksinen Virtalan talo, jonka isoisäni Antti Bulldra rakensi. Taustalla oikealla oleva valkoinen rakennus on Taivalkosken ensimmäinen kansakoulu. Virtalan ja kansakoulun välissä on ns. Sipan talon pihapiiri. Kuva:  Jukka Mikkolan kokoelma.

Isoisäni Antti Bulldra (Buller) (1885-1933) oli Johan Petter Bullerin lapsista kahdeksas. Hän työskenteli myös työnjohtajana Taivalkosken sahalla.

Vuoden 1917 puhelinluetteloon on hänen ammatikseen merkitty työpäällysmies. Hän avioitui talollisen tytär Naimi Juhontytär Taivalkosken kanssa 6.3.1910, joka oli kotoisin Taivalkosken Sakarista. Perheeseen syntyi neljä poikaa ja kaksi tytärtä. Lapset Uuno, Taimi, Sulo, Heimo, Suoma ja Esko.

Virtalan talossa isoisäni Antti Bulldra asui perheineen ennen muuttoa Ouluun, joka tapahtui marraskuussa 1926. Talosta tehtiin myöhemmin pappila ja sota-aikana se toimi sotasairaalana.
Kuva:  © Jukka Mikkolan kokoelma.

Vuonna 1921 Antti kävi noutamassa Oulusta Taivalkosken ensimmäisen kuorma-auton, jonka kyydissä aluemetsänhoitaja Einar Reuter puolisoineen matkusti Taivalkoskelle. Antti hankki myöhemmin henkilöauton, joka oli ilmeisesti laatuaan ensimmäinen Taivalkoskella.

Antti ja auto, amerikkalainen Durant Rugby Touring, vuosimallia 1923. Automallia valmistettiin vuosina 1922 - 1924 ja siihen mahtui viisi henkilöä. Hän osti auton Oulusta ja sai luvan alkaa harjoittamaan ammattimaista autonajoa autolla n:o 288 Oulussa maistraatin päätöksellä 19.2.1926 (Kaiku 42/1926).  Kuva on otettu Virtalan talon pihalla noin vuonna 1926. Kuva: ©  Jukka Mikkolan kokoelma.

Samanlaisen auton on entisöinnyt ja sen omistaa Matti Ania Kurikasta.

Antti rakensi itselleen mm. kidekoneen (radion), jonka korvakuullokkeilla hän kuunteli radio-ohjelmaa. Antti hankki myöhemmin "oikean" radion, jota kyläläiset saivat käydä kuuntelemassa maksua vastaan Veikko Bullerin (s. 1920) kertoman mukaan. Äitini Suoma Mikkola kertoi, että hänen isästään Antista oli sanonta Taivalkoskella: "Bullerin Antti tekee mitä haluaa, muut tekevät mitä osaavat".

Hän muutti perheineen Ouluun 27.11.1926. Anttia koskevaa sahaan liittyvää asiakirja-aineistoa on myös Oulun Maakunta-arkistossa.

Simon Petter Bullerin toiseksi vanhin poika Gustav (Kustaa) Buller (Bulldra) (1851-1927) työskenteli isänsä tapaan myös Taivalkosken sahalla. Hän syntyi 13.10.1851 ja oli naimisissa itsellisen tytär Elsa Pekantytär Hutun (1853-1909) kanssa. Elsa oli Kreetan sisko Jokijärven kylästä. Heidät vihittiin 25.12.1880 Taivalkoskella. Avioliittoon syntyi viisi lasta: Fredriikka, Iida Sofia, Emma Loviisa, Aukusti ja Hilma Maria.

Gustav (Kustaa) Buller (Bulldra) kuoli 3.7.1927 Taivalkoskella ja hautakivi on Taivalkosken hautausmaalla.

Kolmanneksi vanhin poika Sigfrid (Sihveri) Bulldra (Buller) (1854-1929) työskenteli isänsä tapaan niin ikään Taivalkosken sahalla. Hän syntyi 14.4.1854 ja oli kaksi kertaa naimissa. Ensimmäinen puoliso oli Anna Juurikka (1852-1893). Heidät vihittiin 23.3.1877. Avioliitosta syntyi kuusi lasta: Paavo, August, Johan Henrik, Kreeta Maria, Aukusti ja Anna Lyydia. Lapsista August ja Aukusti kuolivat aivan pieninä. Lapsista vanhin Paavo Bulldra (s. 1877) muutti Amerikkaan vuonna 1907. Anna kuoli 3.3.1893 ja hautakivi on Taivalkosken hautausmaalla.

Jäätyään leskeksi Sigfrid (Sihveri) avioitui uudelleen 1.10.1893 Saara Matilda Vähäkuopuksen os. Härmä (1852-1940) kanssa. Tästä avioliitosta syntyi poika Magnus.

Sigfrid (Sippa) Buller toimi myös sahanasettajana Taivalkosken sahalla. Hän oli myös erinomainen puuseppä. Hän kuoli 24.5.1929 Taivalkoskella ja hautakivi on Taivalkosken hautausmaalla.

Pojista nuorin Antti Emanuel Buller (Bulldra) (1856-1893) työskenteli isänsä tapaan myös Taivalkosken sahalla. Hän syntyi 6.9.1856 ja oli naimissa Anna Kreeta Holapan (1855-1914) kanssa. Heidät vihittiin 2.2.1878.
Avioliitosta syntyi yhdeksän lasta: Johan Emil, Selma Maria, Emma Sofia, Antti Immanuel, Hilma Hedvig, Aukusta Karoliina, Yrjö Verner, Aina Eliisa ja Kreeta Loviisa. Lapsista Hilma ja Yrjö kuolivat jo aivan pieninä.

Lapsista vanhin Johan Emil Buller toimi kassanhoitajana Taivalkosken sahalla. Asiakirja-aineistoa löytyy Oulun Maakunta-arkistossa.

Tyttäret Selma, Emma, Aukusta, Aina ja Kreeta muuttivat Michiganiin, Yhdysvaltoihin.

Kuvassa vasemmalta lukien: Emma Sofia, s. 22.12.1881, Aukusta (Ada) Karoliina, s. 22.7.1887 ja Selma Maria, s. 17.11.1880. Kuva:  © Aino Hapuojan kokoelma.

Selma ja Emma lähtivät yhdessä Urania - laivalla Hangosta Hulliin, Englantiin 21.4.1900. Matka jatkui New York - laivalla Southamptonista 28.4. New Yorkiin, jonne he saapuivat 6.5.1900. Määräpaikka oli Calumet Michiganissa.

Selma (1880-1963) avioitui John E. Karjalan kanssa 21.4.1903 Calumetissa, Michiganissa. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, jotka kuolivat aivan pieninä. Jäätyään leskeksi Selma avioitui Jacob Ojalan kanssa 6.11.1909 Hancockissa, Michiganissa. Avioliitosta syntyi yksi lapsi Reino, joka kuoli myös aivan pienenä. Ojalat asuivat Hancockissa, Michiganissa.

Emma (1881-1958) avioitui Petteri Kallungin kanssa 28.10.1911 Astoriassa, Oregonissa. Avioliitosta syntyi neljä tytärtä Ina, Aili, Erma ja Ruth sekä poika Gordon. He asuivat Calumetissa, Michiganissa. Sukulaisia löytyy Yhdysvalloista.

Aukusta Karoliina lähti niin ikään Urania - laivalla Hangosta, Englantiin14.9.1907. Matka jatkui Campania - laivalla 21.9. Yhdysvaltoihin. Määräpaikka oli Calumet, Michiganissa.

Aukusta (1887-1985) avioitui John Heikkisen kanssa 7.12.1907 Hancockissa, Michiganissa. Avioliitosta syntyi tytär Mayme. Perhe asui Hancockissa. Sukulaisia löytyy Yhdysvalloista.

Aina Eliisa (1890-1979) matkusti Polaris - laivalla Hangosta Hulliin, Englantiin 10.3.1909. Matka jatkui Lusitania - laivalla Liverpoolista New Yorkiin, jonne hän saapui 20.3.1909.

Kreeta Loviisa (1892-1981) muutti kesällä 1913 Kanadan kautta Yhdysvaltoihin, jonne hän saapui 19.7.1913. Kreeta meni naimisiin Elias Hiltulan kanssa 13.12.1917 Calumetissa, Michiganissa. Avioliitosta syntyivät tyttäret Aili ja Ellen ja poika Paul. Lapsista Aili ja Paul kuolivat jo lapsena. Sukulaisia löytyy Yhdysvalloista.

Antti Emanuel Buller (Bulldra) kuoli 26.1.1893 Taivalkoskella.

Taivalkosken sahan yhteydessä toimi myös mylly, jossa jauhettiin vuosittain viljat. Vuoden 1880 luettelossa olevat mitat ovat tynnyri, nelikko ja kappa.   

Johan Petter Buller myy puitaan Oulun Puutavara Osakeyhtiölle. Kuvassa oikealta vasemmalle: Johan Buller, veli Sifver (Sigfrid) Buller, veli Kustaa (Gustav) Buller, Johan Wahtola, Aappo Huttu, Aukusti Eskola, Antti Buller (selin) ja tuntematon. Kuvannut Salovaara Kuusamosta. Kuva:  © Kari Moilasen kokoelma.